Opettajat ja päiväkodin työntekijät! Outoja odotuksia/palautteita/viestejä lasten vanhemmilta?

Yksi vaati että jos hänen lapsensa ei tule perille kouluun aamulla, minun pitää välittömästi soittaa ja kertoa ettei lapsi ole tullut kouluun.

No yksi kummallinen huoltajatyyppi on semmoinen, joka lähettelee koko ajan viestejä siitä, miten opettajien pitää luoda hyvät suhteet hänen lapseensa, antaa yksilöllistä opetusta, järjestää tukitoimia jne. Samaan aikaan oppilas ei käy koulussa ja huoltaja keksii kaikenlaista vaivaa ja ongelmaa, miksi oppilas ei tule kouluun.

Yleensä näissä on taustalla ylihysteerinen, yksinäinen, ylisuojeleva äiti, jolla on sairaan symbioottinen suhde lapseen. Lapsi alkaa itsekin uskoa, että ei pärjää maailmassa, kun äiti ei siihen luota. Koulussa ei välttämättä ole mitään erityistä pulmaa, mutta silti perhe yrittää ratkoa usein tilannetta muuttamalla ja vaihtamalla koulua. Kummasti vain ne samat ongelmat seuraavat perässä.

Minulle ei ole koskaan oikein valjennut, miten opetan ja autan oppilasta, jota olen nähnyt ehkä kaksi kertaa lukukauden aikana.

Kerran erehdyin laittamaan seiskojen huoltajille viestin siitä, mitä aineessani puuhataan tulevana syksynä. Sain kaksi vastausta. Toisessa kehuttiin, että hienoa, kun lapsi saa nyt opetusta. Toisessa minua syytettiin oppilaiden kiusaajaksi. Ja siis aivan tavallisia sisältöjä ja koulutehtäviä oli luvassa...

Minulle tuli erään mielisairaan vanhemman viesti siitä että hänen lastaan ei saa "painostaan" tai "houkutella" rokotuksiin

Ilmeisesti uskoo 5g-mikrosiruihin

MInusta oudoimpia tai oikeastaan ärsyttävämpiä ovat ne viestit, että kun laitan viikkojen pelkän kieltelyn ja luokassa ojentamisen jälkeen punaista Wilmaan häiriköinnistä, niin huoltajalta tulee välittömästi palautetta että olen negatiivinen hänen puppeliaan kohtaan. Samat yleensä kieltävät vaatimasta mitään. Kaikki tukiopetus tuntien ulkopuolella on ihan liian rasittavaa, tuki on tapahduttava tunnin aikana. Ja jos kotiin lähettää listan siitä, mitä pitää tehdä välttääkseen nelosen, niin tulee uhkailuja takas. Huokaus.

Vierailija kirjoitti:

MInusta oudoimpia tai oikeastaan ärsyttävämpiä ovat ne viestit, että kun laitan viikkojen pelkän kieltelyn ja luokassa ojentamisen jälkeen punaista Wilmaan häiriköinnistä, niin huoltajalta tulee välittömästi palautetta että olen negatiivinen hänen puppeliaan kohtaan. Samat yleensä kieltävät vaatimasta mitään. Kaikki tukiopetus tuntien ulkopuolella on ihan liian rasittavaa, tuki on tapahduttava tunnin aikana. Ja jos kotiin lähettää listan siitä, mitä pitää tehdä välttääkseen nelosen, niin tulee uhkailuja takas. Huokaus.

Oppilas on luultavasti kertonut kotona, että ”en tehnyt mitään, tai no kyllä mä kerran kuiskasin Jonnelle yhden jutun, mut kaikki muutkin siellä puhuu koko ajan, eikä ope sano niille mitään”.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInusta oudoimpia tai oikeastaan ärsyttävämpiä ovat ne viestit, että kun laitan viikkojen pelkän kieltelyn ja luokassa ojentamisen jälkeen punaista Wilmaan häiriköinnistä, niin huoltajalta tulee välittömästi palautetta että olen negatiivinen hänen puppeliaan kohtaan. Samat yleensä kieltävät vaatimasta mitään. Kaikki tukiopetus tuntien ulkopuolella on ihan liian rasittavaa, tuki on tapahduttava tunnin aikana. Ja jos kotiin lähettää listan siitä, mitä pitää tehdä välttääkseen nelosen, niin tulee uhkailuja takas. Huokaus.

