Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies haluaa lapsen mutta ei osaa kertoa miksi… tarvitseeko edes?
21.08.2021 |
Meillä, 30-vuotiaalla pariskunnalla on noussut yllättäen lapset keskustelunaiheeksi. Kaveripiirissä raskaus- ja vauvauutisia tulee lähes kuukausittain ja mies teki aloitteen kertoessaaan itsekin haluavansa lapsen.
Itse olen vähän vastahakoisempi, koska tiedän jo yhteenmuuton ja koiran hankinnan myötä että minulle jysähtäisi leijonanosa hoitovastuusta. Eikä siinä mitään, jos lasta kovin haluaa. Silloinhan sitä sen vaikka hoitaa yksin. Ongelmana on se, että kantani on varovaisen ”ehkän” ja ”ei”:n välillä ja voisin kuvitella elämäni ilmankin lasta.
Mies taas kertoo jatkuvasti haluavansa lasta. Kun kysyn miksi, hän ei osaa kertoa ja jopa suuttui. Ei kuulemma tarvi perusteluja sille, että haluaa oman jälkeläisen. Itse yritin ehdottaa varovasti, että haluaako siis hoivata lasta? Opettaa ja kasvattaa? Seikkailla ja näyttää maailmaa? Saada suvullensa jatkoa?
Näihin kysymyksiin en saa mitään vastausta muuta kun että ”haluan lapsen eikä sitä tarvi perustella”. Ahdistaa. Tuntuu, että mies ei itsekään tiedä mitä haluaa. Ja jos lapsi nyt tehtäisiin, olisiko vastuu ja muuttunut elämä pettymys kun ei osannut kertoa edes mitä odotti? :(
Kommentit (30)
Ei tarvitse ainakaan heti osata vastata + ehkä mahdotontakin tyhjentävästi perustella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne ketään joka olisi katunut lapsiaan, itselläni on kaksi. Anna mennä vaan.
Varmaan omaa lasta haluaa hoivata ja kasvattaa, mutta eihän sekään ole tyhjentävä perustelu, sillä niin voi tehdä muidenkin lasten kanssa. Voi olla vaikea perustella.
Jos mies ei osaa edes sanoa, mitä hän lapsen kanssa tekee, niin kannattaa jättää asia hautumaan. Miesten on helppo haluta lapsia, kun heidän elämä ei välttämättä muutu juuri yhtään.
No ei kannata tehdä lasta. Lapsesta on iloa mutta myös paljon huolta ja vaivaa. On uhmaiät, teini iät yms ja rahaa kuluu paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis mitä sä sillä tiedolla tekisit, vaikka osaisi eritellä mitä sen lapsen kanssa haluaa tehdä? Mikään ei kuitenkaan tule menemään niin kuin on suunnitellut. Ei voi ennakoida millainen lapsi on ja miten elämäntilanteenne tulee muuttumaan seuraavien ~20 vuoden aikana. Oli miten oli, toisen mieliksi ei kannata tehdä lasta vaan kummankin on oltava täysillä mukana.
Koet ilmeisesti epäreiluutta vastuiden jaossa jo nyt (ennen mahdollista kasta) ja nuo perusteluiden pyytämiset liittyivät siihen. Mies varmaan aistii.
Suosittelen pariterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi tarvitsee ainakin rahallista panostusta paljon, jotkut jopa aikuisena. Onko mies valmis sellaiseen.
Hiukan tulee sellainen olo että mies haluaa lapsen koska näkee sellaisen toimintamallin ympärillään ja lapsia jotenkin kuuluu haluta. Itse ehkä yrittäisin keskustella vielä lisää varmistuakseni siitä että hänen odotuksensa ovat realistiset, jotenkin vaikuttaa ettei hän ehkä ymmärrä miten isosta asiasta puututaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi katunut lapsiaan, itselläni on kaksi. Anna mennä vaan.
Minä tunnen. Tuo vaan on asia jota harva kehtaa sanoa ääneen.
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi katunut lapsiaan, itselläni on kaksi. Anna mennä vaan.
Kyllä meillä vaimo on moneen kertaan ääneen katunut.
Ja hänen mieliksi siis alkujaan hankittiin.
Aika paksua "kyllä elämä kantaa" -keskenkasvuista propagandaa tuo väite että kukaan ei kadu lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mihin edes tarvitset miehen parustelua, jos oma kantasi ei ole ehdottomasti kyllä?
No tuossahan on just tuo, että jos hankkii lapsen yksin, sen hoitaa yksin.
Kaksin sitten yleensä molemmat hoitaa ja sä epäilet, että sulle tulisi liikaa vastuuta.
Lisäksi olet jo valmiiksi ehkä pettynyt, tyyliin haluatko hoitaa lasta *kun et edes kotia? Seikkailla lapsen kanssa *kun et edes koiran kanssa?
Olenko hakoteillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse perustella, mutta pitää tietää mihin on ryhtymässä. Suosittelen että otatte lapsia hoitoon vaikka viikonlopuksi, ja mies tekee niiden kanssa kaikkea mitä sinäkin, koko ajan. Vahtii taukoamatta ettei ne satuta itseään, ruokkii, pesee, pyyhkii pyllyt. Mietitte kaikkea mahdollista mitä lasten kanssa eläminen vaatii, taloudellisesti, henkisesti, käytännöllisesti. Teette listan kaikista mahdollisista muutoksista, neuvolasta koulun vanhempainiltoihin ja mahdollisiin vammoihin tai sairauksiin. Miehen pitää ottaa kantaa ja sanoa mielipiteensä, ja tietää kaikki ne asiat ja sitoutua käytännössä jokaiseen.
Vierailija kirjoitti:
En tunne ketään joka olisi katunut lapsiaan, itselläni on kaksi. Anna mennä vaan.
Lasta ei missään nimessä pidä hankkia siksi että puoliso sen haluaa. Hanki vain silloin kun itsellesi iskee vauvakuume ja elämäsi on sillä mallilla että on sopiva aika vauvalle (työ, raha, asunto).
Olen ehkä itse jotenkin tosi suoraviivainen ja teen paljon taustatyötä päätöksen tueksi. Kun koira ostettiin, selvitin rokotukset, sukupuun ja perinnölliset sairaudet. Käytiin pentukurssit ja kaikki, etsin paljon tietoa ravinnosta ja yritin selvittää kaiken kasvatuksesta… tiesin suurinpiirtein mihin ryhdyn ja yllätyksiä tuli silti.
Lapsi on toki eri asia, mutta näen oikeasti punaista jos toinen vastaa ”emmää tiiä, ois vaa kiva sellanen saada”. Tai että mites hoitovapaat tai rahojen riittävyys? ”Kyl ne hoituu, elä ressaa. Et oo maailman ainoa nainen joka saa lapsen”
-ap
Vierailija kirjoitti:
Lastaan rakastaa.
Osa rakastaa niin paljon että jättää hänet tekemättä.
Olette siis joissain asioissa aika erilaisia.
Alue: Aihe vapaa
Lapsen saaminen on normaali halu ihmiselle. Ehkä voi olla vaikea sanoittaa sitä.