Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En pysty esittelemään miestäni vanhemmilleni..
18.09.2014 |
Olen seurustellut ihanan miehen kanssa jo vuoden. Mies on kaikkea mitä toivonkin ja viihdymme loistavasti yhdessä. Minut on esitelty miehen perheelle ja ystäville, jotka ovat myös ihania ihmisiä.
Ongelmana on kuitenkin se, etten voi esitellä häntä vanhemmilleni. Ystäväni tuntevat miehen hyvin ja olemme viettäneet aikaa porukalla paljon. En voi kuitenkaan viedä miestä vanhempieni eteen. Syynä tähän on niinkin erikoinen asia, kun pelko ja häpeä..
Kaikki sai alkunsa kun nuorena (17v) seurustellessani halusin esitellä vanhemmille poikaystäväni. Poika kävi samaa lukiota kanssani ja oli kaikin puolin "kunnon poika". Odotin innostunutta vastaan ottoa, mutta minut haukuttiin kasaan. Olin kuulemma likainen huora, epäonnistuja ja vanhempani sanoivat pettyneensä, että noin fiksu tyttö seurustelee ennemmin kuin opiskelee ja keskittyy urheiluun. Tuolloin menestyin upeasti koulussa ja harrastin kilpaurheilua. Vanhempani käskivät lopettaa suhde pojan kanssa, ja siihen lopulta (kuukausia kestäneen salatapailun jälkeen) myönnyinkin. Tänä aikana minulla oli henkisesti raskasta ja vanhempani nöyriittivät mm. varastamallapuhelimeni ja lukemalla poikaystäväni viestejä ääneen koko perheen edessä. Tämä jätti kuitenkin ikuiset arvet.
Heti lukion jälkeen pääsin yliopistoon ja muutin omaan asuntoon. Olin henkisesti rikki ja minulla oli useita lyhyitä suhteita ja yhdenillan juttuja. Yritin lievittää niillä pahaa oloani. Ulospäin esitin onnellista, eikä kukaan varmasti arvannut. Tätä jatkui yli 5v kunnes tapasin nykyisen mieheni.
Vanhempani puolestaan ovat kääntäneet kelkkansa. Äitini pyysi aikaisempaa käytöstään anteeksi, oli kuulemma painanut häntä. Ihmetteli eikö minulla vieläkään ole miestä esiteltäväksi. Isäni epäili jo lesboksi. En vain pysty kertomaan heille miehestäni ja onnestani. Menneet painaa ja pelkään menettävän hänetkin. Tilanne on vaikea ja olen stressannut tätä pitkään. Neuvoja?:\
Kommentit (15)
Katkaise napanuora ja ala elää omaa elämääsi. Annat vanhempiesi vaikuttaa itseesi aivan liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin kyllä esitellä miehen, mutta asia tuntuu jotenkin ylitsepääsemättömältä. Miehelle en ole puhunut mitään, pitänyt kulissit kunnossa ja keksinyt tekosyitä.
Olen aina ollut ns. herkkä ja täydellisyyteen pyrkivä joten siksi asia painaakin. Olen aina pyrkinyt mellyttämään muita ja romuttanut itseni samalla. Yhdenillanjutut, ahdistus, masennus... Olen myös kärsinyt syömishäiriöstä, joka taas tuntuu nostavan päätään..Olen vaan niin rikki :(
-ap
Mielestäni sinun pitäisi puhua asia halli vanhempiesi kanssa. Se, miten paljon heidän silloinen käytöksensä loukkasi sinua ja loukkaa edelleen. Ei syyllistävästi, mutta niin, että ymmärtävät todella satuttaneensa sinua ja siksi sinun on vaikea esitellä nykyistä miestäsi heille. Jos nyt jätät asian käsittelemättä, se luultavasti vaivaa sinua loppuikäsi. Olet aikuinen nainen nyt, ja sinun täytyy toimia tavoilla jotka edesauttavat sinun hyvinvointiasi.
Muuten annat vain heidän epäsuorasti tuhota uudenkin suhteesi.
T. 5
Voisiko esittelyn hoitaa jotenkin ohimennen? Menisitte sisko luo kahville, sinne tulisi vaikka äitisi.
Tai olisitko varmemmalla pohjalla, että kutsuisit äitisi kotiisi?
