Olen etä-äiti, saa kivittää! :-D
Tällä hetkellä lapseni on kanssani joka toinen viikko, mutta kun hän menee kouluun, hän tapaa minua vain joka toinen viikonloppu. Lapsi on kirjoilla isänsä luona.
Päädyin ratkaisuun eron jälkeen, koska muutin 20 km päähän yksiööm,(pl-seutu ja hyvin pieni palkka, 2000 e brutto) ja pian olen muuttamassa 50 km päähän lapsen isästä, ja hänen kotinsa on lapsen alkuperäinen koti, ja päiväkoti se vanha tuttu, sekä kaverit myös. Ajattelen lapsen parasta, ja vain sitä. Lapseni isällä on tilavampi koti, ja muutenkin asiat hyvin.
Itselleni oli heti itsestäänselvyys että lapsi jää kirjoille isälleen, mutta montaa ihmistä se on ihmetyttänyt kovasti. Miksi etä-aiti tuntuu vieläkin olevan tabu?
Kommentit (78)
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:18"]
Onko ap siis tuo pienen ok-talon ostaja?
[/quote] Jep. Esteetön, ja saan henk. koht. avustajan sinne heti kun tarvitsen, eli kun tilani huononee.
ap
Mietin vaan ap, että miten sä pystyt vapaaehtoisesti alkaa etävanhemmaksi ja muuttaa kauas lapsesta? Entö mitä jollain korvessa olevalla ok-talolla tekee?
öö, miksi hankit omakotitalon kaukana jossain, jos jäät sairaseläkkeelle pian?
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:15"][quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:06"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:00"]Joo, on täällä juuri niin ilkeää sakkia mitä olen kuullut. piti vähän testata. [/quote] Sinun käytöksesi on tosi loukkaavaa niitä kohtaa, jotka ihan asiallisesti sinulle vastasivat.
[/quote]En minä ole heille piruillutkaan. ;-)
ap
[/quote]
Etkö?! Sinä kirjoitat testi mielessä paskaa ja asetit heidät idiootin asemaan, kun ottivat asian asiallisesti. Turha sinun on yrittää puhua mustaa takaisin valkoiseksi.
No, joissain tilanteissa ratkaisu varmaan jees. Itse mietin meidän perhettä ja lapset jäisi kyllä mulle. Äiti on äiti. Isä on hyvä ja leikkii ja on rakas, huolehtiva, mutta kumpikin on pohjimmiltaan äidin pikkupalleroita. Erityisesti pienempi on vieläkin lapsen vimmalla rakastunut äitiin. Jos mies on kerran 3kk:ssa yön pois, niin ei sitä surra. Kun minä olen pois yön joskus harvoin, niin nuorempi itkee ja kumpikin on kuulemma levottomia ja kyselee jatkuvasti. Eikä kyse ole ihan pienistä vaan 4 ja 7 -vuotiaista.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:20"][quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:02"]
Mun mahassa muljahtaa, kun ajattelen itseni ap:n tilalle. En ikinä suostuisi, vaikka lasten isä asuisi presidentin linnassa. Tässä on varmaan taustalla jotain muutakin.
[/quote] No on, minun terveydentilani, joka on erittäin epävakaa. Tulen tod.näk. jäämään sairaseläkkeelle muutaman vuoden sisällä.
ap
[/quote]
Et sitten halunnut osallistua lapsen elämään isommin niin kauan kuin kykenet?
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:22"]
Mietin vaan ap, että miten sä pystyt vapaaehtoisesti alkaa etävanhemmaksi ja muuttaa kauas lapsesta? Entö mitä jollain korvessa olevalla ok-talolla tekee?
