kynttiläillallinen liian kornia...
Joissain keskusteluissa naiset kertovat viettävänsä laatuaikaa miehensä kanssa järjestämällä kahdenkeskisen kynttiläillallisen.
Näin me ollaan erilaisia. En vaan tajua.
Mielestäni sellainen olisi liian kornia jopa seurusteluvaiheessa. Naurattaisi vaan. Mieskin varmaan tokaisisi ettei näe mitään
Tulee mieleen vaan eräs Hyacinth Bucket. Sekä se että nainen koittaa tehdä muka jotain hienoa elettä jota mies sitten arvostaisi, not.
Ehkä myös vähän wt..
Kommentit (17)
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 14:21"]Ei se tarkoita, että sevolisi korni, jos se ei teidän ymmärrykseen mene.
[/quote]
Sevolisi?
Ei wt todellakaan. Taidat viitata minun keskusteluun tuossa aiemmin. Itselle hyvä ruoka on iso juttu. Lasten kanssa tehdään perus kotiruokaa jota lapsetkin syö, hienommat kokkailut jää iltaan. Edellisen kerran tehtiin just poron sisäfilettä, karpalokastiketta, kermaperunoita ja selleri/peruna pyrettä. Ok, voi olla jollekin kliseistä mutta me tykätään ruoanlaitosta ja kokataan yhdessä. Minusta on kiva kattaa pöytä kivasti kun on hyvää ruokaa.
Meillä tässä kuitenkin olennaisin juttu on hyvä ruoka, samalla tavalla kun tykätään käydä myös ravintolassa. Myös pikkulapsi arjessa sitä osaa nauttia siitä kun saa syödä rauhassa, istualteen ja pureskella ruoan rauhassa ;) Ja punaviini, kyllä!
Olen siivonnut koko aamupäivän keittiötä ja pienen tauon jälkeen siivoan olohuoneen, vessan, makuuhuoneen ja eteisen. Mies tulee illalla töistä ja aion yllättää hänet kynttilöillä, siistillä kodilla ja hyvällä ruoalla. Hän ainakin osaa arvostaa vaivannäköäni. En ole mikään "Bukee", koska en yritä tehdä vaikutusta naapureihin tai muihin ihmisiin, vaan teen kaiken mieheni, itseni ja lasteni vuoksi. En pysty edes kuvittelemaan miksi miestäni naurattaisi siisti koti.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 14:49"]Olen siivonnut koko aamupäivän keittiötä ja pienen tauon jälkeen siivoan olohuoneen, vessan, makuuhuoneen ja eteisen. Mies tulee illalla töistä ja aion yllättää hänet kynttilöillä, siistillä kodilla ja hyvällä ruoalla. Hän ainakin osaa arvostaa vaivannäköäni. En ole mikään "Bukee", koska en yritä tehdä vaikutusta naapureihin tai muihin ihmisiin, vaan teen kaiken mieheni, itseni ja lasteni vuoksi. En pysty edes kuvittelemaan miksi miestäni naurattaisi siisti koti.
[/quote]
Ymmäthän että kynttilä ei tarkoita siistiä kotia. Ne ovat kaksi eri asiaa.
Minun mieheni on jopa yllättänyt minut "kynttiläillallisella" seurusteluaikana ja hän ei ole kovin romanttinen.
Nykyään n.kerran viikossa syödään hienosti...hyvää ruokaa, kaunis kattaus ja on kynttilät ja kukat tai koristeet ja lapsetkin tykkää kun on vähän erilaista kuin yleensä ja samalla oppivat kauniit ruokatavat. Joskus jopa laitan jotain nättiä päälle ihan huvikseen ;) mutta en sentään vaadi juhlapukeutumista muilta perheenjäseniltä.
Meillä poltetaan paljon kynttilöitä muutenkin. Minusta ne tekevät tunnelmasta rauhallisen ja kiireettömän.
