Lue keskustelun säännöt.
Mieheni haluaa eron, koska en tee mitään sovittua
27.09.2014 |
On menettänyt luoton kun en tee mitään mitä hän pyytää. Tänään pyysi laittamaan lämmityksen pois kun itse lähti lapsien kanssa lasten jalkapalloturnaukseen. Pyysi myös sammuttamaan lämmityksen noin puolen tunnin päästä kun lähti. Mies kun tuli kotiin niin talossa 24 lämmintä ja tietysti olin jättänyt kaiken tekemättä. Mies on niin kurkkua myöten minua, että on jo valmis ottamaan eron kun hän ei vaan jaksa hoitaa kaikkea yksin kun minuun ei voi luottaa missään pienessäkään asiassa. Onko mies ns liian tarkka ja dominoiva? Minusta on ihan ok unohdella asioita.
Kommentit (50)
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 20:57"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 18:26"]No mun mies on ihan samanlainen. Esitti jokin aika sitten uhkavaatimuksen, että jos en laihduta/treenaa itseäni siihen kuntoon kuin olin ennen lasta ja pidä kotia tiptop, hän ottaa eron. Perustelu oli se että hän tuo rahan talouteen ja maksaa kaiken, että on kyllästynyt hoitamaan kaiken itse. Ainut vaan että käyn töissä 8h/pvä, maksan päivähoitomaksun, nettimaksun (jota mieskin käyttää), tv-kanavapaketin, isoimman osan ruokakuluista, omat laskuni ja kuluni, lapsen vaatteet ja tavarat, kaikki kodin sisustusjutut kuten verhot, pöytäliinat, lakanat jne. Ja lisäksi maksan vielä jonkun muun yhteisen laskun kuten tienhoitomaksun, jätemaksun, sähkölaskun, sekä oman lainanlyhennykseni... (Asuntomme on miehen, minut on suljettu ulos avioehdolla, tosin myös suojattu testamentilla ja tietyllä osalla miehen omaisuudesta avioeron sattuessa, joten siksi en maksa asuntolainaa tai muita asunnonkuluja) Mitä tulee mieheni väitteeseen, että en tee koskaan mitään noh; pesen vessan, siivoan keittiön, laitan ruuat, hoidan lapsen valmiiksi päiväkotiin lähtöön, haen lapsen päiväkodista, teen täydennysostokset, haen postit, pesen pyykit, viikkaan pyykit, haen puita ja lämmitän takkaa, hoidan kaikki sisustus-/koristelujutut (esim joulu), pyyhin pintoja/pölyjä, hoidan lapsen iltapuuhat, vaihdan lakanat, yms. Mutta silti saan vain valitusta ja motkotusta osakseni (esim toissa päivänä kun olin laittanut pyykit kuivumaan, niin mies nalkutti aamulla "mikä täällä on räjähtänyt, kun koko apukeittiö on ihan täys roskia!?" Menin katsomaan, niin lattialla oli 4 nukkapalloa.. Ja mitä mies tekee, käy syömässä ja painuu omiin harrastuksiinsa.. Tulee sisälle, kun minä ja lapsi ollaan jo nukkumassa. Nyt olemme siinä surullisen kuuluisassa tilanteessa että olemme yhdessä vain lapsen takia. Mitään rakkautta ja kunnioitusta minulla ei ole moista miestä kohtaan enää.. Ja ei, en tehnyt lasta minkään sian kanssa, vaan tasa-arvoiseen parisuhteeseen jossa huomioitiin toista ja tehtiin työt yhdessä. Lisäksi olin jo nähnyt että mies on hyvä ja osallistuva isä, koska hänellä oli jo ennestään lapsi, joka on meillä aina joka toinen vkonloppu, jota minäkin olen aina pitänyt kuten omaa lasta ja joka pitää minusta ja sisarestaan. Mies myös oli se joka halusi lisää lapsia ainakin 2, mutta eipä sitä toistakaan ole kuulunut, vaikka olisin halunnut... [/quote] Teepä ihan lista paperille hommista ja kuluista jotka sinä hoidat ja kiikuta se miehellesi niin luulis loppuvan valituksen! On sokea mies/ei halua huomata jostain syystä sinun panostustasi perheeseen.. Ettei petaile eroa jostain muusta syystä sitten tuolla?