[/quote] Ei ole korvessa, vaan kirkonkylässä palveluiden vieressä, paikkakunnalla jossa muutama tuhat asukasta. Ja tosiaan, lapsen parhaaksi. Mitä lapsi tekee vammaisella äidillä, joka ehkä tarvitsee avustajaa jossain vaiheessa. Lapsen oli parempijäädä isänsä luo, ja kolme vuotta kuitenkin vielä menemme viikko/viikko periaatteella, jos kuntoni sen sallii.
ap
ap! olet idiootti! vain tyhmä leikkii asialla, muuttaako tilannetta se, että lapsi on saanut alkunsa lahjoitetuilla munasoluilla. minulla melkein aikuinen poika, joka saanut alkunsa juuri lahjoitetuilla munasoluilla. muutaman kuukauden kuluttua hänellä olisi oikeus selvittää, kuka tämä hänen biologinen äitinsä on. poika ei edes tahdo tietää, vaan sanoo, että sä mun äitini olet eikä kukaan muu. samoin itse tunnen täysin olevani hänen äitinsä. kun erosin pojan isästä, tein ratkaisut sen mukaan miten pojan kanssa pärjäämme parhaiten. Ei todellakaan tullut mieleenkään etten haluaisi olla päähuoltaja. sä kuulostat siltä, ettet täysin rakasta lasta ja teit ratkaisut vain itseäsi ajatellen! jotta voit sanoa, lapselle on parempi asua isänsä luona.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:27"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:20"][quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:02"] Mun mahassa muljahtaa, kun ajattelen itseni ap:n tilalle. En ikinä suostuisi, vaikka lasten isä asuisi presidentin linnassa. Tässä on varmaan taustalla jotain muutakin. [/quote] No on, minun terveydentilani, joka on erittäin epävakaa. Tulen tod.näk. jäämään sairaseläkkeelle muutaman vuoden sisällä.
ap [/quote] Et sitten halunnut osallistua lapsen elämään isommin niin kauan kuin kykenet?
[/quote]Mitä tällä tarkoitat? Olen kyllä jo kertonut, että lapsi on seuraavat kolme vuotta 2 vk kuukaudesta luonani, eli yhtä paljon kuin isänsä luona. Enempään en kuntoni vuoksi olisi kyennyt, kuin tämä viikko/viikko systeemi.
ap
ap
Tästä tulee mieleen, kun miehen exsä lähti aikoinaan ja vei lapsen mukanaan isoon kaupunkiin kaksioon. Mies sanoi että tiesi jo silloin ettei siitä mitään tule, lapsen olisi ollut parempi jäädä isän luo omakotialueelle rauhalliselle alueelle. Ei siitä tullu mitään lapsi häiriköi, pyörii kaupungilla eikä äiti saa kuria. Joskus lapsen parempi olla isän luona.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:23"]
öö, miksi hankit omakotitalon kaukana jossain, jos jäät sairaseläkkeelle pian?
[/quote] No siis, 45 minuuttia ajaa lapsen luo, eikä ole korvessa. Ja minulla on säästöjä jotka mahdollistavat asian, ja perintöäkin tulossa aika mukavasti, vaikkei eläke iso tulekaan olemaan, koska tulot ovat pienet.
Ei se äiti oo sen tärkeämpi kuin isäkään. Vastahan julkaistiin se tutkimus että lapsen psyykeeseen vaikuttaa jopa enemmän isä kuin äidin hylkääminen.
Kumpi vaan käy , tilanteen mukaan. Itsekkäistä syistä ( koska olen äiti) sitä on turha tehdä. On ajateltava juuri koluja, päiväkoteja, tuttua ympäristöä ym. Se että kuviot pysyvät muuten suht samanlaisena mutta toinen vanhempi ei vaan ole aina läsnä.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:31"]
ap! olet idiootti! vain tyhmä leikkii asialla, muuttaako tilannetta se, että lapsi on saanut alkunsa lahjoitetuilla munasoluilla. minulla melkein aikuinen poika, joka saanut alkunsa juuri lahjoitetuilla munasoluilla. muutaman kuukauden kuluttua hänellä olisi oikeus selvittää, kuka tämä hänen biologinen äitinsä on. poika ei edes tahdo tietää, vaan sanoo, että sä mun äitini olet eikä kukaan muu. samoin itse tunnen täysin olevani hänen äitinsä. kun erosin pojan isästä, tein ratkaisut sen mukaan miten pojan kanssa pärjäämme parhaiten. Ei todellakaan tullut mieleenkään etten haluaisi olla päähuoltaja. sä kuulostat siltä, ettet täysin rakasta lasta ja teit ratkaisut vain itseäsi ajatellen! jotta voit sanoa, lapselle on parempi asua isänsä luona.
