Pihtaamisen seurauksia

Oletko jutellut vaimosi haluttomuudesta hänen kanssaan? Haluttomuuden syy/ syyt?

Jos rakastat kuitenkin vaimoasi, saatko tyydytyksen jonkun toisen kanssa? Pystytkö elämään asian kanssa?

En ymmärrä naisenakaan liittoja tai parisuhteita, joissa seksi jää johonkin sijalle 200 tärkeysjärjestyksessä. Eikös kumppanuus pelastu sillä, että seksielämä on tyydyttävää kummallekin ja mahdollisimman usein (parisuhdeongelmat liittyvät yleensä seksielämään)? No 13 vuotta naimisissa olleena, lapsia on, mutta silti olemme kyllä aina kaikkee kivaa tekemässä mieheni kanssa, kun lapsoset nukkuu, tai on mummolassa, tai katsoovat telkkaa ym. Sitä en ymmärrä, että vedotaan: lapset, väsyttää, ei haluta ym. on vain toisen pinnan kiristäjiä.

Oletko yrittänyt puhua? Hah. Jos alun aktiivisen ja hyvän seksielämän jälkeen on menty alaspäin reilu 10v niin kyllä siihen matkalle mahtuu kaikki maailman yrittäminen/puhuminen/kiukuttelu.

Jos ihminen katsoo asioita vain oman itsensä kautta niin eipä siihen muita enää mahdu. Sairasta on vain se, että maailma tuntuu olevan täynnä naisia, jotka vain tukevat vaimoni ajatusmaailmaa.

Miehelle seksi on kuitenkin fyysinen tarve. Lähelle tilannetta jossa joku naulaa vessan oven kiinni ja sanoo, että käyttäkiellossa, mutta koita pidätellä.

-ap.

Annan ap:lle synninpäästön ja neuvon: Ota rakastajatar! Meitä on paljon naisia, jotka elävät seksittömässä suhteessa, mutta eivät silti halua erota. Minä olen yksi heistä. Enkä ole ainoa.

Minulla on rakastaja, joka on myös tahollaan naimisissa. Hänen vaimonsa tietää meistä mutta mieheni ei. Olemme rakastajani kanssa vitsailleet, että jos mieheni saa joskus tietää ja jos siitä sota syttyy niin laitamme hänen vaimonsa ja minun mieheni yhteen ja me kaikki elämme happily ever after. Paitsi että me rakastajani kanssa olisimme more than happy ;D

Tällä foorumilla tuntuu moni ajattelevan, että seksittömyys johtuu jollain tavalla siitä haluavasta osapuolesta, että ollaan niin hirveitä nymfoja, ettei sellaista kukaan jaksa. Haluamattomuutta puolustetaan aika hyökkäävään tyyliin. Saatetaan läväyttää, että "oot varmaan kauhee läski, laiska jäkättäjä nainen, kun mies ei sua halua". Jep. Niin ja huippu on mun mielestä kans se, että eihän se mies sulta halua, kun oot aina saatavilla o.O Ja sit taas jotkut syyttelee siitä, ettei toinen tee aloitteita, joten ei innosta itseäkään. Ihan oikeesti...

Meidän parisuhteessa tää haluttomuus on ollut myös jo ongelma useamman vuoden ja asiasta on keskusteltu aina hyvässä hengessä ja on monia konsteja esim. arjen helpottamiseksi otettu käyttöön. Toinen ei vaan kaikesta huolimatta innostu kuin kerran kuussa.

Parisuhdetta takana 11 vuotta ja siitä avioliittoa yksi vuosi, todella kuivaa kautta kestänyt nyt pari vuotta (alussa useampi vuosi oli tosi kiihkeää). Oon antanut tälle suhteelle nyt armonaikaa omassa päässä vuoden verran. Puolenvuoden kohdalla aion ehdottaa parisuhdeterapiaa, ja vuoden päästä aion ehdottaa suhteen ulkopuolista helpotusta, jos terapia ei auta. Lopulta aion lähteä kälppimään, jos mies ei halua ryhtyä noihin järjestelyihin tai niistä ei ole apua. Pettämään en ryhdy, sillä rehellisenä aion pysyä itseni ja toisen vuoksi. Lasten takia intohimotonta suhdetta ei kannata mielestäni myöskään ylläpitää, sillä kyllä lapset näkee paljon enemmän asioita meistä vanhemmista kuin moni tulee ajatelleeksi..