[/quote]
Suosittelen myös, että kirjaat tekemisesi ylös. Otat käyttöösi vaikka jonkin vihkon, johon laitat otsikoksi päivämäärän. Siihen kirjaat lukujärjestysmäisesti ylös ajat ja tekemisesi. Näin:
Ma 29.9.2014 työlista
- 06.30 - 07.30 aamiainen lapsille, pukeminen ja töihin valmistautuminen
- 08.00 - 16.00 töissä
- 16.00 - 17.00 lapset päiväkodista ja ruokaostosten tekeminen
- 17.00 - 17.30 laskujen maksaminen: netti, omat lainanlyhennykset
- 17.30 - 18.00 illallisen laittaminen
- 18.00 - 19.00 ruokailu, lautaset tiskikoneeseen
- 19.00 - 19.30 vessan peseminen, pyykit koneeseen
...
Tee näin vaikkapa viikon ajan, minkä jälkeen näytä vihko miehellesi. Mites sitten mahdetaan suu panna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä molemmat unohdellaan asioita, mutta mua ärsyttää suunattomasti vaimon suhtautuminen asiaan. Minä olen hyväksynyt, että mulla työstressin takia jää (varsinkin muut kuin omat) jutut välillä unohduksiin. Olenkin ruvennut laittamaan rutiinista poikkeavat asiat puhelimen kalenteriin tai lapulle. Tästä tulee vaimolta haukut. En ymmärrä mitä noloa kalenteriin laittamisessa on.
Hän itse unohtelee samalla tavalla. Hän vaan ei suostu laittamaan mitään ylös, kun muistaa muutenkin. Paitsi että ei muista. Saatan esimerkiksi tehdä kauppalistan valmiiksi. Jos käykin niin, että hän menee kauppaan, niin hän ei huoli kauppalistaa vaan lukee sen ja jättää kotiin. Ja useimmiten kaupasta jää sitten jotain ostamatta. Tietenkin jotain sellaista mitä minä olisin halunnut. Väkisin tulee tunne, että minä ja minun tarpeeni ovat hänelle täysin merkityksettömiä.
Minä olen huono mies jos unohdan hänen menojaan ja nolo jos laitan niitä ylös. Hänelle vain sattuu yksittäisiä vaihnkoja. Mistähän johtuu, että ero on alkanut pyörimään mielessä.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 18:42"]
Lisäksi jätän aina pyykit koneeseen oikeastaan niin kauaksi aikaa kunnes mies huomaa sen ja alkaa huutamaan, että pyykit homehtuu märkänä koneeseen. Yleensä seuraavana päivänä ja pyykit haisevat jo pahalta. Autoa en koskaan tankkaa, ajan tankin tyhjäksi ja jätän miehelle tankkauksen ja kun hän lähtee esim lapsia viemään treeneihin niin tankki on niin tyhjä, ettei sillä pääse perille. Yritän kehittyä ihmisenä, mutta mieheni mukaan menee koko ajan pahempaan suuntaan, pitää minua superitsekkäänä ihmisenä.
t.ap
[/quote]
Eipä tuo ole ihme, että miestäsi v.tuttaa.
