Jos lapsuudenperheesi on traumatisoinut sinut, oletko katkaissut välit heihin?
Jos lapsuudessasi on tapahtunut jotain tosi kamalaa (väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tms.), oletko katkaissut välit heihin? Jos et ole, miksi?
Kommentit (23)
Olen katkaissut välit. Syynä se, että vanhempani eivät näe itse, mitä ovat aikaan saaneet. Syyllistävät minua. Pitävät minua myös eriarvoisena muihin lapsiin nähden. Eivät voi sietää, että puolisoni uskaltaa puolustaa minua. Ennen kaikkea myrkkyä heille on vahvuuteni.
En, meillä on myös yhteisiä traumoja. Sen sijaan että olisin nöyrtynyt olen taistellut vastaan ja laittanut paikoilleen. Aikamoinen rautanyrkki minusta sitten tulikin. Tällä hetkellä johdan matriarkkamaisesti kaikkea ja muut saa kitistä. Turhaan.
En ymmärrä heitä, joilla on ollut sekopää lapsuus, mutta silti jatketaan väleissäoloa. Minä en haluaisi olla missään tekemisissä pahoinpitelijäni tai raiskaajani kanssa. Hyi!
Vierailija kirjoitti:
En, meillä on myös yhteisiä traumoja. Sen sijaan että olisin nöyrtynyt olen taistellut vastaan ja laittanut paikoilleen. Aikamoinen rautanyrkki minusta sitten tulikin. Tällä hetkellä johdan matriarkkamaisesti kaikkea ja muut saa kitistä. Turhaan.
Jatkat väkivaltaa kostamalla. Suosittelen terapiaa, jotta opit ihmisarvon, eli oman itsesi arvon. Nyt olet niinkuin he.
Olen katkaissut välit toiseen vanhempaani. Tämä ei ole kuitenkaan mikään lopullinen päätös, pidän periaatteessa ihan mahdollisena, että joskus vuosien päästä voimme asiallisesti pitää yhteyttä. Niin kauan se ei kuitenkaan onnistu, kun tunnen vielä katkeruutta häntä kohtaan. Uskon, että sekin hiipuu pois jossain vaiheessa, sillä en ole enää vuosiin tuntenut vihaa vanhempaani kohtaan.
Toisaalta tuntuu myös siltä, että olisin ihan onnellinen, jos emme enää koskaan tapaisi tai puhuisi.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä heitä, joilla on ollut sekopää lapsuus, mutta silti jatketaan väleissäoloa. Minä en haluaisi olla missään tekemisissä pahoinpitelijäni tai raiskaajani kanssa. Hyi!
Asia ei ole näin yksinkertainen. Itse en ole katkaissut välejä. En tiedö edes miksi. Mutta en vaan ole...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä heitä, joilla on ollut sekopää lapsuus, mutta silti jatketaan väleissäoloa. Minä en haluaisi olla missään tekemisissä pahoinpitelijäni tai raiskaajani kanssa. Hyi!
Asia ei ole näin yksinkertainen. Itse en ole katkaissut välejä. En tiedö edes miksi. Mutta en vaan ole...
Kyllä se on yksinkertainen se asia. Pahoinvointi ei lopu, jos ei ulkoista pahoinpitelijäänsä elinpiiristään.
Kyllä olen katkaissut välit. Isäni on lastenraiskaaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä heitä, joilla on ollut sekopää lapsuus, mutta silti jatketaan väleissäoloa. Minä en haluaisi olla missään tekemisissä pahoinpitelijäni tai raiskaajani kanssa. Hyi!
Asia ei ole näin yksinkertainen. Itse en ole katkaissut välejä. En tiedö edes miksi. Mutta en vaan ole...
Kyllä se on yksinkertainen se asia. Pahoinvointi ei lopu, jos ei ulkoista pahoinpitelijäänsä elinpiiristään.
Ei ole.
Katkoin välit , dg narsisti hoveineen kyseessä. Elämäni paras päätös!
En ole katkaissut. En ole pystynyt.
Kyllä ja ei.
Katkaisin välit äitiini, minkä vuoksi tossuisäni ja kultapoikaveljeni katkaisivat välit minuun.