Miehelle seksi on kuitenkin fyysinen tarve. Lähelle tilannetta jossa joku naulaa vessan oven kiinni ja sanoo, että käyttäkiellossa, mutta koita pidätellä.

Täydentäisin, ettei kyseessä pelkästään ole fyysinen tarve. Vaan suurimmassa määrin henkinen. Ei noita voi erottaa. Jin/Jan-juttu.  Sehän se parisuhteen muista ihmissuhteista erottaa, että harrastetaan seksiä ja rakastellaan.

Vaikuttaa, että ap:lla tilanne on tullut siihen pisteeseen, ettei ap:lla ole uskoa seksielämän palautumiseen enää. Kymmenen vuotta lienee vauva-palstankin standardeilla riittävä aika todeta, ettei vika pelkästään ole miehen "kohtuuttomissa" odotuksissa ja vaatimuksissa tai että kyllä se seksielämä palaa takaisin( pikkulapsiajan tms jälkeen). 

Vaikka oma tilanteeni ei ole lähellekään niin paha kuin ap:lla, niin kyllä minulla menee nykyisin useampi päivä viikossa seksielämän murehtimiseen; on tullut itsetunnon puutetta, kärsimättömyyttä, levottomuutta, masennusoireita. 

Miksi puolisoni ei voi rakastaa minua niin paljoa, että haluaisi kaikkien muiden parisuhteen hyvien asioiden lisäksi fyysistä läheisyyttä, rakastelua ja seksiä.   

p.s

Mieti kuitenkin kymmenen kertaa maksullista seksiä. Kirjoituksesi perusteella vaikutat ihmiseltä, jolle se voi tehdä henkisesti pahaa, lopuksi. Jos suhteen tila sellainen, että tuota tosissaan mietit, niin ei se erokaan vaikuta huonommalta vaihtoehdolta. 

Vielä... kaikenmaalilman ohjeita on olemassa miehelle, jotta saisist seksiä enemmän. Yllätä naisesi jokapäivä, kysy hänen päivästään, imuroi, ole herkkä, ole miehekäs, ole sitä, ole tätä, viettele.

Lopputuloksena minä olen ainoa joka siivoaa, käy kaupassa, laittaa ruoat, tsemppaa töihin ja kysyy iltapäivällä miten päivä meni. Ja, mää een taarttis kuin sen yhden yhdynnän viikkoon ja pari halausta päivässä.

No onpa narsisti, siellä kotikatsomoissa todetaan. Jokaisessa on viat...minussakin, mutta väitän kyllä että kärsivällinen olen ollut riittävän pitkään.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:07"]

Vielä... kaikenmaalilman ohjeita on olemassa miehelle, jotta saisist seksiä enemmän. Yllätä naisesi jokapäivä, kysy hänen päivästään, imuroi, ole herkkä, ole miehekäs, ole sitä, ole tätä, viettele.

Lopputuloksena minä olen ainoa joka siivoaa, käy kaupassa, laittaa ruoat, tsemppaa töihin ja kysyy iltapäivällä miten päivä meni. Ja, mää een taarttis kuin sen yhden yhdynnän viikkoon ja pari halausta päivässä.

No onpa narsisti, siellä kotikatsomoissa todetaan. Jokaisessa on viat...minussakin, mutta väitän kyllä että kärsivällinen olen ollut riittävän pitkään.

[/quote]

Kyllä se eron mahdollisuus kannattaa oikeasti mielestäni noin kärjistyneen ja pitkittyneen tilanteen vuoksi ottaa esille, jos tosiaan kaikki muut mahdolliset konstit on kokeiltu. Voihan olla niinkin, että toisella avautuu silmät, kuinka tosissaan toinen on ja ehkä voi tajuta, mitä on menettämässä. Ei se voi olla ihan niinkään, että toinen vaan yrittää. Kyllä molempien pitää olla sitoutuneita avioliittoon taikka suhteeseen.