Arkisin tehdään nopeaa arkiruokaa (jauhelihakeittoa, spagettia ja kastiketta jne.) ja kaikki syövät nopsasti ehtiäkseen taas seuraavaan paikkaan. Viikonloppuisin laitan parempaa ruokaa ja katan kauniisti, myös kynttilät kuuluvat asiaan. Lapsetkin osallistuvat illalliselle mutta saavat nousta ja lähteä leikkimään kun ovat valmiita. Miehen kanssa jäämme kaksin syömään rauhassa ja nautimme toistemme seurasta ja hyvästä keskustelusta. Arkena ei tahdo ehtiä keskustella ja viettää oikeasti aikaa yhdessä. Laitamme illalliselle alku- pää- ja jälkiruoan. Haluan lastenkin oppivan ruokailutavat ja oikeat aterimet yms. Käytöstavat. Parempaan ravintolaan ei ole varaa viikoittain.
Candle Light Supper a la Hyacinth Bucket!
Meillä ruokailuun panostetaan arkisinkin. Mies tykkää tehdä ruoan huolella ja minusta on kiva kattaa pöytä kauniiksi koska yhteinen ruokailuhetki on meille arjen luksusta. Talven hämärinä iltoina sitten sytyttelemme kynttilöitäkin ruokapöytään usein vielä miehen toimesta. Kynttilän valo tai muuten vain hämärä valaistus rauhoittaa hektisen päivän jälkeen. En pidä näitä "kynttiläpäivällisiämme" mitenkään korneina. Minusta ne ovat hyvinkin luontevia eikä mitenkään tekemällä tehtyjä. Tapoja on monia.
Meilläkin mies sytyttelee iltaisin kynttilöitä, jos minä en sytytä. Ehkä hän 15 vuotta sitten naureskeli joskus kynttilöilleni, mutta nykyään osaa jo arvostaa tunnelmallisuutta. Mitä hyvään ruokaan tulee: Tie miehen sydämeen käy vatsan kautta. ;)
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 14:27"]
Ei wt todellakaan. Taidat viitata minun keskusteluun tuossa aiemmin. Itselle hyvä ruoka on iso juttu. Lasten kanssa tehdään perus kotiruokaa jota lapsetkin syö, hienommat kokkailut jää iltaan. Edellisen kerran tehtiin just poron sisäfilettä, karpalokastiketta, kermaperunoita ja selleri/peruna pyrettä. Ok, voi olla jollekin kliseistä mutta me tykätään ruoanlaitosta ja kokataan yhdessä. Minusta on kiva kattaa pöytä kivasti kun on hyvää ruokaa.
Meillä tässä kuitenkin olennaisin juttu on hyvä ruoka, samalla tavalla kun tykätään käydä myös ravintolassa. Myös pikkulapsi arjessa sitä osaa nauttia siitä kun saa syödä rauhassa, istualteen ja pureskella ruoan rauhassa ;) Ja punaviini, kyllä!
[/quote] Tässä särähtää korvaan, että minä tykkään kattaa ja minä. No joo, ihan sama sinänsä. Mutta oikeasti en ole kuullut vielä kenenkään miehen oikeasti ja rehellisesti sanovan, että hänelle ruokaillessa on tärkeää servetit ja kynttilät yms. Hyvä ruoka on toki tärkeää, mutta nuo tilpehöörit ja muut krumeluudet on yleensä miehille ihan sama. Mutta suostuvat niihin, kun se on heidän naiselleen niin tärkeää ja kun nainen pysyy hyvällä tuulella, siltä saa pillua.
Minä kyllä tiedän miehiä jotka polttaa kynttilöitä yksin ja seurassa. Mikö myös kuuluu kynttiläillallisiin on hyvä ruoka ja juoma se maistuu miehille varsinkin. Kynttiläillallinen on siis mitä sopivin juttu, ja siinä mielessä tarpeellista, että joka päivä kai syödään ja juodaan...