Muistan miten itse jännitin anopin tapaamista kovasti. Mies otti hänet kyytiin, ei sanonut, että reissu sisältää myös minun tapaamisen. Oli sanonut sen vasta pihassa. Näin miten anoppi lähti takaisin kohti autoa :-) häntä jännitte enemmän kuin minua. Minun jännitys loppui siihen paikkaan.
Äitisi on pyytänyt anteeksi, mikä on ihanaa. Jos hän nyt käyttäytyy tökerösti, mieti sanat etukäteen. Olen aikuinen ihminen, vastaan omista tekemisistäni tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritä puhua miehellesi asiasta. Sitten menette käymään vanhemmillasi. Jos vanhempasi tämän jälkeen vielä käyttäytyvät kuin... Keskenkasvuiset idiootit jotka eivät ansaitse asemaansa Äitinä ja Isänä, miehesi tietää mistä kiikastaa ja voi pysyä rinnallasi ja auttaa.
Voimia. Sinulla on ollut rankkaa, ja tämä varmasti repii auki vanhoja haavoja ja tuo esille käsittelemättömiä tunteita. Yritä käyttää tilanne hyväksesi ja käsitellä ne, että pääset eteenpäin.
Mitäs tosta stressaamaan. Kyllä aikusten täytyy tajuta, että niidenkin tekemisillä on seuraukset. Kerrot vaan niin kun asia on, että ei tänne ketää näytille tuoda enää. Lähinnä on mietinnässä saako ne kutsua edes häihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan ensinnäkin on tuossa vaiheessa tosi tyhmää keksiä miehelle tekosyitä. Jos olette ns. vakavissanne seurustelemassa, ei ole mitään syytä näin tehdä.
En tiedä pitääkö esittelyn olla noin "virallinen", eikös tapaamisen voisi järjestää jotenkin kevyemminkin. Tai sitten ei esittele, ennenkuin tapaaminen tulee väkisin eteen. Antaa ajan kulua.
Mutta puhu nyt hyvänen aika sille miehell.
Koita puhua miehellesi edes jotain vaikeasta suhteestasi vanhempiisi, muuten hän voi luulla ettet halua esitellä häntä koska mies on "vääränlainen". Tässä tapauksessa otsikon kuuluisi olla "En pysty esittelemään vanhempiani miehelle..." Et ole ainoa jolla on hankalat vanhemmat! En usko että he enää alkaisivat aikuisen ihmisen parisuhdetta kaatamaan, mutta itse varmaan tiedät parhaiten. Joka tapauksessa, olisi varmaan parempi hieman avautua miehelle ja valottaa tilannetta, jotenkin on surullista jos sinun pitää miehellekin esittää että kaikki on hyvin. Eihän sun tarttee kaikkea paskaa kaataa hänen niskaan, mutta mielestäni parisuhteeseen kuuluu avoimuus ja se, että voi toiselle kertoa myös ne ikävät asiat jotka mieltä painaa. Mieskin varmaan haluaisi sinua tukea ja tuntea suojelevansa! -Kaikki voi mennä hyvinkin, ehkä vanhempasi suhtautuvat sinuun nyt aikuisena ihan eri tavalla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ymmärrän täysin tuon "täydellisyyteen pyrkimisen"... itsellänikin keski vaikea masennus, ahdistuneisuus häiriö sekä syömishäiriökin ollut. Jotenkin olen aina ajatellut että asiat selviää puhumalla... Suosittelisin puhumaan asiasta miehellesi, vaikka se tuntuisikin hyvin vaikealta, mutta toisaalta sulla ei ole mitään menetettävää... tuntuu tyhmältä että sun pitää oman miehesi kanssa pitää kulisseja yllä.. parhaiten yhteiselo ja parisuhdekin toimii jos (melkein) KAIKESTA ollaan rehellisiä toisilleen.. Tsemppiä jutun kanssa, kyllä sä pärjäät
Kerro ihmeessä miehellesi tuosta mitä olet joutunut kokemaan. Minusta se tässä on tärkeintä. Ei se, että esittelet hänet vanhemmillesi (hei eivät suoraan sanottuna edes ansaitse sitä), vaan se että mies tietää mitä on tapahtunut eikä ajattele, että kaikki johtuu hänestä.
