Lue keskustelun säännöt.
Olenko sinisilmäinen kun luotan mieheeni täysin?
NaiviNainen
26.08.2021 |
Minulla on todella hyvä mies. Olemme olleet aina sekä toistemme parhaat kaverit että rakastavaiset. Teemme paljon asioita yhdessä ja mieheni on todella perhekeskeinen. Lasten kanssa puuhailu ja kaikenlainen "kotoilu" on miehelleni todella luontevaa ja sitä mistä hän nauttii. Toki hänellä on myös omia harrastuksia.
Nyt yksi ystäväni (eronnut, yllätys yllätys) on alkanut puhumaan miten minunkaan ei kannata luottaa mieheeni koska miehet ovat lähtökohtaisesti aina petollisia. Hän pitää minua naivina kun luotan täysin mieheeni ja siihen että hän haluaa olla vain minun kanssani eikä ole heti pettämässä kun silmä välttää.
Tietenkin ymmärrän että mikään ei ole maailmassa täydellisen varmaa mutta en ymmärrä miksi minun pitäisi etukäteen pilata suhteemme epäilemalla asiaa joka on kuitenkin varsin epätodennäköinen?
Olenko siis naivi vai kannattaako suhteessa luottaa toiseen?
Kommentit (20)
Et ole naiivi vaan suhteenne on juuri sellainen kuin parisuhteen pitäisi olla: keskinäinen luottamus.
Itse en muunlaiseen suhteeseen edes lähtisi. En voisi olla ihmisen kanssa, joka ei luota minuun. Enkä voisi olla suhteessa ihmiseen, johon en voi luottaa.
Jos hän joskus rikkoo luottamukseni, se asia käsitellään sitten. En todellakaan halua pilata elämääni epäilemällä ja pelkäämällä sitä jo etukäteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet. Hyvänkin miehen kanssa kannattaa olla aina pari askelta edellä, eikä antaa mokailuun mahdollisuutta.
Jos nyt tilastoja lähtee katsomaan, niin ilmeisesti myös naisista osa pettää ja osa ei. Tällä logiikalla minunkin pitäisi miehenä olla varuillani, eikä niin sinisilmäinen jne.
Miksi ihmeessä pilata elämänsä ja parisuhteensa jatkuvalla epäilyllä, joka varmasti muuttuu mustasukkaisuudeksi? Parisuhteen päättymiseen pitää kuitenkin jokaisen varautua, koska se voi tulla eteen, syystä tai toisesta, mutta ei sitä tarvitse joka päivä pelätä.,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ikinä liian sinisilmäinen kannata olla. Se nyt vaan on typerää.
Vierailija kirjoitti:
No ei ikinä liian sinisilmäinen kannata olla. Se nyt vaan on typerää.
Se kai onkin se vaikea kysymys että milloin on liian sinisilmäinen ja millä vain sopivasti toiseen luottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin luotan mieheeni täysin. On pettäjiä ja ei pettäjiä. Sinulla on varmasti hyvä mies.
Vierailija kirjoitti:
No ei ikinä liian sinisilmäinen kannata olla. Se nyt vaan on typerää.
Mitä tarkoittaa "liian sinisilmäinen"? Onko se, ettei vakoile puolisoaan salaa (tsekkaa viestejä tms.), sinisilmäisyyttä? Tai esim. "päästää" puolison vastakkaista sukupuolta olevan kaverin kanssa kahville?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luota.
Niin kauan kuin nykytilanne jatkuu. Niin kauan kuin sinä haluat miestä, sosiaalisesti (sen kanssa on kiva olla ja jutella), fyysisesti (esim. seksiä ja koskemista on) ja henkisesti (olet sitä mieltä että rakastat) niin kannattaa luottaa.
Jos tilanne muuttuu niin että jotain noista kolmesta et saa tai et itse pysty miehellesi antamaan, voit epäillä. Ennen ei kannata.
Vierailija kirjoitti:
Olet. Hyvänkin miehen kanssa kannattaa olla aina pari askelta edellä, eikä antaa mokailuun mahdollisuutta.
Hyvänkin naisen kanssa kannattaa olla aina pari askelta edellä, eikä antaa mokailuun mahdollisuutta. Jokainen nainen on potentiaalinen pettäjä tilaisuuden tullessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäillä ei liikaa kannata jos ei vaistot niin sano.
Mutta liikaa ei kannata siihenkään tuudittautua, että minun mieheni ei ikinä petä.
Tuli vain mieleeni, että jospa tämä eronnut ystäväsi on nyt nähnyt miten paljon varatut miehet haluavat sivusuhdetta tai ylipäätään ovat kiinnostuneet muistakin naisista kuin omasta kumppanistaan.
