Eikö nykyvanhemmat enää vie lapsia ulos leikkimään?

Vierailija kirjoitti:

Aika autioita nuo leikkipuistotkin ovat. Eräänäkin kauniina kesäpäivänä lähdin muksun kanssa kaupungin keskustaan leikkipuistoon parhaaseen ulkoiluaikaan aamupalan ja lounaan välillä, niin ei sinne tullut seuraksi kuin yksi lapsi.

Oman kaupunginosan leikkipuisto on hyvin vähällä käytöllä. Mitä ihmettä pienet lapset sitten tekevät kun eivät leikkipuistossa käy?

Kyllä mä myös olen joskus ihmetellyt, että vaikka asun alueella, jossa on paljon lapsi perheitä, niin silti ketään ei oikein näy missään. Ja saati kun alkaa ne pimeät räntäkelit, niin on ihan taattua, että yksin saan lasteni kanssa värjötellä. Vain asukaspuistossa on edes jokunen kävijä, mutta sekin on noin muutama perhe samanaikaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, että etätyöpäivänä saa ulkoiluttaa lapsia työnantajan laskuun. Missä työpaikoissa on näin?

aika monet vievät lapset hoitoon työpäivien ajaksi. Siellä ne pääsevät ulkoilemaankin

Vierailija kirjoitti:

Char kirjoitti:

Helsingissä oli aikoinaan puistoissa puistotäti-toimintaa. Hinnat olivat vähintäänkin kohtuulliset, jopa edulliset, ja hoitoaika klo 9-11.30 ja ip 14.30-16.30. Pakkasraja oli -12°, muita säävarauksia ei ollut. Sai valita puoli- tai kokopäivähoidon. Aterioita tm. muita välipaloja ei ollut, puistotäti tosin jakoi lapsille aamupäivällä 1 kpl Marie-keksejä/muksu (jos vanhemmat antoivat luvan). Näin Vanhan kirkon puistossa.

Lasten touhutessa puistossa oli helppoa käydä kaupassa ja valmistaa ruokia, leipoa ym., yhdessä vaiheessa tein iltalukion läksyjä. Meitä aikuisia oli pieni, kiva ydinjoukko, ja puistotädin sairastuessa joku meistä tuurasi (palkatta). Kun täti ei muuttuneen elämäntilanteen vuoksi pystynyt järjestämään iltapäivä-ulkoilua, me muutamat äidit sovimme, että kukin hoitaa yhden iltapäivän/vko. Korvauksia ei ollut, hoidimme toistemme lapsia vuoronperään.

Se oli erittäin hauskaa aikaa lapsille, omani nauttivat kovasti! Oli kivoja kavereita ja villejä leikkejä, ja kotiin tultiin omenaposkisina ja hyväntuulisina. Tuhti lounas maistui, ja päiväunet myös. Lapset olivat myös terveitä kuin pukit, oli loistava vastustuskyky! Harmi, ettei tällaista toimintaa enää laajamittaisesti ole.

No työssäkäyvien lapsethan ovat yleensä päiväkodissa, mutta kun tällä hetkellä pitää olla poissa hoidosta, jos on pienintäkään oiretta, niin sen takia näitä lasten sairaspäiviä tulee (toisilla) niin paljon.

No niinpä tietenkin, puhuin enemmänkin tilanteista, joissa lapset hilluvat kaiken päivää kotona, joka päivä, kuten aiemmissa viesteissä kerrottiin.

Vanhempi lapsi meni 3 v puolipäivähoitoon päiväkotiin, pienempi oli sillä välin suuren osan aikaa puistossa. Alkuiltapäivä nukuttiin (pienempi) kotona, leikittiin sisäleikkejä jne. Molemmat menivät ip-hoitoon puistoon (tytön päikkäri ei ulkoiluttanut lapsia, toiminta painottui sisätiloihin). Meille tämä sopi hienosti!