Oppilas on luultavasti kertonut kotona, että ”en tehnyt mitään, tai no kyllä mä kerran kuiskasin Jonnelle yhden jutun, mut kaikki muutkin siellä puhuu koko ajan, eikä ope sano niille mitään”.

Epäilemättä, mutta ongelma onkin se, että vanhemmat uskovat täysillä puppeliaan, lähestyvät opettajaa raivoisalla viestillä, eivätkä halua ollenkaan kuulla opettajan näkökulmaa asiaan...

Vierailija kirjoitti:

No yksi kummallinen huoltajatyyppi on semmoinen, joka lähettelee koko ajan viestejä siitä, miten opettajien pitää luoda hyvät suhteet hänen lapseensa, antaa yksilöllistä opetusta, järjestää tukitoimia jne. Samaan aikaan oppilas ei käy koulussa ja huoltaja keksii kaikenlaista vaivaa ja ongelmaa, miksi oppilas ei tule kouluun.

Yleensä näissä on taustalla ylihysteerinen, yksinäinen, ylisuojeleva äiti, jolla on sairaan symbioottinen suhde lapseen. Lapsi alkaa itsekin uskoa, että ei pärjää maailmassa, kun äiti ei siihen luota. Koulussa ei välttämättä ole mitään erityistä pulmaa, mutta silti perhe yrittää ratkoa usein tilannetta muuttamalla ja vaihtamalla koulua. Kummasti vain ne samat ongelmat seuraavat perässä.

Minulle ei ole koskaan oikein valjennut, miten opetan ja autan oppilasta, jota olen nähnyt ehkä kaksi kertaa lukukauden aikana.

Ymmärrän opettajana tämän näkökulman täysin. Mutta samalla, (autistisen lapsen joka ei ole saanut niitä tukitoimia, joita hän tarvitsee ylipäätään voidakseen osallistua opetukseen, vanhempana) ymmärrän tuota toistakin osapuolta tiettyyn pisteeseen saakka. Syytän inkluusiota, en opettajia, en vanhempia enkä missään tapauksessa oppilaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

MInusta oudoimpia tai oikeastaan ärsyttävämpiä ovat ne viestit, että kun laitan viikkojen pelkän kieltelyn ja luokassa ojentamisen jälkeen punaista Wilmaan häiriköinnistä, niin huoltajalta tulee välittömästi palautetta että olen negatiivinen hänen puppeliaan kohtaan. Samat yleensä kieltävät vaatimasta mitään. Kaikki tukiopetus tuntien ulkopuolella on ihan liian rasittavaa, tuki on tapahduttava tunnin aikana. Ja jos kotiin lähettää listan siitä, mitä pitää tehdä välttääkseen nelosen, niin tulee uhkailuja takas. Huokaus.

Oppilas on luultavasti kertonut kotona, että ”en tehnyt mitään, tai no kyllä mä kerran kuiskasin Jonnelle yhden jutun, mut kaikki muutkin siellä puhuu koko ajan, eikä ope sano niille mitään”.

Epäilemättä, mutta ongelma onkin se, että vanhemmat uskovat täysillä puppeliaan, lähestyvät opettajaa raivoisalla viestillä, eivätkä halua ollenkaan kuulla opettajan näkökulmaa asiaan...

