Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä niiden koirien päässä liikkuu? Mitä tämä merkitsee?
25.09.2014 |
Mun tuttu kertoi hänen kaverinsa koirasta, jolla on joku pehmonalle pehmolelu. Tykkää kanniskella sitä joka paikkaan. Erään kerran koira oli kantanut tätä pehmolelua ja "itkenyt" samalla koko ajan.
Sitten seuraavana päivänä koira oli haudannut pehmolelun lehtikasan alle niin että jalat ja kädet olivat jääneet näkyviin. Sitten myöhemmin koira oli kuulemma tehnyt pehmolelulle kuopan ja haudannut sen syvälle sinne maahan.
Mun tutun kaveri oli nähnyt sen ja hakenut pehmolelun tottakai pois sieltä.
Sitten mun tuttu oli sitten sen jälkeen siellä kaverillaan kyläillessä ottanut sen pehmonallen syliinsä ja sanonut koiralle, että "katso, täällä on sun vauva".
Koira oli tullut katsomaan surullisen nälöisenä pehmolelua ja silittänyt sen päätä kaksi kertaa tassullaan ja sitten lähtenyt pois.
Aika liikuttavaa. Miksiköhän koira oli noin toiminut. Ihankuin olisi "tiennyt" että pehmolelu "kuolee" ja surrut sitä ja sitten järjestänyt sille hautajaiset.
Kyseessä yli 10v narttukoira jolla on teetetty useammatkin pennut.
Liittyykö tämä toiminta jotenkin siihen, että suree sitä, että ei voi saada enää pentuja vai mihin?
Aika suloista joka tapauksessa. ♡
Kommentit (11)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koiran "surulliset" ilmeet ja muut reaktiot on sitä että projisoit omia tunnetilojasi koiraan. Aika tavallista monille koiraihmisille hyvin voimakkaasti ulkoistaa tällä tavoin tunnetilojaan lemmikkiinsä. Et kai tosissaan tällä tavoin yliarvio tämän eläimen kognitiivista kapasiteettia?
Koiralle hautaamisella on ihan eri merkitys kuin ihmisellä. Jos lelun olisi annettu jäädä sinne, koira olisi luultavasti myöhemmin kaivellut sen itse esille. Mun mielestä ei olis kannattanut puuttua koiran touhuun tässä, varsinkin kun lelu oli sen oma.
Kuulostaa valeraskausoireilta. Silloin narttu hormonipäissään ottaa usein jonkun lelun pennuksi, mutta samalla ymmärtää että eihän se elävä pentu ole. Sitiä tulee tuollaista ristiriitaista käytöstä, jossa vuorotellen hoivataan pakonomaisesta, mutta samalla käyttäydytään surullisesti, ja pentua voidaan esim. haudata.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:14"]
Koiran "surulliset" ilmeet ja muut reaktiot on sitä että projisoit omia tunnetilojasi koiraan. Aika tavallista monille koiraihmisille hyvin voimakkaasti ulkoistaa tällä tavoin tunnetilojaan lemmikkiinsä. Et kai tosissaan tällä tavoin yliarvio tämän eläimen kognitiivista kapasiteettia?
[/quote]
Olen eri mieltä, ja olen kasvattanut koiria 20 vuotta. Minusta ap:n kuvaama käytös on tavallista nartuille jotka ovat hormonikierron siinä vaiheessa jossa prolaktiinia juoksujen jälkeen erittyy, mutta jotka ei ole oikeasti tiineenä tai synnyttäneet. Se tosiaan on omalla tavallaan surua siitä että pentuja ei nyt ole, vaikka maidonerityshormonia syntyy ja koko keho on valmistautunut imettämään ja hoitamaan. Korvikkeeksi otetaan leluja, mutta kyllähän koira sen ymmärtää ettei se ole elävä eikä se ole sen pentu. Silti on pakko hoitaa sitäkin kun muuta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:19"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:14"]
Koiran "surulliset" ilmeet ja muut reaktiot on sitä että projisoit omia tunnetilojasi koiraan. Aika tavallista monille koiraihmisille hyvin voimakkaasti ulkoistaa tällä tavoin tunnetilojaan lemmikkiinsä. Et kai tosissaan tällä tavoin yliarvio tämän eläimen kognitiivista kapasiteettia?
[/quote]
Olen eri mieltä, ja olen kasvattanut koiria 20 vuotta. Minusta ap:n kuvaama käytös on tavallista nartuille jotka ovat hormonikierron siinä vaiheessa jossa prolaktiinia juoksujen jälkeen erittyy, mutta jotka ei ole oikeasti tiineenä tai synnyttäneet. Se tosiaan on omalla tavallaan surua siitä että pentuja ei nyt ole, vaikka maidonerityshormonia syntyy ja koko keho on valmistautunut imettämään ja hoitamaan. Korvikkeeksi otetaan leluja, mutta kyllähän koira sen ymmärtää ettei se ole elävä eikä se ole sen pentu. Silti on pakko hoitaa sitäkin kun muuta ei ole.
[/quote]
Kuvailemasi toiminta on hormoonien ajamia viettejä ja vastoinvaraisia toimintamalleja, ei tietoista toimintaa. Helposti nartulle tulee voimakas hoivavietti joka puretaan johonkin, mutta se ei ole tiedostettua toimintaa koiran osalta.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:14"]
Koiran "surulliset" ilmeet ja muut reaktiot on sitä että projisoit omia tunnetilojasi koiraan. Aika tavallista monille koiraihmisille hyvin voimakkaasti ulkoistaa tällä tavoin tunnetilojaan lemmikkiinsä. Et kai tosissaan tällä tavoin yliarvio tämän eläimen kognitiivista kapasiteettia?
