Lue keskustelun säännöt.
Esitelmäpelko estää opiskelun! Unelma olisi uusi ammatti, mutta nyt kuukauden opiskelun jälkeen pakko lopettaa koulu :(
28.08.2021 |
Keskiviikkona olisi seminaari päivä, mutta en pysty. Valvonut koko viime yön, nukkunut lyhyitä pätkiä, ensimmäisen mielessä keskiviikko. Mahassa tuntuu nytkin ikävä möykky. Itkettää. En vain uskalla.
Työ ei itsessään sisällä esiintymistä, niin miksi niitä nyt pitää tehdä.
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seminaarithan ovat pienen porukan kesken suoritettavia "pakollisia pahoja", ei mitään satojen osallistujien massaluentoja. Mikset muka pysty tai uskalla esitellä omaa työtäsi ja/tai opponoida siellä, kai te jo toisenne tunnette sen verran hyvin. Älä nyt sentään lopeta hyvin alkaneita opintoja tuon takia..! Kadut taatusti jos jänistät. Laita mielummin semman vetäjälle viestiä, että olet esim. sairastunut ja joudut suorittamaan oman osuutesi zoomin tai teamsin välityksellä.
Tällaiset 'Mikset muka pysty' -henkiset kommentit eivät kannusta eivätkä auta, pahentavat vain ahdistusta. Toivottavasti ap:n oppilaitoksessa suhtaudutaan tähän ongelmaan paremmin.
Aapeen kaltaiset surkimukset vievät ihan turhaan opiskelupaikkoja kunnollisilta ihmisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä sain koulussa vapautuksen esiinty,isistä ylivoimaisen esiintymiskammon takia. Ekan kerra kun yritin, niin pimeni silmissä. Kannattaa keskustella siellä koululla asiasta. Ei hirveän jännitäjän pelko voi olla esteenä koulutukselle.
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika yleislääkärille esim. Terveystaloon ja kerro että tarvitset lääkettä esiintymistilanteisiin. Saat reseptin esim. Propraliin. Siihen ei jää koukkuun. Se auttaa siihen että et tärise, ääni ei värise, et punastu, sydän ei pamppaile liikaa jne. Sitten menet ja pelosta huolimatta hoidat sen esiintymistilanteen lääkkeiden avulla pois alta. Näitä lääkeapuja käyttää muutkin. On yhteiskunnalle paljon edullisempaa tarjota propral-resepti kuin että jäisit kotiin etkä pysyisi työhön ja opiskeluun.
Komppaan tätä niin vahvasti! Yksityinen tai YTHS, jos et halua yksityiselle. Yksityisellä tosin saat samalle päivälle ajan ja lääkkeet. Propral oli ainut keino, että sain AMK:n suoritettua ja nyt hei YAMK viiden vuoden jälkeen menossa. Ja edelleen propral ennen esitystä käytössä. Se ei poista jännitystä, mutta helpottaa huomattavasti kun tiedän että sitä ei kukaan muu näe. Syke ei kiihdy, joten ei iske samanlaista paniikkia. Esiintyminen on edelleen epämiellyttävää, mutta lääkkeen avulla siitä tietää selviytyvänsä. Luen aina vain suoraa lapusta, kun ajatus ei kulje, mutta sallin sen itselleni ja olen hyväksynyt etten ole mikään esiintyjä. Tärkeintä on kuitenkin, ettei se rajoita elämää! Älä luovuta, vaan hae apua! Tiedän, että tuo vaihe on kamala, kun tuntee olevansa umpikujassa. Tsemppiä!
Anna itsellesi lupa jännittää ja olla ihan paska. Teet sen minkä pystyt. Seuraava kerta ei välttämättä enää ole yhtä paha. Olen aina vihannut esiintymistä ja kärsinyt kaikista mahdollisista oireista, mutta jotenkin olen osannut muuttaa suhtautumistani siihen. Olen jopa vapaaehtoisesti mennyt esiintymään tv-sarjaan tunnettujen näyttelijöiden rinnalle ja tykännyt siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seminaarithan ovat pienen porukan kesken suoritettavia "pakollisia pahoja", ei mitään satojen osallistujien massaluentoja. Mikset muka pysty tai uskalla esitellä omaa työtäsi ja/tai opponoida siellä, kai te jo toisenne tunnette sen verran hyvin. Älä nyt sentään lopeta hyvin alkaneita opintoja tuon takia..! Kadut taatusti jos jänistät. Laita mielummin semman vetäjälle viestiä, että olet esim. sairastunut ja joudut suorittamaan oman osuutesi zoomin tai teamsin välityksellä.