En ymmärrä vanhempia jotka sokeasti uskovat omia lapsiaan. Itse en ainakaan usko, ellei lapsi kerro samaa asiaa toistuvasti. En kyllä lapsellekaan kerro, mutten myöskään ala avautua opettajalle. Jos on avautumisen tarve, niin silloinkin mielellään kuulen opettajan näkökulman ennenkuin otan kantaa opettajan toimien oikeellisuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaati että jos hänen lapsensa ei tule perille kouluun aamulla, minun pitää välittömästi soittaa ja kertoa ettei lapsi ole tullut kouluun.

Eli alapeukuttajat ovat sitä mieltä että 28 ekaluokkalaisen opettajan tulee heti tunnin alussa soittaa kaikkien poissaolevien oppilaiden vanhemmille että lapsi ei ole tullut kouluun. Ei helvetti :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaati että jos hänen lapsensa ei tule perille kouluun aamulla, minun pitää välittömästi soittaa ja kertoa ettei lapsi ole tullut kouluun.

Eli alapeukuttajat ovat sitä mieltä että 28 ekaluokkalaisen opettajan tulee heti tunnin alussa soittaa kaikkien poissaolevien oppilaiden vanhemmille että lapsi ei ole tullut kouluun. Ei helvetti :D

Olen itse soittanut, jos näin on vanhempien kanssa sovittu. Usein delegoin soiton avustajalle. Sattui harvoin.

Ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yksi kummallinen huoltajatyyppi on semmoinen, joka lähettelee koko ajan viestejä siitä, miten opettajien pitää luoda hyvät suhteet hänen lapseensa, antaa yksilöllistä opetusta, järjestää tukitoimia jne. Samaan aikaan oppilas ei käy koulussa ja huoltaja keksii kaikenlaista vaivaa ja ongelmaa, miksi oppilas ei tule kouluun.

Yleensä näissä on taustalla ylihysteerinen, yksinäinen, ylisuojeleva äiti, jolla on sairaan symbioottinen suhde lapseen. Lapsi alkaa itsekin uskoa, että ei pärjää maailmassa, kun äiti ei siihen luota. Koulussa ei välttämättä ole mitään erityistä pulmaa, mutta silti perhe yrittää ratkoa usein tilannetta muuttamalla ja vaihtamalla koulua. Kummasti vain ne samat ongelmat seuraavat perässä.

Minulle ei ole koskaan oikein valjennut, miten opetan ja autan oppilasta, jota olen nähnyt ehkä kaksi kertaa lukukauden aikana.

Ymmärrän opettajana tämän näkökulman täysin. Mutta samalla, (autistisen lapsen joka ei ole saanut niitä tukitoimia, joita hän tarvitsee ylipäätään voidakseen osallistua opetukseen, vanhempana) ymmärrän tuota toistakin osapuolta tiettyyn pisteeseen saakka. Syytän inkluusiota, en opettajia, en vanhempia enkä missään tapauksessa oppilaita.

Näitä on itse asiassa aivan terveiden ja tavallisten lasten huoltajissa ja oikeastaan vain heissä. Toki nämä vanhemmat sitten lopulta aiheuttavat lapselle vähintään itsetunto-ongelmia, jos ei pahempaa ahdistusta. Koko pointtini oli, että osalla lapsista ongelman ydin on se vanhempi. On jopa vanhempia, jotka tuntuvat haluavan, että lapselle saadaan dg, vaikka aihetta ei koulun ja lääkäreiden mielestä ole.

Joka tapauksessa opettaa ja tukea voi vain oppilasta, jota tapaa.

Ei nyt tule mitään yksittäisiä viestejä mieleen, mutta ylipäätään se, että odotetaan, että opettaja ja koulu kasvattaa lapsen. Eihän se niin mene. Kyllä kotona pitää lasta kasvattaa, ei pelkästään koulussa. Oman isäni äiti oli opettaja ja isä oli oppinut, että lapset kasvatetaan kotona hyvin, että pärjäävät koulussa ja kaikki, mitä opettaja sanoi, otetaan vakavasti. Nykyään ei ihan hirveästi ole enää tätä asennetta vanhemmilla vaan koulun pitäisi olla vastuussa ihan kaikesta eikä omaa osuutta asioissa nähdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yksi kummallinen huoltajatyyppi on semmoinen, joka lähettelee koko ajan viestejä siitä, miten opettajien pitää luoda hyvät suhteet hänen lapseensa, antaa yksilöllistä opetusta, järjestää tukitoimia jne. Samaan aikaan oppilas ei käy koulussa ja huoltaja keksii kaikenlaista vaivaa ja ongelmaa, miksi oppilas ei tule kouluun.