Tässä ap kuvailee miestään/naistaan, ei suinkaan itseään. Jos olisi itse lupauksia rikkova laiskuri, osaisi selittää sen jotenkin. Tässä kuullaan vain sen (omasta mielestään) ahkeran ja kunnollisen näkökulma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 18:35"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 18:26"]
No mun mies on ihan samanlainen. Esitti jokin aika sitten uhkavaatimuksen, että jos en laihduta/treenaa itseäni siihen kuntoon kuin olin ennen lasta ja pidä kotia tiptop, hän ottaa eron. Perustelu oli se että hän tuo rahan talouteen ja maksaa kaiken, että on kyllästynyt hoitamaan kaiken itse. Ainut vaan että käyn töissä 8h/pvä, maksan päivähoitomaksun, nettimaksun (jota mieskin käyttää), tv-kanavapaketin, isoimman osan ruokakuluista, omat laskuni ja kuluni, lapsen vaatteet ja tavarat, kaikki kodin sisustusjutut kuten verhot, pöytäliinat, lakanat jne.
Ja lisäksi maksan vielä jonkun muun yhteisen laskun kuten tienhoitomaksun, jätemaksun, sähkölaskun, sekä oman lainanlyhennykseni... (Asuntomme on miehen, minut on suljettu ulos avioehdolla, tosin myös suojattu testamentilla ja tietyllä osalla miehen omaisuudesta avioeron sattuessa, joten siksi en maksa asuntolainaa tai muita asunnonkuluja)
Mitä tulee mieheni väitteeseen, että en tee koskaan mitään noh; pesen vessan, siivoan keittiön, laitan ruuat, hoidan lapsen valmiiksi päiväkotiin lähtöön, haen lapsen päiväkodista, teen täydennysostokset, haen postit, pesen pyykit, viikkaan pyykit, haen puita ja lämmitän takkaa, hoidan kaikki sisustus-/koristelujutut (esim joulu), pyyhin pintoja/pölyjä, hoidan lapsen iltapuuhat, vaihdan lakanat, yms. Mutta silti saan vain valitusta ja motkotusta osakseni (esim toissa päivänä kun olin laittanut pyykit kuivumaan, niin mies nalkutti aamulla "mikä täällä on räjähtänyt, kun koko apukeittiö on ihan täys roskia!?" Menin katsomaan, niin lattialla oli 4 nukkapalloa.. Ja mitä mies tekee, käy syömässä ja painuu omiin harrastuksiinsa.. Tulee sisälle, kun minä ja lapsi ollaan jo nukkumassa.
Nyt olemme siinä surullisen kuuluisassa tilanteessa että olemme yhdessä vain lapsen takia. Mitään rakkautta ja kunnioitusta minulla ei ole moista miestä kohtaan enää.. Ja ei, en tehnyt lasta minkään sian kanssa, vaan tasa-arvoiseen parisuhteeseen jossa huomioitiin toista ja tehtiin työt yhdessä. Lisäksi olin jo nähnyt että mies on hyvä ja osallistuva isä, koska hänellä oli jo ennestään lapsi, joka on meillä aina joka toinen vkonloppu, jota minäkin olen aina pitänyt kuten omaa lasta ja joka pitää minusta ja sisarestaan. Mies myös oli se joka halusi lisää lapsia ainakin 2, mutta eipä sitä toistakaan ole kuulunut, vaikka olisin halunnut...
[/quote]
Järkyttävää käytöstä mieheltäsi :O olin aidosti kuvitellut, että tällaisia miehiä on vain lassukoiden unelmissa...
[/quote]no näin minäkin olin kuvitellut, lisäksi listaa niistä asioista, joita teen kun "en tee mitään" voisi jatkaa loputtomiin.. Yritin siis sitäkin että oikeasti jätän asiat tekemättä, joita teen että mies tajuaisi miten paljon oikeasti teen, vaikka kämppä ei aina olisikaan viimeisen päälle. Mutta siitä vain seurasi se uhkavaatimus.. Olen myös aina ollut seksuaalisesti halukas, ja tehnyt aloitteita ja tykkään monipuolisesta seksistä ja en ole "kärsinyt päänsäryistä" tms ja aina ihmetellyt näitä pihtaajia, niin en enää ihmettele. En nyt sentään pihtaa, mutta en tee aloitteitakaan..