[quote author="Vierailija" time="17.09.2014 klo 13:07"]

Vielä... kaikenmaalilman ohjeita on olemassa miehelle, jotta saisist seksiä enemmän. Yllätä naisesi jokapäivä, kysy hänen päivästään, imuroi, ole herkkä, ole miehekäs, ole sitä, ole tätä, viettele.

Lopputuloksena minä olen ainoa joka siivoaa, käy kaupassa, laittaa ruoat, tsemppaa töihin ja kysyy iltapäivällä miten päivä meni. Ja, mää een taarttis kuin sen yhden yhdynnän viikkoon ja pari halausta päivässä.

No onpa narsisti, siellä kotikatsomoissa todetaan. Jokaisessa on viat...minussakin, mutta väitän kyllä että kärsivällinen olen ollut riittävän pitkään.

[/quote]

Ehkä se erouhkaus on ihan paikallaan. Toinen on tottunut tilanteeseen ja ei näe siinä mitään vikaa. Erouhkauksesta voi tulla paniikki ja alkaakin ne halut herätä. Taikka sitten voihan olla että se puoliso on jo tahollaan ajatellut, että eroaisin mutta kun olot on niin mukavat tässä täyshoidossa. Silloin ehkä parempi lähteä eri teille.

Mulla on päinvastainen tilanne, minä teen nuo mitä sanoit ja lisäksi huolehdin siitä että seksiä on paljon. Tilanne on ihan siedettävä, mutta odottelen koska mies alkaa aktivoitua tai pitääkö mennä erouhkauksen kautta, tai auttaako sekään. Erota en haluaisi mutta pakko sitä sitten on alkaa vetää johtopäätöksiä, jos vuosienkaan päästä miehen vastuulla ei ole muuta kuin töissä käyminen ja itselleen eläminen, mulla on vastuu sen lisäksi kaikesta muusta ja hänenkin hyvinvoinnista ja jopa siitä ettei tärvää itseään ihan rappiolle.

Olen pahoillani puolestasi, ap! Itse olen 33-vuotias nainen, joka kärsii miehen haluttomuudesta. Tilanne ei ole aivan niin paha kuin teillä, seksiä on noin kahdesti kuussa, mutta se on silti aivan järkyttävän vähän. Mieheni ei KOSKAAN tee aloitteita. Pornoa hän katsoo paljon, en tiedä tietääkö että minä tiedän, mutta koneensa/iPadinsa jne on täynnä pornoa. Kenties on niin, ettei tavallisen kaunis nainen enää kiihota kaiken sen ylistimulaation jälkeen. 

No oli niin tai näin, olen vielä nuori ja en tyydy siihen, että saan seksiä todella harvoin. Rakastan miestäni, mutta ei se rakkauskaan kaikkea kestä, valitettavasti. Jos minulle tulisi tilaisuus harrastaa seksiä jonkun luotettavan miehen kanssa, luultavaisin tarttuisin onkeen empimättä. 

Kaikki on muuten liitossamme ihan kunnossa. Sehän se tekeekin tästä vielä vaikeampaa. Rikkoa perhe seksinpuutteen takia. Mutta tosiaankin, niin makaa kuin petaa.

Meitä seksittömässä suhteessa eläviä taitaa olla todella paljon! Minä olen 37v. nainen. Olemme olleet yhdessä 13 vuotta. 2 lasta. Mieheni on aina halunut vähemmän seksiä kuin minä. Hän on -tai siis oli- sellainen kerta viikkoon mies. Minulle maistuisi varmaan vaikka päivittäin, ei voi tietää, kun en ole koskaan joutunut seksistä kieltäytymään.

Ensimmäisen lapsemmekin synnyttyä, minä jouduin uhkaamaan miestäni, että jos hän ei minua nai niin joku muu varmasti sen tekee.... Se oli viikko synnytyksen jälkeen. Mieheni olisi halunut odottaa KUUKAUDEN-PARI!