Yleensä näissä on taustalla ylihysteerinen, yksinäinen, ylisuojeleva äiti, jolla on sairaan symbioottinen suhde lapseen. Lapsi alkaa itsekin uskoa, että ei pärjää maailmassa, kun äiti ei siihen luota. Koulussa ei välttämättä ole mitään erityistä pulmaa, mutta silti perhe yrittää ratkoa usein tilannetta muuttamalla ja vaihtamalla koulua. Kummasti vain ne samat ongelmat seuraavat perässä.

Minulle ei ole koskaan oikein valjennut, miten opetan ja autan oppilasta, jota olen nähnyt ehkä kaksi kertaa lukukauden aikana.

Ymmärrän opettajana tämän näkökulman täysin. Mutta samalla, (autistisen lapsen joka ei ole saanut niitä tukitoimia, joita hän tarvitsee ylipäätään voidakseen osallistua opetukseen, vanhempana) ymmärrän tuota toistakin osapuolta tiettyyn pisteeseen saakka. Syytän inkluusiota, en opettajia, en vanhempia enkä missään tapauksessa oppilaita.

Näitä on itse asiassa aivan terveiden ja tavallisten lasten huoltajissa ja oikeastaan vain heissä. Toki nämä vanhemmat sitten lopulta aiheuttavat lapselle vähintään itsetunto-ongelmia, jos ei pahempaa ahdistusta. Koko pointtini oli, että osalla lapsista ongelman ydin on se vanhempi. On jopa vanhempia, jotka tuntuvat haluavan, että lapselle saadaan dg, vaikka aihetta ei koulun ja lääkäreiden mielestä ole.

Joka tapauksessa opettaa ja tukea voi vain oppilasta, jota tapaa.

Mistä sinä tiedät oppilaittesi diagnoosit ja terveystiedot?

-Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaati että jos hänen lapsensa ei tule perille kouluun aamulla, minun pitää välittömästi soittaa ja kertoa ettei lapsi ole tullut kouluun.

Eli alapeukuttajat ovat sitä mieltä että 28 ekaluokkalaisen opettajan tulee heti tunnin alussa soittaa kaikkien poissaolevien oppilaiden vanhemmille että lapsi ei ole tullut kouluun. Ei helvetti :D

Siis tähän tapaukseen liittyi vielä pyyntö siitä että jos lapsi tulee kouluun, se pitäisi kuitata vanhemmille. Eli vanhemmille pitäisi laittaa tunnin alussa viesti sitä että lapsi on saapunut tunnille, tai viesti siitä että ei ole.

Miettikää kun kaikki toivoisivat tällaista? Tai edes viisi vanhempaa? Mikä valtava työmäärä joka päivä heti ekalla tunnilla alkaa laittaa viestejä vanhemmille että Lilli-Veeti on päässyt turvallisesti kouluun. Asia joka on täysin vanhempien vastuulla.

Muistelen Wilma-ketjun juttua jossa vanhempi kirjoitti Aamulehteen mielipidekirjoituksen, että vietyään lapsensa autolla "koulun välittömään läheisyyteen 200 m päähän" (noilla sanoilla) hän joutui kovasti pelkäämään töissä missä lapsi on, kun opettaja oli laittanut poissaolomerkinnät Wilmaan vasta klo 8:45 eikä heti klo 8:05. Lapsi oli siis periaatteessa tuotu kouluun mutta ei kuitenkaan, 200m etäisyys ei ole välitön läheisyys :D ja kyse oli siis tilanteesta jossa lapsi ei ollut mennyt tunnille vaan jäänyt ulos leikkimään vaikka tiesi kyllä ettei niin saa tehdä.