Jospa hänen silmänsä ovat avautuneet jos hänkin oli ennen ollut pitkässä parisuhteessa.
Ehkä ihan oikeasti vaikutat hänen mielestään naivilta ja haluaa ettet loukkaa itseäsi. Ei tarkoita, että miehesi nyt pettää, mutta kertoo elämän totuuksia.
Ei siitä mihinkään pääse, en olisi minäkään ennen eroa tajunnut mitä kaikkea elämässä on mitä en tajunnut mieheni kanssa ollessani.
Kannattaa luottaa sillätavoi, ettei pilaa hyvää suhdetta liialla epäilyllä.
Mutta aina pitää takaraivossa olla se ajatus, että minun pitää pärjätä myös silloin jos mies pettää tai ei ole ollutkaan luottamukseni mukainen.
Ettei oma elämä romahda kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eronneet alkaa aina mustamaalaa toisten suhteita, jos itse on epäonnistunut. Kun minulla, niin kyllä sitten muillakin. Itse luotan mieheeni täysin enkä vaivaa päätäni epäilyillä. Mutta mieheni tietää tasan sen, että se on kerrasta poikki ja se on oikeasti kerrasta poikki ja hän on sanonut samaa. Meillä on asiat hyvin ja jutellaan kaikesta ja molemmat panostaa suhteeseen. Olemme olleet 21v yhdessä ja ikää 45v. Molemmat on myös huomannu, että mitä enemmän tulee ikää, niin sitä enemmän osaa arvostaa toisessa kaikkea ja sitä kaikkea mitä ollaan yhdessä koettu tähän asti elämässä.
On meilläkin astiat lennellyt nuorempana. Nykyään ei riidellä ns tyhmistä asioista ja osataan antaa toiselle omaa tilaa.
Minun ystävä, kun erosi, niin sanoi ettei miehiin voi luottaa ja enkö epäile miestäni mistään. En epäile. Miehen eronnut ystävä sanoi miehelleni, kun vaimollaan oli salasuhde ja jäi kiinni, niin tiedätkö mitä sinun vaimosi touhuilee. Mies oli sanonut kyllä tiedän ja luotan, että tiedän.
Kysymys niille, joiden mielestä ei pidä luottaa:
Miltä tuntuisi, jos puolisosi sanoisi sinulle itsellesi, että "en voi luottaa sinuun, siksi pidän oikeutenani epäillä, kyylätä, rajoittaa ja kieltää"?
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tilastoja lähtee katsomaan, niin ilmeisesti myös naisista osa pettää ja osa ei. Tällä logiikalla minunkin pitäisi miehenä olla varuillani, eikä niin sinisilmäinen jne.
Miksi ihmeessä pilata elämänsä ja parisuhteensa jatkuvalla epäilyllä, joka varmasti muuttuu mustasukkaisuudeksi? Parisuhteen päättymiseen pitää kuitenkin jokaisen varautua, koska se voi tulla eteen, syystä tai toisesta, mutta ei sitä tarvitse joka päivä pelätä.,
Se, että ei usko sinisilmäisesti kaikkea ei tarkoita sitä, että elää jatkuvassa pelossa. Sehän on nimenomaan vain normaalia ennakointia.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys niille, joiden mielestä ei pidä luottaa:
Miltä tuntuisi, jos puolisosi sanoisi sinulle itsellesi, että "en voi luottaa sinuun, siksi pidän oikeutenani epäillä, kyylätä, rajoittaa ja kieltää"?
Järkevä voi olla myös ilman että kyylää rajoittaa ja kieltää. Typerää on myös kieltää se, että toinen voi tuottaa pettymyksen. En olisi varma edes itseni suhteen saatavilla ka sitten toisen. Tämä on vaan realismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ikinä liian sinisilmäinen kannata olla. Se nyt vaan on typerää.
Mitä tarkoittaa "liian sinisilmäinen"? Onko se, ettei vakoile puolisoaan salaa (tsekkaa viestejä tms.), sinisilmäisyyttä? Tai esim. "päästää" puolison vastakkaista sukupuolta olevan kaverin kanssa kahville?
Sitä että selvästi huomaa että jotain on tapahtunut, mutta silti kieltää tosiasiat ja ajattelee 'ei se minun mussukka nyt ikinä minulle niin tekisi'. Kuka vaan voi tehdä mitä vaan eikä kukaan ole täydellinen..
On se vähän outoa, että korostat kuinka luotat täysin mieheesi. Miksi? Sitä ei miehelle kannattaisi sanoa.
Tottakai kannattaa luottaa. Se on ainoa tapa millä voit hyvän suhteen saada. Joskus toki toinen ei ole sen luottamuksen arvoinen, mutta miksi pilata hyvä suhde pelkäämällä pahinta?