Tällaiset 'Mikset muka pysty' -henkiset kommentit eivät kannusta eivätkä auta, pahentavat vain ahdistusta. Toivottavasti ap:n oppilaitoksessa suhtaudutaan tähän ongelmaan paremmin.
Aapeen kaltaiset surkimukset vievät ihan turhaan opiskelupaikkoja kunnollisilta ihmisiltä.
Sinä täällä olet ainut surkimus. Pahainen koulukiusaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on superluuseri.
Turha opiskella kun kukaan ei kuitenkaan palkkaa tuollaista luuseria.
Sua nyt ainakaan kukaan ei ole palkannut.
On kyllä. Nykyään olen itse se joka palkkaa. Tosin en kaltaisiasi luusereita.
No kerrohan yleisnero, millä perusteella mä olen luuseri?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seminaarithan ovat pienen porukan kesken suoritettavia "pakollisia pahoja", ei mitään satojen osallistujien massaluentoja. Mikset muka pysty tai uskalla esitellä omaa työtäsi ja/tai opponoida siellä, kai te jo toisenne tunnette sen verran hyvin. Älä nyt sentään lopeta hyvin alkaneita opintoja tuon takia..! Kadut taatusti jos jänistät. Laita mielummin semman vetäjälle viestiä, että olet esim. sairastunut ja joudut suorittamaan oman osuutesi zoomin tai teamsin välityksellä.
Tällaiset 'Mikset muka pysty' -henkiset kommentit eivät kannusta eivätkä auta, pahentavat vain ahdistusta. Toivottavasti ap:n oppilaitoksessa suhtaudutaan tähän ongelmaan paremmin.
Aapeen kaltaiset surkimukset vievät ihan turhaan opiskelupaikkoja kunnollisilta ihmisiltä.
Sinä täällä olet ainut surkimus. Pahainen koulukiusaaja.
Täytyy olla todellinen luuseri jos antaa jonkun kiusata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa yleisöstäsi tuntee sinua kohtaan vain myötätuntoa, jos jännittämisesi näkyy. Jos pyörryt, pudotat paperisi, sotkeudut sanoissasi tai rupeat itkemään, kukaan ei naura. Ja jos yleisön joukossa olisikin joku ilkimys, ei sinun tarvitse häntä pelätä tai miellyttää.
Voit ihan hyvin sanoa heti ensimmäiseksi, että tämä esitelmän pitäminen jännittää ihan kamalasti. Saat kuuntelijat heti puolellesi. Olet urasi alussa, eikä sinun tarvitse osata esitelmöidä. Olet harjoittelemassa.
Usko pois. Olen esitelmöinyt ja opettanut muita viestimään kolmisenkymmentä vuotta.
Minä olen 20 vuotta vältellyt esitelmiä, enkä aio aloittaa niiden tekemistä nytkään.
Opelle laiton viestiä. Jos ei onnistu pelkälle opettajalle, niin sitten ei auta kuin lopettaa. Kiitos vastauksista
Ap
Eiks niissä kouluissa ole aina joku ammattilainen, jonka kanssa tällaisista asioista voi jutella ja sitä kautta yrittää saada erityislupa, ettei tarvi esiintyä. Ja eihän se koko koulutus voi siihen kaatua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seminaarithan ovat pienen porukan kesken suoritettavia "pakollisia pahoja", ei mitään satojen osallistujien massaluentoja. Mikset muka pysty tai uskalla esitellä omaa työtäsi ja/tai opponoida siellä, kai te jo toisenne tunnette sen verran hyvin. Älä nyt sentään lopeta hyvin alkaneita opintoja tuon takia..! Kadut taatusti jos jänistät. Laita mielummin semman vetäjälle viestiä, että olet esim. sairastunut ja joudut suorittamaan oman osuutesi zoomin tai teamsin välityksellä.
Tällaiset 'Mikset muka pysty' -henkiset kommentit eivät kannusta eivätkä auta, pahentavat vain ahdistusta. Toivottavasti ap:n oppilaitoksessa suhtaudutaan tähän ongelmaan paremmin.