Kynttiläillallinen mulle merkitsee sitä, että syödään rauhassa iltamyöhällä ja on tunnelmaa. Ei siis mitä vaan räikeitä valoja ja arkimuonaa maidon kanssa. Viini kuuluu mielstäni hyvään ateriaan, joka ei aina ole lyhyt tai pääty siihen että ruoka on syöty.
Nykyään elän yksin. Mikään ei estä polttamasta kynttilöitä koska tahansa, mutta olisipa ihanaa syödä jonkun (miehen) kanssa rauhassa kahden. Korniako? Jos, niin ihan sama!
Meillä poltetaan usein aamiaisellakin kynttilöitä, kun on ämärää ja synkkää. Joskus auringonpaisteessakin. Syy: lapsi toivoo, hän on 2 v :)
Totta, erilaisia ollaan. Mikä ap.sta on romanttista?
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2014 klo 14:27"]
Ei wt todellakaan. Taidat viitata minun keskusteluun tuossa aiemmin. Itselle hyvä ruoka on iso juttu. Lasten kanssa tehdään perus kotiruokaa jota lapsetkin syö, hienommat kokkailut jää iltaan. Edellisen kerran tehtiin just poron sisäfilettä, karpalokastiketta, kermaperunoita ja selleri/peruna pyrettä. Ok, voi olla jollekin kliseistä mutta me tykätään ruoanlaitosta ja kokataan yhdessä. Minusta on kiva kattaa pöytä kivasti kun on hyvää ruokaa.
Meillä tässä kuitenkin olennaisin juttu on hyvä ruoka, samalla tavalla kun tykätään käydä myös ravintolassa. Myös pikkulapsi arjessa sitä osaa nauttia siitä kun saa syödä rauhassa, istualteen ja pureskella ruoan rauhassa ;) Ja punaviini, kyllä!
[/quote] Tässä särähtää korvaan, että minä tykkään kattaa ja minä. No joo, ihan sama sinänsä. Mutta oikeasti en ole kuullut vielä kenenkään miehen oikeasti ja rehellisesti sanovan, että hänelle ruokaillessa on tärkeää servetit ja kynttilät yms. Hyvä ruoka on toki tärkeää, mutta nuo tilpehöörit ja muut krumeluudet on yleensä miehille ihan sama. Mutta suostuvat niihin, kun se on heidän naiselleen niin tärkeää ja kun nainen pysyy hyvällä tuulella, siltä saa pillua.
[/quote]
Tiedätkö, saatiin yksi joulu lahjaksi lahjakortti ravintolaan joka on alueemme kallein eikä varmasti oltaisi koskaan siellä käyty ilman tuota lahjakorttia. Oikein tunnelmallinen paikka, hämärä jossa aina kynttilä palamassa. Matkalla sinne jouduin miehelle ilmoittamaan että ei saa sitten vetää mitään yli kliseistä "Rakastan sua" - fraasia jota todella pelkäsin mieheni sanovan kun kerrankin ravintolaan rauhassa päästiin.
Meillä mies on huomattavasti enemmän romantikko kuin minä. Alku seurustelun aikana minä jopa nalkutin siitä kun mies tuo kukkia. Oli minusta niin "ällö romanttinen" ja korni tapa, en ollut ollenkaan tottunut tuollaiseen. Onneksi mies on silti edelleen uskaltanut tuoda niitä kukkia koska onhan tuo kieltämättä aika ihanan huomaavaista. Muistaa kyllä nimipäivät ja naistenpäivät, hääpäivät, äitienpäivät jne.
Ja mitä siihen pilluun tulee niin täällä miehellä on ihan täysi työ pitää tämä vaimo tyytyväisenä ilman kukkia ja kynttilöitäkin.
Ei se tarkoita, että sevolisi korni, jos se ei teidän ymmärrykseen mene.