No, parempi elämästä tuli ilman kaikkia edellämainittuja.
Nyt jo vainajia kaikki, perintöä tuli hiukan, mutta ei tarpeeksi korvaamaan kärsimykset.
Katkaisin opiskeluiässä muutamaksi vuodeksi välit äitiini jolle olin katkera lapsuudestani ja sen aiheuttamista seuraamuksista (masenus, paniikkihäiriö, käytöstapojen puute, sosiaalisten taitojen puute jne). Sittemmin olen pystynyt antamaan anteeksi sillä perusteella, että äitii teki parhaansa, vaikka se paras olikin kauhean huono. Kun on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
Äitini on henkisesti jälkeenjäänyt ns. heikkolahjainen ja lisäksi ollut koko aikuisikänsä alkoholisti/sekakäyttäjä. Ei hänen ollut lasta tarkoitus tehdäkään mutta kun pääsi vahingossa menemää raskaus niin pitkälle ettei enää voinut keskeyttääkään niin minä sitten synnyin ja äiti pärjäsii miten pärjäsi. Nykyää kun ajattelen äitiä, tunnen sääliä ja rakkautta, en enää vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen katkaissut välit toiseen vanhempaani. Tämä ei ole kuitenkaan mikään lopullinen päätös, pidän periaatteessa ihan mahdollisena, että joskus vuosien päästä voimme asiallisesti pitää yhteyttä.
Todennäköisesti se vanhempasi kerjää anteeksiantoa ja huolenpitoasi, kun vanhuuden vaivat lisääntyvät, eikä tule enää yksinään toimeen.
Periaatteessa olet valmis huolehtimaan kaltoinkohtelijastasi?
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä heitä, joilla on ollut sekopää lapsuus, mutta silti jatketaan väleissäoloa. Minä en haluaisi olla missään tekemisissä pahoinpitelijäni tai raiskaajani kanssa. Hyi!
En usko, että itsekään voisin olla tekemisissä pe*ofiilin kanssa. Kaltoinkohtelua voi tapahtua monella tavalla ja välillä oli aikoja, kun katkaisin välit. Sittemmin välit parantuneet, mutta tämä on vaatinut myös sen, että kaltoinkohtelija on ymmärtänyt tehneensä väärin ja pyrkinyt toimimaan toisella tavalla tässä hetkessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen katkaissut välit toiseen vanhempaani. Tämä ei ole kuitenkaan mikään lopullinen päätös, pidän periaatteessa ihan mahdollisena, että joskus vuosien päästä voimme asiallisesti pitää yhteyttä.
Todennäköisesti se vanhempasi kerjää anteeksiantoa ja huolenpitoasi, kun vanhuuden vaivat lisääntyvät, eikä tule enää yksinään toimeen.
Periaatteessa olet valmis huolehtimaan kaltoinkohtelijastasi?
Hah, en sanonut mitään tuollaista. En aio huolehtia hänestä eikä se ole mahdollistakaan, koska hän asuu satojen kilometrien päässä. Sisarukseni, eli hänen suosikkilapsensa, saa luvan ottaa vastuun jos joku.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Katkaisin 30v sitten, ja päivääkään en ome katunut. Vaihdoin myös nimeni, etu- ja - sukunimet, laitoin yhteystiedot salaisiksi ja muutin toiselle paikkakunnalle. N59
Sama, katkaisin heti parikymppisenä. Mutta ei siitä helppoa tehty. Ihan väkisin yrittivät tunkea elämääni, vaikka tein selväksi että en halua olla tekemisissä.
Katkaisin isääni sekä koko hänen puoleiseen sukuun välit yhden vuosikymmenen ajaksi suojellakseni omaa mielenterveyttäni. Nykyään ollaan taas puhe- ja tapaamisväleissä, mutta en kerro yksityisistä asioistani enkä tahdo olla tiiviisti tekemisissä.
Kyllä. Katkaisin 30v sitten, ja päivääkään en ome katunut. Vaihdoin myös nimeni, etu- ja - sukunimet, laitoin yhteystiedot salaisiksi ja muutin toiselle paikkakunnalle. N59