Aapeen kaltaiset surkimukset vievät ihan turhaan opiskelupaikkoja kunnollisilta ihmisiltä.
Sinä täällä olet ainut surkimus. Pahainen koulukiusaaja.
Täytyy olla todellinen luuseri jos antaa jonkun kiusata.
Olet väärässä. Luuseri on se, jonka elämänsisältö on muiden kiusaaminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on superluuseri.
Turha opiskella kun kukaan ei kuitenkaan palkkaa tuollaista luuseria.
Sua nyt ainakaan kukaan ei ole palkannut.
On kyllä. Nykyään olen itse se joka palkkaa. Tosin en kaltaisiasi luusereita.
Kerrotko, missä olet palkkaamassa ihmisiä, niin tiedetään me muut välttää sinne hakemista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on superluuseri.
Turha opiskella kun kukaan ei kuitenkaan palkkaa tuollaista luuseria.
Sua nyt ainakaan kukaan ei ole palkannut.
On kyllä. Nykyään olen itse se joka palkkaa. Tosin en kaltaisiasi luusereita.
Ihan mielenkiinnosta kysyn: miksi tulit tähän ketjuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varaa aika yleislääkärille esim. Terveystaloon ja kerro että tarvitset lääkettä esiintymistilanteisiin. Saat reseptin esim. Propraliin. Siihen ei jää koukkuun. Se auttaa siihen että et tärise, ääni ei värise, et punastu, sydän ei pamppaile liikaa jne. Sitten menet ja pelosta huolimatta hoidat sen esiintymistilanteen lääkkeiden avulla pois alta. Näitä lääkeapuja käyttää muutkin. On yhteiskunnalle paljon edullisempaa tarjota propral-resepti kuin että jäisit kotiin etkä pysyisi työhön ja opiskeluun.
Komppaan tätä niin vahvasti! Yksityinen tai YTHS, jos et halua yksityiselle. Yksityisellä tosin saat samalle päivälle ajan ja lääkkeet. Propral oli ainut keino, että sain AMK:n suoritettua ja nyt hei YAMK viiden vuoden jälkeen menossa. Ja edelleen propral ennen esitystä käytössä. Se ei poista jännitystä, mutta helpottaa huomattavasti kun tiedän että sitä ei kukaan muu näe. Syke ei kiihdy, joten ei iske samanlaista paniikkia. Esiintyminen on edelleen epämiellyttävää, mutta lääkkeen avulla siitä tietää selviytyvänsä. Luen aina vain suoraa lapusta, kun ajatus ei kulje, mutta sallin sen itselleni ja olen hyväksynyt etten ole mikään esiintyjä. Tärkeintä on kuitenkin, ettei se rajoita elämää! Älä luovuta, vaan hae apua! Tiedän, että tuo vaihe on kamala, kun tuntee olevansa umpikujassa. Tsemppiä! <3
Ja lisään vielä, että toki tarpeen vaatiessa muuta lääkettä. Ei ole mitään haittaa ottaa lääkettä, että selviytyy noista harvoin olevista esiintymisistä. Laita ihmeessä kouluun myös viestiä, jos saisit suorittaa muulla tapaa, mutta vaikka et niin älä ihmeessä kuitenkaan lopeta ennen kuin olet kokeillut propralia tai lisäksi jotain vahvempaa.
Voisiko olla mahdollista, että sovit videoesityksestä tms. Joudut toki myöntämään pelkosi.
Kysy opettajalta, mitä voisi tehdä. Turha lopettaa koulua pelon takia. Varmasti ratkaisu löytyy sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on helpottanut esitelmäpelkoa se, kun on jutellu muiden kanssa ja selviää että käytännössä kaikki jännittää esiintymistä. Lisäksi suoraan sanottuna ainakin puolet esityksistä on yleensä todella surkeita. Ja tiedän, että omassa esityksessäni sentään materiaali on hyvää vaikka en sitä hyvin osaisi selittääkkään. Jos opiskelet aikuisten kanssa niin ei suurinta osaa kiinnosta vaikka änkyttäisit ja näyttäisit pelokkaalta. Ja jos esitysmateriaali tulee koneelta niin tuijotat koko ajan sitä konetta, ei esiintymispelkoisen tarvi olla hyvä esiintymään.
