Lue keskustelun säännöt.
Mitkä ovat nykyään ”epäsuosittuja” oppiaineita lukiossa?
22.08.2021 |
Olen kuullut opettajien tästä puhuvan, mutta en ole saanut täyttä selvyyttä. Olen ymmärtänyt, että lyhyitä kieliä valitaan nykyään vähän. Lisäksi joidenkin reaaliaineiden suosio on laskenut - mutta mitä ne ovat?
Voisiko joku ystävällinen sielu selventää? 🤠
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Historia ja yhteiskuntaoppi (vai millä nimellä kulkee nykyään).
Terveystieto on puolestaan nostanut suosiotaan.
Terveystieto on yksi "helpoimmista" kirjoitettavista reaaliaineista, siksi se kerää paljon opiskelijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Historia ja yhteiskuntaoppi (vai millä nimellä kulkee nykyään).
Terveystieto on puolestaan nostanut suosiotaan.
Tää terveystiedon suosio on muuten jännä.. Eihän siitä saa edes juuri mitää pisteitä yliopistohauissa.
Kiitos vastauksista, nostan vielä tätä.
T. Ap
Terveystieto kannatti ennen. Ei uudistuksen jälkeen.
Historiasta ja yhteiskuntaopista saa liian vähän pisteitä.
Lyhyet kielet on työläitä ja niistäkin saa huonosti pisteitä. Lisäksi kun niitä kirjoittaa natiivit ja kielikoulujen oppilaat, hyvä arvosana on vaikea saada.
Uskonnon kirjoittajien määrä on laskussa. Monet niistä, jotka kirjoittavat uskonnon, käyvät lisäksi elämänkatsomustiedon kursseilla, koska et on kuulemma niin paljon sivistävämpi aine. ET:stä on hyötyä silloinkin, jos kirjoittaa uskonnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveystiedon kirjoittaminen (ja opiskeleminen) on romahtanut. Lyhyitä kieliä kirjoittaa (ja opiskelee) todella harva. Ja nämä lyhyet kielet eivät tosiaan ole mitään pieniä kieliä.
Pääsykoeuudistus on taannut sen, että käytännössä melkein kaikki yrittävät opiskella pitkää matikkaa, usein kaiken muun kustannuksella.
Monille aloille hakiessa saa enemmän pisteitä pitkästä matikasta kuin siitä aineesta, johon on opiskelemaan hakemassa!
Tätä perustellaan sillä, että pitkän matikan opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Henkilökohtaisesti uskon, että näitä voitaisiin arvioida muutenkin, kuin pelkästään pitkän matikan kautta. Ok, missään muussa aineessa ei ole niin montaa pakollista kurssia kuin pitkässä matikassa, mutta lähelle päästään äikässä ja pitkissä kielissä. Niidenkin opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä.
Mitenkäs biologia, maantiede, filosofia, psykologia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs biologia, maantiede, filosofia, psykologia?
Nuo kaikki ovat melko vähän yo-kirjoitettuja kouluaineita. Psykaa ehkä noista eniten kirjoitetaan, mutta psykan suosio taitaa olla hieman laskenut.
Filosofia on aina ollu sellainen eliitin ja parhaiden juttu. Ne, joilla on kovimmat kunnianhimot päästä akateemisella tiellä pitkälle, kirjoittavat filosofian, koska filosofiasta saa parhaat yleiset tieteellisen ja teoreettisen ajattelun valmiudet. Heistä tulee sitten usein lakitieteilijöitä tai yhteiskuntatieteilijöitä tai teoreettisia fyysikoita tai jopa ihan filosofeja.
Vierailija kirjoitti:
Monille aloille hakiessa saa enemmän pisteitä pitkästä matikasta kuin siitä aineesta, johon on opiskelemaan hakemassa!
Tuo valitettava ylilyönti pitäisi mahdollisimman pian korjata. Matematiikka on hieno ja tärkeä juttu, mutta ei se ole sen hienompi ja tärkeämpi kuin moni muu lukion oppiaine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Biologia on aine joka kannattaa kirjoittaa varsinkin jos yliopistoon aikoo ja opiskella siellä jotain muuta kuin "huuhaakäsienheiluttelu"alaa.
