Lue keskustelun säännöt.
Aviomies sanoi, että ei halua tehdä mitään kahdestaan kanssani
18.09.2014 |
Keskusteltiin tuossa meidän perheen ajankäytöstä, on ollut aika vähän yhteistä aikaa, ja mua ärsyttänyt se, että kun yhteisiä vapaita joskus ollut, niin mies tehnyt aina omia juttujaan.
Tokaisi sitten noin. Kyllähän mä sen tavallaan olin jo huomannut, mutta tuntuu kyllä pahalta... Joskus tehdään perheenä asioita, mutta kahdestaan emme koskaan. Miten teillä muilla, joilla (pieniä) lapsia?
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 17:32"]
Sivulle 2
[/quote]
??
Kun lapset oli pieniä teimme harvoin mitään kahdestaan. Ei ollut lapsenvahtia, ei aikaa. Teimme reissuja perheenä jne.
Nyt nuorin täyttänyt yksitoista ja elämä on muuttunut. Nyt on alkanut kahdenkeskisten tekemisten vuoro. Päästään kävelemään, kauppaan ilman lapsia. Meillä on kivaa kahdenkesken ♡
Minusta kaksinolon ei tarvitse olla itsetarkoitus pikkulapsiperheessä. Aina voi nauttia puolison seurasta. Kyllä ne lapset kasvaa ja kahdenoloon aikaa alkaa järjestymään.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 17:34"][quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 17:32"]
Sivulle 2
[/quote]
??
[/quote]
Mobiililaitteilla ei joissain ketjuissa pääse kakkos sivulle, kuin kommentoimalla.
Voit tietenkin yrittää tehdä asialle jotain: keksiä miehelle mieluisia puuhia jota voitte tehdä kahdestaan, jutella mitä mieltä hän tilanteesta on ja yrittää keksiä ratkaisuja jne.
Olen samaa mieltä siinä, että puolisoa tulee tukea läpi vaikeiden aikojen, mutta rajansa kaikella. Jos miestä ei edes kiinnosta panostaa ja muuttaa tilannetta, ei voi yksin sitä korjata.
Kamalalta kuulostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä miten lapset saatu aikaiseksi, jos ei kahden kesken kiinnosta. Käyttääkö mies sua vaan seksiin ja teki lapsetkin vaan että sulla olis sit jotain seuraa? Kummia suhteita. Otan osaa, surkea tilanne jos toinen ei halua edes yrittää ja nähdä, miten kivaa voisi yhteinen elämä olla. Hae keskusteluapua itsellesi, esim ratkaisukeskeinen terapia muutama kerta. Toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:35"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 15:09"]
No oletko sä hauskaa seuraa?
Ehkä sun pitäisi hiukan tsempata ja järjestää jotain kivaa?
Jos mies taas pitää sua kivana seurana, niin eiköhän sekin jossain vaiheessa teille järjestä ohjelmaa?
[/quote]
Ehkä en sitten ole.. Miten muuten voin asian ymmärtää? On joskus jonkun riidan yhteydessä sanonut minua tylsäksi...Ehkä se sitten tarkoittaa sitä oikeasti.
AP
[/quote]
Mitä teette silloin harvoin kun olette kaksistaan? Mistä keskustelette, onko ainoa puheeksi tuleva asia lapset ja koti? Miten suhtaudutte toistenne harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin?
Älä tee tästä mitään nakituskisaa, tyyliin "ei sitten mitään kahdenkeskistä aikaa ellei mies hanki lastenvahtia". Ole positiivinen ja aloitteellinen. Jos se teitä innostaa, niin hommaa lapsille hoitaja ja menkää vaikka metsäkävelylle kahdestaan, sieneen. Unohtakaa kotiasiat. Aloita pienesti, ei siis mitään ilmottautumista vuoden kestävälle paritanssikurssille.
Kokkailu kahdestaan kotona kun on pienet lapset tuskin onnistuu. Mutta jos pidätte kirjallisuudesta, voisitte lukea toisillenne ääneen hyviä romaaneja kun lapset ovat menneet nukkumaan.
Suosittelen myös, että ette lähde kahdetaan notkumaan johonkin baariin "laatuaikaa" viettääksenne. Siellä on vaikea jutella ja tutustua "uudestaan" kumppaniin kun viina tule väliin ja jos kotona on kireää, niin kynnys känniriitaan on matala.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 16:38"]
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 16:35"]Ihme meininki av:lla. Jos pariskunnilla on vähän vaikeita aikoja niin heti pitää olla eroamassa. Oletteko kuulleet että vaikeista ajoista voi koittaa kannustaa toisia yli? [/quote] Kuinka kauan mielestäsi "vaikeaa aikaa" pitää kestää? Viisi vuotta? Kymmenen vuotta? Kyllä se "vaikea" on tullut jäädäkseen jos se kestää vuosikausia.