Mutta nyt on ollut enempi hiljaista. Mieheni sisko sanoi, että hanki rakastaja! Salaa tietysti. Olemme olleet pariskuntina yhdessä lomilla ja nukkuneet samassa hotellihuoneistossa.... Mieheni sisko on huomannut, että 2 viikonkaan lomalla ei tapahdu vipinää vällyjen välissä siellä meidän puolella. He harrastavat lähes joka yö! Ja jos esim. toisen juopottelun vuoksi jää iltasessiot väliin, niin sitten he harrastavat aamuseksiä!

Mieheni mukaan meillä ei ole ongelmia. Minun pitää vain hillitä itseni. Ja vuodet kuulemma tuo helpotuksen.... No sitä odotellessa!

Jos joku nainen haluaa luotettavan miehen vain satunnaista seksiä varten niin täsä mä olen.

-ap.

Minä olen siinä mielessä erikoinen henkilö että olen nähnyt haluttomuuden molemmat puolet. Aiemmat kaksi poikaystävääni muuttuivat suhteen edetessä haluttomiksi ja seksi vähentyi huomattavasti. Olin nuori ja nätti, pidin kodin kunnossa, en mäkättänyt jne. Omasta mielestäni olin varsinainen unelmapuoliso, varsinkin tälle jälkimmäiselle. Silti tietokonepelit ym. veivät voiton eikä seksi häntä kiinnostanut kuin pari kertaa kuussa. Ja aloitteita hän ei tehnyt. Hänestä myös aisti ettei minun nautintoni kiinnostanut häntä. Ensimmäinen poikaystäväni meni jopa ihan paniikkiin kun yritin vietellä häntä seksiin. Lopulta tajusin että häntä kiinnostavat muut naiset enemmän.

Nyt asun miehen kanssa joka on oikeastaan kyltymätön. Suhteen alku olikin ihanaa kun sain vihdoinkin sitä kaipaamaani huomiota ja tajunnan räjäyttävää seksiä. Mies huomioi ihanasti ja kehui. Avauduin kukkaan hänen kanssaan. Sitten alkoi riitely. Syitä on ollut monia, isoja ja tärkeitä, sekä pieniä ja mitättömiä. Riidat ovat jättäneet jälkensä minuun ja näen miehen nykyään eri tavalla. Lisäksi sairastan nykyään tautia joka vaikeuttaa elämääni mm. kipujen ja kovan uupumuksen kautta. Haluni alkoivat vähentyä. Tuntuu että nykyään olen perusolemukseltani uupunut ja riidoista surullinen. Nykyään suurin riidan aiheuttaja onkin juuri seksi. Mies ei ymmärrä miksen pääse riidoista yli yhtä nopeasti kuin hän. Hän myöskin haluaa että taudista huolimatta ylläpitäisin halujani, sillä taudille ei saa antaa ylivaltaa. Minusta tuntuu että eniten haluihini vaikuttaa miehen asenne. Tuntuu että hän hoputtaa minua pääsemään riidoista yli ja mielestäni tämän voi tulkita samaksi kuin "seksi on tärkeämpää kuin sinun olotilasi". Sama kuin taudin kanssa. Kun hän vähättelee kipujani ja väsymystäni kuulen mielessäni sanat "seksi on tärkeämpää kuin sinun vointisi". Mies sanoo ettei missään nimessä halua minun tekevän mitään jos oloni on paha. Silti toisessa lauseessa hän kritisoi kykyjäni päästä riidoista yli ja herkkyyttä (otan vaivat liian "isosti"). Eniten kaipaisin vain mieheltä aitoa osoitusta että hän ymmärtää tarpeeni ja tunteeni. Jos olen allapäin riidasta haluaisin että mies ottaisi kainaloon ja pitäisi hyvänä. Haluaisin että hän sanoisi että paijataan paha olo pois. Kun näkisin tämän hänessä alkaisin varmasti halutakin seksiä. Taudin osalta sama juttu. Jos mies osoittaisi oikeasti että hän on pahoillaan olostani ja haluaisi pitää minusta huolta, seksihalutkin voisivat voittaa sen kivun. Mutta jos tuntuu että se seksi on tärkeämpää kuin minun vointini, en mitenkään pysty syttymään. Haluaisin oikeasti aikaa syttyä seksiin, en hoputtamista.

Olemme puhuneet asiasta paljon ja yritämme muuttaa tilanteen. Aika näyttää.

