Lue keskustelun säännöt.
Mikä avuksi 2v lapsen kanssa?
23.08.2021 |
Nyt on pari viikkoa sitten alkanut eräänlainen vaihe. Heittelee leluja ja kaikkea mahdollista mikä sattuu vaan käteen. Kieltäminen vaan provosoi.
Tuon kanssa pystyn elämään, mutta en sen kanssa että lapsi oikeasti lyö ja heittelee tavaroilla. Kaikista huvittavinta tässä on se, että lapsi tekee tätä ainoastaan minulle eli äidille.
Lapsi myös kiukuttelee vaan ja ainoastaan minulle, harvemmin kenellekkään muulle.
Lapsi uskoo todella hyvin isää, ihan vaan pelkkää puhetta ja yleensä kerrasta. Minua ei sitten yhtään. Mikä vikana ja mikä avuksi?
Kommentit (17)
Ei mikään ole vikana, ihan normaalia. Tietysti kiellät ja estät joka kerran. Kyllä se joskus helpottaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään ole vikana, ihan normaalia. Tietysti kiellät ja estät joka kerran. Kyllä se joskus helpottaa
Tämä. Rauhallisesti, mutta tiukasti. Avuksi voit ottaa kuvia, esim. papunetistä saat tulostettua. Sieltä löytyy kieltokuvia hakusanalla juurikin tavaroiden heittelemiseen, lyömiseen ja muuhun satuttamiseen.
Ei ole mikään vikana vaan normaali kehitysvaihe. Sinä olet se turvallisin ja tutuin aikuinen jonka kanssa voi kokeilla kaikenlaista käytöstä, kuten nyt vaikka tuota heittelyä ja lyömistä. Lue mll:n sivuilta 1-2- vuotiaan kehityksestä. Kärsivällinen on oltava, jos heittää lelulla niin se lelu laitetaan pois. Ja jos lyö, niin kielletään ja sanotaan että lyöminen sattuu. Ja yritetään kohdistaa huomio johonkin muuhun ettei jää se lyöminen ja heittely päälle. Ja näitä joutuu siis toistetaan useita kertoja päivässä. Kolmevuotiaana yleensä helpottaa, tuo 1-2 - vuoden ikä on vanhemmille haastavaa aikaa.
” Uhmaikä alkaa yleensä hieman ennen tai jälkeen 2-vuotispäivän ja kestää vaihtelevan ajan. Useimmilla se laantuu viimeistään 4–5-vuotiaana, osalla jo aiemmin. Uhmaikä liittyy lapsen tarpeeseen itsenäistyä ja hallita erillisyyttään vanhemmista. Usein itsenäistyminen on voimakkainta kaikkein lähimmästä ihmissuhteesta.”
Lähde mml.fi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä aikanaan selkäsaunat auttoivat jos lapset tekivät jotain kiellettyä. Kun lapsi sai paljaalle perseelle tarpeeksi monta kertaa piiskaa paljaalle perseelle kyllä lapsi uskoi ja pelleily loppui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapsi heittää lelulla, niin lelu otetaan pois. Takaisin saa sitten, kun osaa olla heittämättä.
Ei lasta kielletä kuin kerran. Sen jälkeen lapsi otetaan pois kielletystä toiminnasta ja se jo viskottu lelu napataan pois näkyvistä. Sitä ei saa enää takaisin, koska se on heitetty pois. Ja sitten lapsen kanssa tehdään jotain muuta. Jos lapsi yrittää viskoa tavaroita, niin kädestä kiinni ja teko estetään. Jos lapsi lyö, niin purskahdetaan itkuun, yritetään suojata lyötyä ruumiinosaa ja esitetään todella kivuliasta eikä koko päivänä lopeteta sitä, vaan lapselle muistutetaan, että koska löit äitiä, niin en voi ottaa sinua syliin, en voi antaa sinulle maitoa koska en saa jääkaapi ovea auki, en voi käyttää tätä kättä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä toimii jäähyt. Pidän sylissä tiukasti niin, ettei pääse riehumaan ja kerron, miksi hän on jäähyllä. Lasta ei satu, mutta hän inhoaa jäähyjä ja hyvin nopeasti alkaa kuunnella. Rauhoittuu ja tottelee tämän jälkeen. Säännöt selviksi ja kun johdonmukaisesti tulee huonosta käytöksestä seuraamuksia, lapsi oppii. Tämä helpottaa elämäämme huomattavasti, on villi tapaus.
