Onko ketään Intiassa asuvia tällä palstalla?
Meillä olisi mahdollisuus lähteä kahdeksi vuodeksi Intiaan miehen työkomennukselle, mutta arveluttaa kahden eskari/kouluikäisen kanssa. Millaista siellä on eläminen /asuminen? Keski- ja itä-Euroopassa on asuttu, mutta Intiassa epäilyttää eniten hygienia, sairaanhoito, turvallisuus ja arkielämän " vaikeus" .
Kommentit (8)
lukaisin kerran aika kiinnostvat kotisivut. Kertoo perheestä, joka asuu Intiassa. Ehkä kannattaa teidänkin tutustua.
http://www.hellgren.fi/
Löytyisikö mitään muuta? Joku paikka oli (joku intiaexpattien sivu tms.), mihin pitää rekisteröityä, mutta onko mitään tällaista jokamiehentietoa saatavilla? En haluaisi vielä rekisteröityä, kun ei sopimusta ulkomaille ole vielä edes tehty.
Jotta jos täällä joku intianelävä joskus poikkeaisi kertomassa... Odotellaan...
M.
Silloin ei meillä ollut lapsia, mutta hieman kyllä mietityttäisi lähteä sinne lasten kanssa. Niiden tautien vuoksi.... Me olimme alkuun kahden viikon välein mahataudissa, vielä vuoden jälkeenkin kerran kuussa. Oli ameebat, giardiat, dengue-kuumeet summuut. Paljon söimme ulkona, mutta kotona noudatin äärimmäistä hygieniaa. Keitin pastöroidun maidonkin (joka kesäkuumalla homehtui vuorokaudessa), enkä koskaan syönyt päivän vanhaa keitettyä riisiä.
Ja hurjia juttuja kuuli, kuinka joku lapsi oli lopettanut ameeban vuoksi kasvamisen, tai jonkun 6-vuotiaan mahasta oli löytynyt kaksi metriä pitkä mato. Toisaalta : kyllä ne kaikki tuttavien lapset ihan hyvin elivät ja voivat. Muistan erään konttausikäisen, joka tutki kaikki nurkat, mutta ei koskaan ollut kipeä.
Jos minä lähtisin lasten kanssa, niin ehdottomasti ottaisin oman kotiapulaisen/kokin, jolla on kokemusta diplomaattiperheistä.
Liikenne on siellä hurjaa ja taskuvarkaita on tietty paljon. Mutta jos on hyvä ja iso auto alla, niin ei itse tunsi olevansa vahvoilla. Työnantajan on myös parasta maksaa koulut, sillä paikalliset koulut ovat sangen kamalia laitoksia ja ulkomaiset kalliita.
Delhissä oli myös brittiläinen sairaala. Moni lääkäri oli myös opiskellut Englannissa tai Amerikassa, eli ne olivat ihan hyvää tasoa.
Nyt kun tätä kirjotan, niin mieleeni nousee paljon hauskoja ajatuksia ja hyviä muistoja. Yhtä lailla mieleeni muistuu se tappelun ja tinkimisen määrä. Kuinka kengille heitetiin paskaa, jotta kengänkiillottaja saisi töitä. Sietokyky meni koville, mutta kyllä se kasvatti luontoa!
En tiedä onko tästä sinulle apua, mutta tässä minun ensimmäiset ajatukseni. Lähtisinkö uudestaan...hmmmm.... meillä kahden vuoden jälkeen tuli kamala koti-ikävä. Kun mies sairastui dengue-kuumeeseen, tuli jo kiire pois, että tästähän voi henki mennä. Mutta - eipä kellään muulla tutulla sitä tullut. Ehkä se oli vain huonoa onnea.
Asumme tällä hetkellä keski-euroopassa. Kun tänne tuli, niin tuntui niiin kotoiselta, niiiin helpolta. Kuin ruusuilla tanssisi.
Niinpä, tässä mietin, että kyllä meidän täytyy aika pimeitä olla, kun jätetään kaikki tämä turvallinen ja helppo elämä tiheine sukulaisverkostoineen ja lähdetään keskelle kehitysmaata, mutta eipä tarvi sitten vanhana miettiä, että kun sillon olis menny...
Ja kai sieltä sitten pääsee pois, jos rupee ahistaan... Tai sitten ei...
Mutta lisää kommentteja Intiasta, kiitos!
T: Kahden lapsen Maataa
Teille tulee paljon lämpimiä&värikkäitä muistoja. Delhissa on paljon expatriaatteja lapsineen, nauttivat uima-altaasta, aktiviteeteista etc. sairaanhoito etc on kaikki järjestetty.
Itsestä kiinni mitä haluaa, maa tarjoaa kaikkea mitä haluaa, elefantti ajeluista, luxusravintoloihin.
Anti palaa!
Ensiksi, kiitos kun joku oli huomannut laittaa meidän kotisivun. Itellä netissä käyminen vähän vähistä ollut hetken ja en ollut huomannut tätä juttua. Kiva että olette tykännet.
Voin kyllä suositella että tänne vaan. Meitä on täällä tällä hetkellä 12 Suomalais pehettä, joissa lapsia yhteensä 26. Ikä haarukka 1-16v ja masuasukki 10vk.
Kaikki ovat olleet tosi terveitä, eli mitään ameebaa ei ole ollut kellään lapsella (mun mies taitaa olla yhden äidin lisäksi ainut joka semmoisen on täällä syönyt). Sairasteluja on ollut muutenkin vähemmän kuin suomessa.
Hygienia on hyvää, kun pitää pitää huolen. Maitoakin nykyään saa HYLA, ettei ole vain tuoa pastoroimatonta.
Yritän löytää noita expatti sivuja.
PS Meillä asustaa tuo masuasukki ja sen takia en pysy paljoa oleen koneella kun alkaa oksettaa ;)
Eiköhän me sinne päin tulla, harmi vain, että matka toteutuu vasta ens kesänä. Mutta ehtiipä järjesteleen asiat täällä kuntoon. Ooon jo toinen jalka lentsikassa;) Kaikki on vain innostaneet lähtemään, kukaan ei oo kauhistellut. Sitten lähempänä kyselen varmaan kovasti, mitä kantsii ottaa mukaan ja mitä ei...
Saako sieltä muuten kahvia, vai tartteeko pyytää postitse Suomesta? Hyvä homma toi hyla-maito, on edes jotain - vaikken sen mausta tykkää niin paljoo kuin tavallisesta kevytmaidosta.
Terv. ikuinen kahvinryystäjä (josko oppisin Intiassa tavoille ja alkaisin juoda teetä?)
Ja onnea, Möhkökikka, odotukseen, upeeta!! (Oon lueskellut teidän sivut muutamaan kertaan läpi, heh! - Tuntuu, että oot jo aika tuttu. T: Outo)
Hei! Minäkin harkitsen mieheni ja kahden lapsen kanssa vuoden matkaa Intiaan. Meidän lapsemme ovat silloin 3-5-vuotiaita. Kouluun ei siis tarvitse vielä laittaa, mutta olen ymmärtänyt, että kaikenlaisia leikkikouluja on jo 2-vuotiaasta alkaen mahdollista käydä. Kokemuksia olisi kiva kuulla niistä ja kaikesta muustakin Intiassa asumiseen liittyvästä.
Nimim. Hölmöjäkö...