[/quote]
Kyllä! Elämä on lyhyt, ja jos "vaikeita aikoja" on ollut jo muutenkin vuosia, ja toista ei vaan kiinnosta, ei kannata tuhlata aikaa sellaisen katseluun, vaan katsella itselle uusi puoliso jota yhdessäolo kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 17:09"]
Moni mies ei ole kiinnostunut naisen persoonasta tai seurasta. Nainen on vähän niin kuin kodinkone + (seksi)nukke. Hyvännäköistä naista voidaan suhteen aluksi liehitellä ja hänen takiaan tehdä juttuja yhdessä, mutta vakiutumisen jälkeen sille ei ole enää mitään syytä.
[/quote]
Mies 29?
Todella ikävää. Ehkä nyt olisi jatkokeskustelun paikka, voisit kysyä mieheltäsi näkeekö hän, että tilanne voisi joskus muuttua. Että olisiko joskus aika, jolloin häntä kiinnostaisi tehdä jotain kanssasi, tai onko hänellä joskus ollut kivaa kanssasi. Ja mitä tapahtui, että enää niin ei ole.
Ei kannata masentua tai katkeroitua tai syyllistää miestä liikaa. Olla vain avoimin mielin, lämmittää se sauna vaikka joku ilta ja kysyä mieheltä ohimennen kun olet menossa, että haluaisiko hän tulla mukaan. Jos miehen mielestä olet muuttunut tylsemmäksi tai erilaiseksi, miettiä, onko mies oikeassa ja voisiko sille tehdä jotain. Tiedän, kuulostaa ehkä pahalta, mutta mussa on vähän tuota vikaa. Muutun helposti arjessa sellaiseksi suorittajaksi, pitää suunnitella perheen viikko-ohjelma, tehdä sitä ja tätä ja tärkeintä on että kämppä on puhdas ja siisti ja mietin vaan kaikkia käytännön asioita, musta siis tulee helposti sellainen kaikesta huolehtiva Bree Van de Kamp. Kaikessa siinä tohinassa en vaan muista huolehtia läheisyydestä ja parisuhteesta ja siitä että voitaisiin olla vaan rennosti perheen kesken tai kaksin miehen kanssa. Ja tähän tarvitsen ihan säännöllisesti muistutusta mieheltäni. Eli kannattaa välillä myös miettiä, onko se palaute aiheellista ja onko miehen sanoissa jotain, josta voit olla samaa mieltä (olen kyllä ihan samaa mieltä muiden kanssa, että se mitä miehesi sanoi oli kamalaa, mutta sun täytyy nyt olla vaan järkevämpi teistä kahdesta).
Jos miehesi jossain vaiheessa suostuu, niin ehkä joku parisuhdeneuvonta tai -leiri voisi olla hyvä juttu. Katsele nyt rauhassa, mutta jos tuntuu että miehen suhtautuminen ei muutu, niin en näe muuta vaihtoehtoa kuin eron, ja mitä pikemmin, sen parempi.
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 17:09"]
Moni mies ei ole kiinnostunut naisen persoonasta tai seurasta. Nainen on vähän niin kuin kodinkone + (seksi)nukke. Hyvännäköistä naista voidaan suhteen aluksi liehitellä ja hänen takiaan tehdä juttuja yhdessä, mutta vakiutumisen jälkeen sille ei ole enää mitään syytä.
[/quote]
Tämäkö se ongelma tosiaan on? Olen tässä epätoivoissani jopa haikaillut nuoruuden rakkauteni perään, jonka kanssa oli aikoinaan enemmän sellaista sielujen sympatiaa.. Toisaalta olimme tosi nuoria, ja hän tiesi jo silloin ettei tule haluamaan lapsia koskaan ja se juttu kaatui enemmän tai vähemmän näiden asioiden takia.
Aviomieheni ei kaipaa sellaista henkistä yhteyttä minun kanssa. Arjen toimivuus ja seksi riittää hänelle, mutta ei minulle mitenkään! Eikä seksikään enää oikein jaksa kiinnostaa, kun ei tosiaan läheisyyttä koskaan muuten saa...
AP