2 jatkaa vielä: haluatko nyt ap korjata asiat vaimosi kanssa vai avioliiton ulkopuolista seksiä?

Omaan tarinaani kuuluu vuosien haluttomuus, jonka mieheni onneksi kesti kanssani. Olemme olleet yhdessä koko aikuisikäni, lähes 30 vuotta. Suhteemme alku oli todella kiihkeää aikaa kummankin taholta. Ehkä minä olin kuitenkin aika estoinen. Aloitteet taisivat tulla pääasiassa mieheltäni ja seksi oli sellaista perusyhdyntää lähetyssaarnaajassa. Saimme 5 lasta ja minä olin haluton ties kuinka monta vuotta, olisko ehkä 20 vuotta. Yksi syy oli hormonaalinen ehkäisy. Se ainakin on ihan ykkösasia, joka kannattaa vaihtaa toiseen ehkäisyyn, jos nainen on haluton. Haluni palasi aina, kun olin ilman hormonaalista ehkäisyä, esim. raskausaikoina.  Toinen asia, jonka liitä haluttomuuteeni, oli väsymys. Pikkulapsiaikoina olin kuolemanväsynyt yöheräilyineen. Kaaduin iltaisin sänkyyn ja nukahdin samantien. Seksi ei todellakaan ollut mielessäni. Muita syitä haluttomuuteeni en osaa nimetä. Olin haluton, eikä sitä silloin mikään muuttanut! Lopulta mieheni teki päätöksen, ettei hän tee enää aloitteita. Jo tämä kiihotti minua. Minä aloin tehdä aloitteita ja mieheni esitti vaikeastisyttyvää. Suurimman syyn nykyiseen himooni luulen olevan ikäni. Naisella alkaa iän myötä erittyä testosteronia ja se saa halut heräämään. Nainenhan on seksuaalisesti parhaimmillaan vasta vähän iäkkäämpänä. Nyt 46- vuotiaana haluan seksiä joka päivä, mieluiten useita kertoja. Olen kokeilunhaluinen, teen aloitteita ja ehdotan miehelleni kaikenlaista. Mieheni on aktiivinen myös, eikä kieltäydy seksistä. Nyt tuntuu, että minä olen meistä se seksinnälkäisempi osapuoli. 10 vuotta sitten mieheni ei varmasti oli uskonut tilanteen voivan nyt olla tämä.

No tämä tarina nyt ei auta ap: tä, eikä muita toisen osapuolen haluttomuudesta kärsiviä. Muutakuin,että hormonaalisesta ehkäisystä kannattaa luopua. Ja toivoa voi olla naisen iän myötä. Monillahan raskauden mahdollisuuskin voi aiheuttaa haluuttomuutta. Minua päinvastoin raskauden mahdollisuus on aina kiihottanut.

Surullinen olen, kun luen seksittömistä parisuhteista. En tiedä, miten kestäisin itse, jos minulla nyt olisi haluton puoliso. Jos satut lukemaan tämän rakkaani, haluan kiittää sinua siitä, että jaksoi rinnallani kaikki ne kuivat vuodet!

Siitä vaan pihtaamaan, mut sen surauksista saat syyttää vain itseäsi.

Jaa, mitäkö siitä seuraa.. Omalla kohdallani 12 vuoden liitto on yhden nuijankopsautuksen päässä loppumisesta. Avioero tuomittanee lähipäivien aikana. Lopullinen syy eroon olivat suuret taloudelliset ongelmat, joihin ajauduin vuosia jatkuneen masennuksen takia. Se taas syntyi vuosia jatkuneen laiminlyönnin seurauksena, vuosia sain kuulla vastauksena minua stressanneeseen asiaan "se on sinun ongelmasi". Tuleva ex-vaimoni kävelee pois puolikas talon arvosta taskussaan, minä taas menetän kaiken. Elämä on reilua...

Mitä siis tekisin eri tavalla? En ainakaan valitsisi uskollisuuden tietä. En enää yrittäisi kieltää omaa seksuaalisuuttani olosuhteiden pakosta. Jos puoliso ei viitsi edes ajatella asiaa, kaikki tulee lopettaa saman tien. Toivoisin, että minulla olisi ollut sitä jo vuosia sitten.