Jos heittely alkaa niin istuta se syöttötuoliin ja laita valjaat kiinni. Istukoon siinä kunnes tulee toisiin ajatuksiin heittelyn järkevyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi yleensä uhmaa niitä aikuisia, jotka tuntee turvallisimmiksi.
Uhmasta selviää kärsivällisyydellä ja johdonmukaisuudella.
Lapsen empatiakyky on vielä kehittymätön ja samoin tunteiden hallinta ja ilmaisu.
Muista että kyseessä on ikävaihe, joka menee kyllä ohi.
Vierailija kirjoitti:
Ei lasta kielletä kuin kerran. Sen jälkeen lapsi otetaan pois kielletystä toiminnasta ja se jo viskottu lelu napataan pois näkyvistä. Sitä ei saa enää takaisin, koska se on heitetty pois. Ja sitten lapsen kanssa tehdään jotain muuta. Jos lapsi yrittää viskoa tavaroita, niin kädestä kiinni ja teko estetään. Jos lapsi lyö, niin purskahdetaan itkuun, yritetään suojata lyötyä ruumiinosaa ja esitetään todella kivuliasta eikä koko päivänä lopeteta sitä, vaan lapselle muistutetaan, että koska löit äitiä, niin en voi ottaa sinua syliin, en voi antaa sinulle maitoa koska en saa jääkaapi ovea auki, en voi käyttää tätä kättä jne.
Kaksivuotias ei ymmärrä tuollaisen päälle.Tuo on jo lapsen kiusaamista...
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei lasta kielletä kuin kerran. Sen jälkeen lapsi otetaan pois kielletystä toiminnasta ja se jo viskottu lelu napataan pois näkyvistä. Sitä ei saa enää takaisin, koska se on heitetty pois. Ja sitten lapsen kanssa tehdään jotain muuta. Jos lapsi yrittää viskoa tavaroita, niin kädestä kiinni ja teko estetään. Jos lapsi lyö, niin purskahdetaan itkuun, yritetään suojata lyötyä ruumiinosaa ja esitetään todella kivuliasta eikä koko päivänä lopeteta sitä, vaan lapselle muistutetaan, että koska löit äitiä, niin en voi ottaa sinua syliin, en voi antaa sinulle maitoa koska en saa jääkaapi ovea auki, en voi käyttää tätä kättä jne.
Kaksivuotias ei ymmärrä tuollaisen päälle.Tuo on jo lapsen kiusaamista...
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia.
Pitää olla positiivinen ja sanoittaa. Se on ainoa mikä auttaa oikeasti.
Johdonmukainen ohjaava kasvatus. Lakkaa kieltämästä joka ikistä asiaa. Löydä jostain jotain hyvää. Anna lapsellesi laatu aikaa.
Lakkaa olemasta puhelimella, ole LÄSNÄ lapsellesi. Hän tarvitsee sinua.
Et taida tietää edes perusasioita pienen lapsen kehityksestä?
Lue jokin nykyaikainen kasvatusopas ja/tai muutama artikkeli netistä, jotta pääset vähän kärryille.
On aivan normaalia käytöstä uhmaikäiseltä lapselta, joka kokeilee rajojaan.
Estät ja kiellät lempeästi ja johdonmukaisesti lasta lyömästä ja heittelemästä tavaroita. Toistat saman satoja kertoja, ja joskus koittaa se päivä kun uhma on ohi.
Lapsi uhmaa eniten sitä ihmistä jonka kokee läheisimmäksi ja turvallisimmaksi, muita kohtaan on vieraskoreampi.
Kärsivällisyyttä.