Vanhemmat olivat sitä mieltä että jos lapselle olisikin matkalla tapahtunut jotain, opettajan toiminta olisi vaarantanut lapsen turvallisuuden kun merkitsi poissaolot vasta tunnin lopussa - heti kun siihen oli suuren ekaluokan kanssa aikaa. Mitään syytä ei ollut itsessä eikä omassa vastoin ohjeita toimineessa lapsessa, vaan opettaja oli syyllinen hätään joka vanhemmille tuli kun kävi ilmi ettei lapsi ollut koulussa.

Uskomattomia vaatimuksia.

Paljon on vaatimuksia, joita on vaikea muistaa jokaisen oppilaan kohdalla (opetan yli 200 oppilasta). Joku saa poistua käytävään huomaamattomasti ilman että reagoi, toisella on oikeus tuijotella kännykkää kesken tunnin, yksi ei saa istua Liisan ja Maijan vieressä, yhden taas pitää istua Pertin vieressä, joku lähtee ajamaan mopokorttia kesken kokeen ja Sinikan pitää lähteä kotiin hoitamaan sisaruksiaan tasan klo 12. Aino ei syö koulussa mutta voi pyörtyä, Matti on herkällä mielellä, kun rakas marsu kuoli 2 kk sitten, Villekallelta on otettava kännykkä pois, jos käyttää sitä kesken tunnin, Artulle pitää lätkäistä jälki-istuto, jos sanoo kerrankin v-ttu mutta saa sanoa p-r-ele...

Ja tähän päälle ne tehostetun ja erityisen tuen lapset, joita pitäisi oikeastikin siellä tunnin puitteissa tukea ja huomioida. Viimeisen 10 vuoden aikana tilanne on mennyt täysin mahdottomaksi. Lähinnä vaan yritän selviytyä tunneista läpi ja toivon, että en mennyt ihan metsään kaikkien vaatimusten suhteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaati että jos hänen lapsensa ei tule perille kouluun aamulla, minun pitää välittömästi soittaa ja kertoa ettei lapsi ole tullut kouluun.

Eli alapeukuttajat ovat sitä mieltä että 28 ekaluokkalaisen opettajan tulee heti tunnin alussa soittaa kaikkien poissaolevien oppilaiden vanhemmille että lapsi ei ole tullut kouluun. Ei helvetti :D

Näin ainakin meidän lasten koulussa toimitaan. Jos poissaolosta ei ole ilmoitettu, niin koulusta kysellään perään. Ja todellakin heti tunnin alussa. Ei näitä varmasti kovin usein satu, sillä huoltajalla on tietenkin velvollisuus ilmoittaa poissaolosta. Meille kävi kerran niin, että koulutaksi oli jostain syystä myöhässä, ja lapsi myöhästyi koulusta, opettaja soitti heti minulle. En näe tässä mitään ihmeellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No yksi kummallinen huoltajatyyppi on semmoinen, joka lähettelee koko ajan viestejä siitä, miten opettajien pitää luoda hyvät suhteet hänen lapseensa, antaa yksilöllistä opetusta, järjestää tukitoimia jne. Samaan aikaan oppilas ei käy koulussa ja huoltaja keksii kaikenlaista vaivaa ja ongelmaa, miksi oppilas ei tule kouluun.

Yleensä näissä on taustalla ylihysteerinen, yksinäinen, ylisuojeleva äiti, jolla on sairaan symbioottinen suhde lapseen. Lapsi alkaa itsekin uskoa, että ei pärjää maailmassa, kun äiti ei siihen luota. Koulussa ei välttämättä ole mitään erityistä pulmaa, mutta silti perhe yrittää ratkoa usein tilannetta muuttamalla ja vaihtamalla koulua. Kummasti vain ne samat ongelmat seuraavat perässä.