[/quote]Lue koko ketju. rakastan kyllä lasta mutten olisi kyennyt huolehtimaan hänestä niin että olisin hänen kanssaan muun ajan paitsi joka toinen vkl. Tämä viikko/viikko-systeemi on toiminut ihan hyvin, ja tämä on voimassa kolme vuotta, ja jos isän tilanne muuttuu, tietenkin otan lapsen luokseni jos vain terveyteni sallii.
ap
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:36"]
Ei se äiti oo sen tärkeämpi kuin isäkään. Vastahan julkaistiin se tutkimus että lapsen psyykeeseen vaikuttaa jopa enemmän isä kuin äidin hylkääminen.
Kumpi vaan käy , tilanteen mukaan. Itsekkäistä syistä ( koska olen äiti) sitä on turha tehdä. On ajateltava juuri koluja, päiväkoteja, tuttua ympäristöä ym. Se että kuviot pysyvät muuten suht samanlaisena mutta toinen vanhempi ei vaan ole aina läsnä.
[/quote]Nimenomaan noin ajattelin, eli ettei lapselle tule liikaa muutoksia. ja lapsi saa olla 8-vuotiaaseen saakka kanssani joka toinen viikko, eli yhtä paljon kuin isänsä kanssa. ja jos isän tilanne jotenkin muuttuu, ilman muuta otan hänet kirjoille luokseni. Näin ollaan vaan nyt puhuttu, että jos tilanne isällään ennallaan, lapsi voisi käydä koulua tutussa paikassa, tuttujen kavereidensa kanssa. Ja tottakai terveytenikin vaikuttaa, kun sitä ei voi ennustaa yhtään.
Mutta aika kivasti minut on täällä kivitetty. :-D
Aina pitää miettiä lasten parasta, kuten ap on tehnyt, ei omaa itseään. Jos vanhempi ei jaksa, se säteilee haitallisesti lapsiin, eli parempi niin, että se, jolla on enemmän voimavaroja, on lähivanhempi ja toinen hoitaa voimiensa mukaan. Ap on varmaan paremmin arvioinut jaksamisensa, kuin täällä häntä arvioivat mammat osaavat näistä parista tiedosta hänen puolestaan arvioida.
Miten olette ajatelleet lasta valmistaa siihen että hänen elämän suurimman muutoksen aikana äiti ei enää olekaan arkivanhempi. Koulu on jo itsestään iso muutos ja sitten äidistäkin tulee etäinen varavanhempi, joissain kaukaa eikä mukana arjen muutoksessa.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:44"]
Aina pitää miettiä lasten parasta, kuten ap on tehnyt, ei omaa itseään. Jos vanhempi ei jaksa, se säteilee haitallisesti lapsiin, eli parempi niin, että se, jolla on enemmän voimavaroja, on lähivanhempi ja toinen hoitaa voimiensa mukaan. Ap on varmaan paremmin arvioinut jaksamisensa, kuin täällä häntä arvioivat mammat osaavat näistä parista tiedosta hänen puolestaan arvioida.
[/quote]Nimenomaan. Minun sairauteni luokitellaan monivammaisdiagnoosiksi. Mutta niin sitä täällä vaan hutkitaan tutkimatta. Rakkaudesta lapseen tein päätökseni, ja onneksi tein, sillä nyt juuri ja juuri jaksan huolehtia hänestä joka toinen viikko.
ap
Kannattais ladata kaikki faktat tiskiin heti avauksessa eikä ripotella niitä yks kerrallaan. Tulee tunne että trolli siellä keksii koko ajan lisää...
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 22:02"]
Mun mahassa muljahtaa, kun ajattelen itseni ap:n tilalle. En ikinä suostuisi, vaikka lasten isä asuisi presidentin linnassa. Tässä on varmaan taustalla jotain muutakin.
[/quote] No on, minun terveydentilani, joka on erittäin epävakaa. Tulen tod.näk. jäämään sairaseläkkeelle muutaman vuoden sisällä.
ap