Sairaina oltiin tietysti kotona. Usein tehtiin myös kolmisin päiväretkiä esim. kirjastoon, Eläinmuseoon, vanhempieni luo jne. Välillä pienempi halusi jäädä kanssani kotiin. Silloin hän oli reipas kauppa-apulainen ja punnitustarra-vastaava, ja sitten leivottiin yhdessä sämpylöitä tai pullaa. Puistotoiminta oli hauskaa ulkoilua, ei pakkotyötä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika autioita nuo leikkipuistotkin ovat. Eräänäkin kauniina kesäpäivänä lähdin muksun kanssa kaupungin keskustaan leikkipuistoon parhaaseen ulkoiluaikaan aamupalan ja lounaan välillä, niin ei sinne tullut seuraksi kuin yksi lapsi.

Oman kaupunginosan leikkipuisto on hyvin vähällä käytöllä. Mitä ihmettä pienet lapset sitten tekevät kun eivät leikkipuistossa käy?

No vaikka leikkivät omalla pihalla.

Niinpä kai, mutta on se pitkän päälle vähän tylsää kun leikkipuistojakin on.

Ei meillä ainakaan ole tylsää. Iso maatalon piha täynnä virikkeitä ja puuhaa.

Vierailija kirjoitti:

Aika autioita nuo leikkipuistotkin ovat. Eräänäkin kauniina kesäpäivänä lähdin muksun kanssa kaupungin keskustaan leikkipuistoon parhaaseen ulkoiluaikaan aamupalan ja lounaan välillä, niin ei sinne tullut seuraksi kuin yksi lapsi.

Oman kaupunginosan leikkipuisto on hyvin vähällä käytöllä. Mitä ihmettä pienet lapset sitten tekevät kun eivät leikkipuistossa käy?

Kaikki oli mökillä tai reissussa? Meidän kaupungiosassa puistoissa on lapsia kesäkuun ensimmäiset viikot, mutta jo ennen juhannusta hiljenee ja porukka palailee elokuussa kaupunkiin. 

Kesällä saatetaan mennä mielummin uimarannalle, maauimalaan tai muulle retkelle, kuin ulkoilla samassa puistossa, jossa muutenkin leikitään monta kertaa viikossa. Eniten lapsia näkee nyt koulujen alettua, kun on vielä valoisaa ja lämmintä, talvella, kun on pulkkalukelit ja taas keväällä, kun pahin kura-aika on ohi. 

Edelleen juoksennellaan ja hypitään naapuriasunnossa. Luulisi, että olisi pienten lasten nukkumaanmenoaika jo?

Vierailija kirjoitti:

Ei 2v voi mennä yksin ulos kun teen etätöitä..

Ja sinä saat tehtyä etätöitä kun 2 v on kotona pyörimässä? Etätyöpäivä lienee tarkoitettu työntekoon, ei lapsenkaitsemiseen sen paremmin sisällä kuin ulkonakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaa, että etätyöpäivänä saa ulkoiluttaa lapsia työnantajan laskuun. Missä työpaikoissa on näin?

aika monet vievät lapset hoitoon työpäivien ajaksi. Siellä ne pääsevät ulkoilemaankin

Ja näin kai sen on tarkoituskin mennä, enpä ole tiennytkään että etätyöpäivinä saa lapsia hoitaa sisälläkään.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, että etätyöpäivänä saa ulkoiluttaa lapsia työnantajan laskuun. Missä työpaikoissa on näin?

No missä etätyöpaikassa saa hoitaa lapsiaan sisällä työnantajan laskuun?

Tiesittekö, että Suomessa on lapsiperheitä, jotka eivät käy puistoissa tai ylipäänsä ulkona leikkimässä ikinä? Siis ikinä? Työn puolesta tulee vastaan. En jaksaisi valittaa siitä, jos joku lapsi ei pääse joka ikinen päivä 2x pihalle, kun asiat voisivat olla oikeastikin huonosti.

Me ei leikitä taloyhtiömme leikkipuistossa, koska olen totaalisen kyllästynyt naapureiden kyttäämiseen. En jaksa enää toimia naapureiden ilmaisena psykologina ja yksinäisten mummeleiden sylkykuppina. Me ulkoilemme päivittäin, mutta emme todellakaan naapureiden valvovan silmän alla, vaan lähdemme kävelylle metsään. Mun puolesta voitte kytätä sitä tyhjää leikkipuistoa ihan rauhassa, mutta ei se kerro meidän ulkoiluista tai lastemme liikkumisesta yhtään mitään.