Minulle ei ole koskaan oikein valjennut, miten opetan ja autan oppilasta, jota olen nähnyt ehkä kaksi kertaa lukukauden aikana.

Ymmärrän opettajana tämän näkökulman täysin. Mutta samalla, (autistisen lapsen joka ei ole saanut niitä tukitoimia, joita hän tarvitsee ylipäätään voidakseen osallistua opetukseen, vanhempana) ymmärrän tuota toistakin osapuolta tiettyyn pisteeseen saakka. Syytän inkluusiota, en opettajia, en vanhempia enkä missään tapauksessa oppilaita.

Näitä on itse asiassa aivan terveiden ja tavallisten lasten huoltajissa ja oikeastaan vain heissä. Toki nämä vanhemmat sitten lopulta aiheuttavat lapselle vähintään itsetunto-ongelmia, jos ei pahempaa ahdistusta. Koko pointtini oli, että osalla lapsista ongelman ydin on se vanhempi. On jopa vanhempia, jotka tuntuvat haluavan, että lapselle saadaan dg, vaikka aihetta ei koulun ja lääkäreiden mielestä ole.

Joka tapauksessa opettaa ja tukea voi vain oppilasta, jota tapaa.

Mistä sinä tiedät oppilaittesi diagnoosit ja terveystiedot?

-Eri

Häh? Useimmiten vanhemmat ja oppilas itse erittäin mielellään kertovat, jos on jotain oppimista haittaavaa oiretta. Samoin minulle kyllä kerrotaan, jos oppilaalla on jatkuvaa vessassa käymistä vaativa suolistosairaus, diabetes, epilepsia, vaikea allergia, erityinen mahdollisuus äkilliseen sydänpysähdykseen jne. Ja jos adhd-oppilas saa uuden lääkityksen, meiltähän sitä heti kysytään, että miten se vaikuttaa koulussa.

Mikään pakkohan näitä ei ole kertoa, mutta eiköhän kaikki päästä helpommalla, kun asiat ovat tiedossa. Monesti se on turvallisuuskysymyskin.

Eräs koti yritti pitää salassa oppilaan anoreksian. No eihän siitä muuta seurannut kuin rajusta laihtumisesta huolestuneita opettajia, jotka pommittivat terkkaria, joka ei voinut sanoa mitään. Terkkari sitten otti yhteyttä vanhempiin, että nyt olisi ehkä parasta, jos hän voisi sanoa opettajille että tyttö on jo hoidon piirissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaati että jos hänen lapsensa ei tule perille kouluun aamulla, minun pitää välittömästi soittaa ja kertoa ettei lapsi ole tullut kouluun.

Eli alapeukuttajat ovat sitä mieltä että 28 ekaluokkalaisen opettajan tulee heti tunnin alussa soittaa kaikkien poissaolevien oppilaiden vanhemmille että lapsi ei ole tullut kouluun. Ei helvetti :D

Onko jossain koulussa normaalia, että ekaluokkalaisia jää tulematta kouluun, eikä kukaan kysele perään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi vaati että jos hänen lapsensa ei tule perille kouluun aamulla, minun pitää välittömästi soittaa ja kertoa ettei lapsi ole tullut kouluun.

Eli alapeukuttajat ovat sitä mieltä että 28 ekaluokkalaisen opettajan tulee heti tunnin alussa soittaa kaikkien poissaolevien oppilaiden vanhemmille että lapsi ei ole tullut kouluun. Ei helvetti :D

Olen itse soittanut, jos näin on vanhempien kanssa sovittu. Usein delegoin soiton avustajalle. Sattui harvoin.

Ope

Minun lapseni kouluissa ei ole sovittu soitosta.Mutta arvostin kyllä aamua kun vitosella ensimmäinen Opettaja soitti että lapsi ei ole tullut. Tiesin missä lapsi oli eikä Opettaja ollut saanut infoa.