Siitä saa haussa kivasti pisteitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monille aloille hakiessa saa enemmän pisteitä pitkästä matikasta kuin siitä aineesta, johon on opiskelemaan hakemassa!
Tuo valitettava ylilyönti pitäisi mahdollisimman pian korjata. Matematiikka on hieno ja tärkeä juttu, mutta ei se ole sen hienompi ja tärkeämpi kuin moni muu lukion oppiaine.
Väärin!!
Maailmassa kutakuinkin kaikki pohjaa matematiikalle, sitä kun osaa ja tajuaa niin kaikki muukin on helpompaa ja kiistämätön tosiasia on, että matematiikassa menestyneet menestyvät muutenkin opinnoissaan paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Terveystiedon kirjoittaminen (ja opiskeleminen) on romahtanut. Lyhyitä kieliä kirjoittaa (ja opiskelee) todella harva. Ja nämä lyhyet kielet eivät tosiaan ole mitään pieniä kieliä.
Pääsykoeuudistus on taannut sen, että käytännössä melkein kaikki yrittävät opiskella pitkää matikkaa, usein kaiken muun kustannuksella.
Monille aloille hakiessa saa enemmän pisteitä pitkästä matikasta kuin siitä aineesta, johon on opiskelemaan hakemassa!
Tätä perustellaan sillä, että pitkän matikan opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Henkilökohtaisesti uskon, että näitä voitaisiin arvioida muutenkin, kuin pelkästään pitkän matikan kautta. Ok, missään muussa aineessa ei ole niin montaa pakollista kurssia kuin pitkässä matikassa, mutta lähelle päästään äikässä ja pitkissä kielissä. Niidenkin opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä.
Yliopistot tykkäävät pitkästä matematiikasta, koska se ennustaa kaikilla aloilla parhaiten opintomenestystä.
Lyhyet ja ylipäänsä valinnaiset kielet romahti.
Terkkaa ei kannata kirjoittaa yliopistoja varten, AMK puolelle se on jees.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs biologia, maantiede, filosofia, psykologia?
Nuo kaikki ovat melko vähän yo-kirjoitettuja kouluaineita. Psykaa ehkä noista eniten kirjoitetaan, mutta psykan suosio taitaa olla hieman laskenut.
Filosofia on aina ollu sellainen eliitin ja parhaiden juttu. Ne, joilla on kovimmat kunnianhimot päästä akateemisella tiellä pitkälle, kirjoittavat filosofian, koska filosofiasta saa parhaat yleiset tieteellisen ja teoreettisen ajattelun valmiudet. Heistä tulee sitten usein lakitieteilijöitä tai yhteiskuntatieteilijöitä tai teoreettisia fyysikoita tai jopa ihan filosofeja.
Jopa ihan filosofeja… LOL. Ajattele jotain Esa Saarista tai Pekka Himasta. Mitä heissä on jopa ihan -tasoa?
Yliopistoon pääsyn kannalta kannattaa kirjoittaa M-L-tasoisesti pitkä matematiikka, biologia, fysiikka, kemia, äidinkieli ja pitkä kieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenkäs biologia, maantiede, filosofia, psykologia?
Nuo kaikki ovat melko vähän yo-kirjoitettuja kouluaineita. Psykaa ehkä noista eniten kirjoitetaan, mutta psykan suosio taitaa olla hieman laskenut.
Filosofia on aina ollu sellainen eliitin ja parhaiden juttu. Ne, joilla on kovimmat kunnianhimot päästä akateemisella tiellä pitkälle, kirjoittavat filosofian, koska filosofiasta saa parhaat yleiset tieteellisen ja teoreettisen ajattelun valmiudet. Heistä tulee sitten usein lakitieteilijöitä tai yhteiskuntatieteilijöitä tai teoreettisia fyysikoita tai jopa ihan filosofeja.
Jopa ihan filosofeja… LOL. Ajattele jotain Esa Saarista tai Pekka Himasta. Mitä heissä on jopa ihan -tasoa?
Ei ole kyse Saarisista tai Himasista vaan mieluummin Jaakko Hintikan, Simo Knuuttilan, Ilkka Niiniluodon tai Georg Henrik von Wrightin kaltaisista tyypeistä.
Historia ja yhteiskuntaoppi (vai millä nimellä kulkee nykyään).
Terveystieto on puolestaan nostanut suosiotaan.