Mitkä kirjat ovat itkettäneet sinua?

Veljeni Leijonamieli taitaa olla ainoa kirja, jonka takia oikeasti vuodatin kyyneleitä. 

Pieni Elämä oli niin surullinen, että jätin sen kesken. En itkenyt, mutta olen monta kertaa ajatellut sitä ja vellonut synkkyydessä. 

Fredrik Backman tekee sen melkein joka kirjalla. Itken sekä nauran.

https://www.laskimet.net/naytakuva.php?kuva=kuvat/amkfys1.jpg

Melkein kaikissa on koskettavia kohtia jotka laittavat kyynelehtimään, mutta Humiseva harju on yksi niistä joka sai todella parkumaan.

Tadeusz Borowski - Kotimme Auschwitz

Ei mitään lässynläätä vaan jopa tunteeton ja kylmä kuvaus. Taisi olla viimeinen luku mistä tuli itsellekin masentavan toivoton olo kun vielä tiesi kirjailijan tehneen itsemurhan nuorena.

Kun lapseni isä oli kuollut ( olin tuolloin vasta 19-vuotias) ja luin Rakas Mikael kirjaa, itkin taukoamatta koko kirjan ajan. SIinä oli kuvaus melko samanlaisesta tilanteesta. Mutta tuon kirjan lukeminen ja itku oli loppujen lopuksi todella hyvä, terapeuttista.

Toki monessa muussakin kirjassa on tuonkin jälkeen ollut liikuttavia kohtia, mutta tuollaista vastavavaa en muista .

Pieni elämä, nyyhkytin ihan ääneen kahdessa kohdassa. En muista että koskaan olisin kirjaa lukiessa näin voimalla reagoinut, monen leffan aikana kyllä.

Somekoira-Kyöstistä kertovassa kirjassa itkin ensimmäisillä sivuilla. Kyöstillä oli facebookissa omat sivutkin.

Tarzanin poika, Anna omassa kodissaan ja Sininen linna. Kaikissa kirjoissa oli kohta kun vauva (vastasyntynyt-1v) menehtyy ja tämä haudataan yksin pimeään maahan. Oli teini-iässä niin ahdistavaa ja surullista luettavaa.

Tarujen Hellas. Iasonin ja Medeian salattu kohtaaminen keskellä hämyistä puutarhaa sekä Medeian tunnontuskat rakkauden jumalattaren liekkien ja oman kansan pettämisen kielissä.