[/quote]
Olen eri mieltä, ja olen kasvattanut koiria 20 vuotta. Minusta ap:n kuvaama käytös on tavallista nartuille jotka ovat hormonikierron siinä vaiheessa jossa prolaktiinia juoksujen jälkeen erittyy, mutta jotka ei ole oikeasti tiineenä tai synnyttäneet. Se tosiaan on omalla tavallaan surua siitä että pentuja ei nyt ole, vaikka maidonerityshormonia syntyy ja koko keho on valmistautunut imettämään ja hoitamaan. Korvikkeeksi otetaan leluja, mutta kyllähän koira sen ymmärtää ettei se ole elävä eikä se ole sen pentu. Silti on pakko hoitaa sitäkin kun muuta ei ole.
[/quote]Mitä ammattilaisena ajattelet tuosta hautaamisesta? Miksi koirat piilottaahautaa mitään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:14"]
Koiran "surulliset" ilmeet ja muut reaktiot on sitä että projisoit omia tunnetilojasi koiraan. Aika tavallista monille koiraihmisille hyvin voimakkaasti ulkoistaa tällä tavoin tunnetilojaan lemmikkiinsä. Et kai tosissaan tällä tavoin yliarvio tämän eläimen kognitiivista kapasiteettia?
[/quote]
Olen eri mieltä, ja olen kasvattanut koiria 20 vuotta. Minusta ap:n kuvaama käytös on tavallista nartuille jotka ovat hormonikierron siinä vaiheessa jossa prolaktiinia juoksujen jälkeen erittyy, mutta jotka ei ole oikeasti tiineenä tai synnyttäneet. Se tosiaan on omalla tavallaan surua siitä että pentuja ei nyt ole, vaikka maidonerityshormonia syntyy ja koko keho on valmistautunut imettämään ja hoitamaan. Korvikkeeksi otetaan leluja, mutta kyllähän koira sen ymmärtää ettei se ole elävä eikä se ole sen pentu. Silti on pakko hoitaa sitäkin kun muuta ei ole.
[/quote]Mitä ammattilaisena ajattelet tuosta hautaamisesta? Miksi koirat piilottaahautaa mitään?
[/quote]
Useimmiten hautaaminen on pelkästään asioiden varastoimista. Koirathan tykkää esim. haudata luita ja hakea niitä sieltä myöhemmin. Lelujakin jotkut koirat, ihan koska nauttivat siitä itse hautaasmisesta ja löytämisestä.
Mutta olen nähnyt myös kerran tapauksen että narttu pyrki hautaamaan kuolleen oikean pennun. Vikistyään surkeasti kuolleena syntyneen ympärillä ja yritettyään tökkiä sitä hereille, vaikka selvästi tajusi jo ettei se herää, halusi kantaa pihalle ja haudata talon alle. Ei koiralle toki hautaaminen tarkoita samassa mielessä mitään kuin ihmisille, mutta voi olla vaistoissa oleva käytös ihan siksi, että pianhan kuollut ruumis alkaaa levittää tauteja, ellei sitä jotenkin viedä pois vielä elävien pentujen läheltä. Raadonhaju myös luonnossa houkuttelisi saalistajalajeja vaarantamaan pentuja.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:22"]
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:19"][quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 16:14"] Koiran "surulliset" ilmeet ja muut reaktiot on sitä että projisoit omia tunnetilojasi koiraan. Aika tavallista monille koiraihmisille hyvin voimakkaasti ulkoistaa tällä tavoin tunnetilojaan lemmikkiinsä. Et kai tosissaan tällä tavoin yliarvio tämän eläimen kognitiivista kapasiteettia? [/quote] Olen eri mieltä, ja olen kasvattanut koiria 20 vuotta. Minusta ap:n kuvaama käytös on tavallista nartuille jotka ovat hormonikierron siinä vaiheessa jossa prolaktiinia juoksujen jälkeen erittyy, mutta jotka ei ole oikeasti tiineenä tai synnyttäneet. Se tosiaan on omalla tavallaan surua siitä että pentuja ei nyt ole, vaikka maidonerityshormonia syntyy ja koko keho on valmistautunut imettämään ja hoitamaan. Korvikkeeksi otetaan leluja, mutta kyllähän koira sen ymmärtää ettei se ole elävä eikä se ole sen pentu. Silti on pakko hoitaa sitäkin kun muuta ei ole. [/quote] Kuvailemasi toiminta on hormoonien ajamia viettejä ja vastoinvaraisia toimintamalleja, ei tietoista toimintaa. Helposti nartulle tulee voimakas hoivavietti joka puretaan johonkin, mutta se ei ole tiedostettua toimintaa koiran osalta.
[/quote]
Onko sillä mitään merkitystä että on vaistonvaraista? Minusta ihmisenkin toiminnoista hyvin suuri osa on vaistonvaraista. Ja mitä kauemman olen elänyt koirien -ja ihmisten ;-) - kanssa, sitä vähemmän näen mitään jyrkkiä rajoja koirien ja ihmisten välillä. Ainoa mistä olen enää varma on se, ettei koirat pyörittele mielessään abstrakteja, ei käytännölllisiä asioita muuten vaan, esim. pohdi vaikka elämän merkitystä tai mitä on kuoleman jälkeen ;)
Tähän tulokseen on monien eri eläinlajien tapauksissa tulleet viime vuosikymmeninä myös tutkijat, monia käytöksiä ja asioita joita on ennen ajateltu vain ihmisen ominaisuuksiksi, on löydettykin eri eläinlajeilta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valeraskaus? Maitoa jne erittyy ja tekisi mieli hoivaa pentuja, niin pakko korvikkeena hoivata leluja :)
Alue: Aihe vapaa
Up