[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 21:51"]

En ymmärrä naisenakaan liittoja tai parisuhteita, joissa seksi jää johonkin sijalle 200 tärkeysjärjestyksessä. Eikös kumppanuus pelastu sillä, että seksielämä on tyydyttävää kummallekin ja mahdollisimman usein (parisuhdeongelmat liittyvät yleensä seksielämään)? No 13 vuotta naimisissa olleena, lapsia on, mutta silti olemme kyllä aina kaikkee kivaa tekemässä mieheni kanssa, kun lapsoset nukkuu, tai on mummolassa, tai katsoovat telkkaa ym. Sitä en ymmärrä, että vedotaan: lapset, väsyttää, ei haluta ym. on vain toisen pinnan kiristäjiä.

[/quote]

Meillä aika sama tilanne kuin ap:llä ja juuri tuo asioiden tärkeysjärjestys on keskeinen syy. Vaimoni kyllä omien sanojensa mukaan haluaa, mutta käytännössä hän laittaa seksin edelle aivan käsittämättömiä asioita. Minä ihmettelen sitä, että hän noin toimien vaarantaa muuten hyvin toimivan avioliiton. Miksi? Onko hän niin tyhmä ettei tajua avioliiton vaarantuvan seksin vähyyteen?  Vai onko avioliitto hänelle niin yhdentekevä juttu? Kumpi on pahempi, tyhmyys vai välinpitämättömyys?

Jos joku nainen haluaa luotettavan miehen vain satunnaista seksiä varten niin täsä mä olen.

-ap.

Älkää menkö tähän lankaan. Tämä "uhrimies" on pelkkä seksinmetsästäjä. Lukekaan hänen "tarina". Hän on uhri ja toisessa syy.  huomatkaa tarina ketju.
1. nyyhky tarina.
2. joku tarttuu syöttiin, niin yhteydenotto pyyntö, koska ollaa kohtalotovereita.
3. ja tämän viestin demonisointi.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2014 klo 01:36"]

Meitä seksittömässä suhteessa eläviä taitaa olla todella paljon! Minä olen 37v. nainen. Olemme olleet yhdessä 13 vuotta. 2 lasta. Mieheni on aina halunut vähemmän seksiä kuin minä. Hän on -tai siis oli- sellainen kerta viikkoon mies. Minulle maistuisi varmaan vaikka päivittäin, ei voi tietää, kun en ole koskaan joutunut seksistä kieltäytymään.

Ensimmäisen lapsemmekin synnyttyä, minä jouduin uhkaamaan miestäni, että jos hän ei minua nai niin joku muu varmasti sen tekee.... Se oli viikko synnytyksen jälkeen. Mieheni olisi halunut odottaa KUUKAUDEN-PARI!

Mutta nyt on ollut enempi hiljaista. Mieheni sisko sanoi, että hanki rakastaja! Salaa tietysti. Olemme olleet pariskuntina yhdessä lomilla ja nukkuneet samassa hotellihuoneistossa.... Mieheni sisko on huomannut, että 2 viikonkaan lomalla ei tapahdu vipinää vällyjen välissä siellä meidän puolella. He harrastavat lähes joka yö! Ja jos esim. toisen juopottelun vuoksi jää iltasessiot väliin, niin sitten he harrastavat aamuseksiä!

Mieheni mukaan meillä ei ole ongelmia. Minun pitää vain hillitä itseni. Ja vuodet kuulemma tuo helpotuksen.... No sitä odotellessa!

[/quote]

No, ei tuo vuodet helpotusta.   Mutta tuossa tilanteessa ei kannattaisi lähteä salaa pettämään, siinä on kohta suurempi joutua eroon, jos ei sitä halua.  Jonku kallonkutistajan puheille, saat miehen sillä samalla puheella, että kyllä joku suostuu avustamaan halukasta naista.  Voihan se hädissään antaa luvan ja sitten huomaa ehkä itsekin että olet nainen, jolla on tarpeita .  Jotkut miehet on vain kastroitu henkisesti jo ihan pienestä lapsesta alkaen.