Tuo on ollut niin anteeksiantamattoman törkeää käytöstä vanhemmiltasi, että mietin vain ovatkohan olleet muutenkaan hyviä vanhempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos fiksuista vastauksista ja neuvoista! On totta että miehelle on pakko puhua asiasta. Olen vain koittanut pitää hänet erossa ongelmistani. Pelkään, että mies säikähtää menneisyyttäni ja vaikeaa suhdetta vanhempiin. Valehdellut hänelle en ole, kierrelyt ja kaarrellut kyllä. Tekosyitä, miksei tänäkään viikonloppuna käydä,tapaamassa vanhempiani.
Välillä ihmettelen itsekin, kuinka syvät arvet tapahtuneesta minulle jäi. Toisaalta omien vanhempien nöyryytys, piina ja loukkaaminen on isoja asioita. Mukaan lukien syömishäiriö, rikkinäiset suhteen ja yhdenyönsekoilut jne. Joista ei tiedä kukaan muu kuin minä.. Ja jotka lisäävät taakkaa sisällä :(
-ap
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 10:56"]
Kiitos fiksuista vastauksista ja neuvoista! On totta että miehelle on pakko puhua asiasta. Olen vain koittanut pitää hänet erossa ongelmistani. Pelkään, että mies säikähtää menneisyyttäni ja vaikeaa suhdetta vanhempiin. Valehdellut hänelle en ole, kierrelyt ja kaarrellut kyllä. Tekosyitä, miksei tänäkään viikonloppuna käydä,tapaamassa vanhempiani. Välillä ihmettelen itsekin, kuinka syvät arvet tapahtuneesta minulle jäi. Toisaalta omien vanhempien nöyryytys, piina ja loukkaaminen on isoja asioita. Mukaan lukien syömishäiriö, rikkinäiset suhteen ja yhdenyönsekoilut jne. Joista ei tiedä kukaan muu kuin minä.. Ja jotka lisäävät taakkaa sisällä :( -ap
[/quote]
Hyvä jos kerrot miehelle, hän saattaa ajatella että häpeät häntä etkä siksi kehtaa viedä häntä näytille. Ei sun ole pakko ihan kaikesta muusta puhua vielä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 10:46"]Kerro ihmeessä miehellesi tuosta mitä olet joutunut kokemaan. Minusta se tässä on tärkeintä. Ei se, että esittelet hänet vanhemmillesi (hei eivät suoraan sanottuna edes ansaitse sitä), vaan se että mies tietää mitä on tapahtunut eikä ajattele, että kaikki johtuu hänestä.
Tuo on ollut niin anteeksiantamattoman törkeää käytöstä vanhemmiltasi, että mietin vain ovatkohan olleet muutenkaan hyviä vanhempia.
[/quote]
Ehdottomasti puhut miehellesi. Mieheni vanhemmat ovat tuollaisella pilanneet mieheltäni aiempia suhteita. Pitkään ajattelin, ettei mies ole tosissaan kanssani, vaikka sanoikin olevansa, koska ei halunnut esitellä vanhemmilleen.
Yhtä törkeästi käyttäytyivät ensi tapaamisella, haukkuivat minut ihan pystyyn miehelleni ollessani vieressä. Isoin ongelma silloin oli, kun opiskelin ammattikorkeassa, enkä yliopistossa. Ymmärsin vihdoin kunnolla, ettei vika ollut minussa. :)
Voin sanoa, ettei ole helpottanut edes vuosien saatossa. Ihmettelevät vain miksi he kuulevat ja oli kaiken viimeisenä, kuten raskaudet ja naimisiinmeno.
Alue: Aihe vapaa
Vaikuttaa siltä, että äitisi katuu tekosiaan. Naurettavaa käytöstähän tuo on ja varmasti
jättänyt sinuun arvet, mutta kuitenkin ilmeisesti HALUAT esitellä miehesi joten suosittelisin jotenkin keräämään itsesi ja sen tekemään. Voithan puhua miehesi kanssa tilanteesta? Uskoisin että vanhempasi olisivat iloisia nähdessään sinut onnellisena. Kaikkea hyvää sinulle, toivottavasti saat pelkosi kohdattua! voin sanoa, että sen jälkeen on paljon parempi olo :)
nimim. isäni oli (lievästi, mutta kuitenkin) väkivaltainen minua kohtaan ollessani nuori, mutta nyt olen KAIKEN antanut anteeksi sillä asian olemme puineet ja puhuneet :)