Vierailija kirjoitti:
Anna itsellesi lupa jännittää ja olla ihan paska. Teet sen minkä pystyt. Seuraava kerta ei välttämättä enää ole yhtä paha. Olen aina vihannut esiintymistä ja kärsinyt kaikista mahdollisista oireista, mutta jotenkin olen osannut muuttaa suhtautumistani siihen. Olen jopa vapaaehtoisesti mennyt esiintymään tv-sarjaan tunnettujen näyttelijöiden rinnalle ja tykännyt siitä.
Et selkeästi siis kärsi esiintymisjännityksestä, kun henki eikä ajatus kulje ja sydän lyö yhtä kovaa kuin juoksisit pakoon henkesi edestä. Tämän vuoksi käytän propralia esiintymistilanteissa, tähän ei mikään itsensä vakuuttelu auta.
No sitten lopetat koulun. Koulunkäyntiin valitettavasti kuuluu se, että pystyy puhumaan muiden oppilaiden kuullen.
Kiinnität huomiosi siihen yleisöön, yksityiskohtiin ihmisissä, ja aattelet olevasi niiden tarkkailija, eikä niin, että ne tarkkailee sinua tai virheitäsi. Lisäksi kannattaa huomioida, että suurin osa ihmisistä haahuilee niitä näitä, vaikka kännykkäänsä selailee jne., ennemmin kuin sinua erityisesti tarkkailisi.
Noita juttuja aikanaan mulle opetti joku psykologi tms., jolle puhuin esiintymisjännityksestäni. Oli myös niin, että aattelin jo, että en valmistu koskaan, jos en ees esiintyä uskalla. Mutta kun menin pitää sitten esitelmää ja toteutin sen, että minä käännän huomioni yleisön tarkkailuun, niin huomasin, että se toimii, koska mielestä häipyi se, että minua ja virheitäni tarkkaillaan. Lisäksi hengittäminen luonnolliseen rytmiin palleaan asti syvälle, rauhoittaa.
Mulla oli toi pahana AMK aikana. Propral ei auttanut, koska sain siitä sydämen muljahduksia jälkikäteen. Hetkellisesti tietty auttoi. Sattumalta sain sitten toiseen vaivaan lääkkeen, joka teki myös esiintymisestä siedettävää. (ei silti missään nimessä miellyttävää, mutta sellaista, että niistä selvisi.)
Älä jätä koulua kesken. Niin minä tein, ja valmistuin ammattiin vasta 40v.Parempi tämäkin tietenkin kuin ei ollenkaan, mutta neuvoni on, että haet apua, ja ole opelle rehellinen, jos on amattitaitoinen ope, niin ymmärtää.
Ja mullekin olisi moni voinut sanoa, että en tällaisena kykene tulevaan työhöni, jota tehdään ihmisten parissa, mutta väärässä olisivat olleet. Olen työssäni hyvä, ja pidetty, eikä ole vaikuttanut pärjäämiseeni. Tsemppiä sinulle, selviät kyllä!
Olen itse kärsinyt vastaavasta kuin Ap. Jo viikkoja ennen esitystä meni yö unet. Yritin altistaa, mennä tilanteisiin antamalla itselleni luvan olla huono jne. Tilanteet päätyivät lopulta siihen, että en saanut sanaa suusta, henki ei kulkenut ja jouduin lopettamaan esiintymiset kesken kaiken ja lähtemään esiintymistilasta pois.. Ihan hirveää.
Itselläni auttoi propralin lisäksi rauhoittavat. Pelkät propralit eivät itsellä riitä, vaan tarvitaan myös rauhoittavia. Jos on rahaa mennä yksityiselle, niin ap sieltä saat kyllä tarvittavat rauhoittavat lääkkeet. Älä lopeta opiskeluja tämän vuoksi. Kun sain ensimmäisen kerran hyvät lääkkeet, niin totesin, että voisin mennä niiden avulla vaikka uutisiin puhumaan japania, siis minä joka pelkäsin pelkästään itseni esittelyä ryhmälle. Olin toivoton tapaus, mutta hyvät lääkkeet pelastivat.
Minä olen 20 vuotta vältellyt esitelmiä, enkä aio aloittaa niiden tekemistä nytkään.
Opelle laiton viestiä. Jos ei onnistu pelkälle opettajalle, niin sitten ei auta kuin lopettaa. Kiitos vastauksista
Ap