Lue keskustelun säännöt.
Olen alkanut ärsyyntyä pienistä lapsista.
25.09.2014 |
Omat lapset ovat kaikki yli 10-vuotiaita. Pikkulapsivaihe oli rankka ja olimme miehen kanssa tosi helpottuneita, kun lapset alkoivat olla kouluikäisiä. Voitiin lähteä vapaammin mihin vain, voitiin olla lastenkin kanssa paljon myöhempään liikenteessä, ei tarvinnut miettiä päiväuniakaan.
Nyt en jaksaisi yhtään pieniä lapsia. Uhmaikää, huutamista, itkemistä, sotkemista, pukemista, syöttämistä, aikatauluja, päiväunia ja hiljaisuutta, aikaisia nukkumaanmenoaikoja, lastenohjelmia jne. Näitä täytyy sietää, kun kavereilla alkaa vasta nyt olla pieniä lapsia. Kaikki tapaamiset alkavat olla sietorajoilla.
Kommentit (4)
Ehkä kannattaa sitten vähentää sellaisten tapaamista joilla on pieniä lapsia, jos kerran niin paljon hermoille käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:31"]
Ehkä kannattaa sitten vähentää sellaisten tapaamista joilla on pieniä lapsia, jos kerran niin paljon hermoille käy.
[/quote]
Hieman vaikeaa, kun kaikki kaverit ovat noin kolmekymppisiä. Me saimme lapset kaksikymppisinä.
ap
Mulla on ihan sama. En kestä pikkulapsia enää yhtään. Sietämätöntä sotkua ja meteliä.
[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 09:48"]Mulla on ihan sama. En kestä pikkulapsia enää yhtään. Sietämätöntä sotkua ja meteliä.
[/quote]
Onneksi meilläkin on vain yksi lapsi ja hänkin on ohittanut jo tuon pahimman sotkemisvaiheen.
Ihan ahdisti yksi päivä kun yksi sukulaisen 3v muksu tuli meillä käymään ja samantien kaatoi ison legolaatikon lattialle ja alkoi söheltämään siinä sitten niitten kanssa. :-/
Kyllä oon tyytyväinen kun lähti pois, vaikka ihan suloinen lapsi olikin. :-)