Joo totta 16..sehän se tässä vähän haisiki..täydellisyys kompleksi..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten tässä ihmetyttää miksi lämmitys piti laittaa pois, jos kerran AP jäi kotiin? Pitääkö AP:n olla kylmässä kodissa sillä aikaa, kun mies on poissa? Ja kun mies tulee takaisin, niin lämmitys taas päälle, vai?
Laiska nainen, ei voi muuta sanoa. Vaihtoon..
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 18:26"]
No mun mies on ihan samanlainen. Esitti jokin aika sitten uhkavaatimuksen, että jos en laihduta/treenaa itseäni siihen kuntoon kuin olin ennen lasta ja pidä kotia tiptop, hän ottaa eron. Perustelu oli se että hän tuo rahan talouteen ja maksaa kaiken, että on kyllästynyt hoitamaan kaiken itse. Ainut vaan että käyn töissä 8h/pvä, maksan päivähoitomaksun, nettimaksun (jota mieskin käyttää), tv-kanavapaketin, isoimman osan ruokakuluista, omat laskuni ja kuluni, lapsen vaatteet ja tavarat, kaikki kodin sisustusjutut kuten verhot, pöytäliinat, lakanat jne.
Ja lisäksi maksan vielä jonkun muun yhteisen laskun kuten tienhoitomaksun, jätemaksun, sähkölaskun, sekä oman lainanlyhennykseni... (Asuntomme on miehen, minut on suljettu ulos avioehdolla, tosin myös suojattu testamentilla ja tietyllä osalla miehen omaisuudesta avioeron sattuessa, joten siksi en maksa asuntolainaa tai muita asunnonkuluja)
Mitä tulee mieheni väitteeseen, että en tee koskaan mitään noh; pesen vessan, siivoan keittiön, laitan ruuat, hoidan lapsen valmiiksi päiväkotiin lähtöön, haen lapsen päiväkodista, teen täydennysostokset, haen postit, pesen pyykit, viikkaan pyykit, haen puita ja lämmitän takkaa, hoidan kaikki sisustus-/koristelujutut (esim joulu), pyyhin pintoja/pölyjä, hoidan lapsen iltapuuhat, vaihdan lakanat, yms. Mutta silti saan vain valitusta ja motkotusta osakseni (esim toissa päivänä kun olin laittanut pyykit kuivumaan, niin mies nalkutti aamulla "mikä täällä on räjähtänyt, kun koko apukeittiö on ihan täys roskia!?" Menin katsomaan, niin lattialla oli 4 nukkapalloa.. Ja mitä mies tekee, käy syömässä ja painuu omiin harrastuksiinsa.. Tulee sisälle, kun minä ja lapsi ollaan jo nukkumassa.
Nyt olemme siinä surullisen kuuluisassa tilanteessa että olemme yhdessä vain lapsen takia. Mitään rakkautta ja kunnioitusta minulla ei ole moista miestä kohtaan enää.. Ja ei, en tehnyt lasta minkään sian kanssa, vaan tasa-arvoiseen parisuhteeseen jossa huomioitiin toista ja tehtiin työt yhdessä. Lisäksi olin jo nähnyt että mies on hyvä ja osallistuva isä, koska hänellä oli jo ennestään lapsi, joka on meillä aina joka toinen vkonloppu, jota minäkin olen aina pitänyt kuten omaa lasta ja joka pitää minusta ja sisarestaan. Mies myös oli se joka halusi lisää lapsia ainakin 2, mutta eipä sitä toistakaan ole kuulunut, vaikka olisin halunnut...
[/quote]
Miksi ihmeessä olet "lapsen takia" tuollaisessa suhteessa joka vain vahingoittaa lasta? Etkö käsitä että lapsesi kasvaa kieroon tuollaisessa perheessä? Lapsi ottaa oppia myös tulevaan parisuhteeseensa omista vanhemmistaan, oppii miten rakastetaan ja miten kohdellaan puolisoa, ei lapset ole tyhmiä. Nimenomaan lapsen takia sinun pitäisi erota, mitä nopeammin, sen parempi.