Olen kateellinen muiden parisuhde- ja perhe-elämästä. Itse olen vain yksin...

Luonteeni on huono, hermot on huonot, niin en pysty olemaan kenenkään kanssa. Varmaan päättyisi surmaan jos yrittäisin pakottaa itseni. Kuitenkin katson kateellisena kun tutut ja kaverit viettävät perhe-elämää ja hyväksyvät kumppaninsa ja lapsensa virheineen ja ärsyttävine piirteineen. Olisi kivaa ihan sellainen normaali elämä.