Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko lapsen etu tavata isää silloin tällöin?
16.09.2014 |
Lapsen isä tapaa ja soittelee kun häntä itseä huvittaa. Pitää hiljaiseloa pisimmillään lähes vuoden unohtaen syntymäpäivätkin ja sitten taas pamahtaa kuvioihin.
Kun erosimme, hän tapasi lasta joka viikko, sitten yhteydenpito harveni ja harveni. Minä soittelin aina ja pyysin tapaamaan lasta jolloin tapasivat noin kerran joka toinen kk. Lopetin soittelun eikä miehestäkään kuulunut kuin noin 3kk välein. On ollut hiljaa jo lähes vuoden kunnes nyt otti yhteyttä että haluaa tavata lasta loppuviikosta.
Mietin että, onko tälläisestä isästä vain haittaa lapselle? Mitä itse tekisit? Isä ei ole koskaan ottanut lasta yöksi. Ovat aikoinaan tavanneet päivisin ja tuonut lapsen kotiin yöksi. Lapsi on jo 6v erosimme kun lapsi oli 1v. Onko lapsen etu nähdä isää pari kertaa vuodessa jos sitäkään? Tapaamissopimusta ei olla tehty.
Kommentit (11)
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:14"]
vaatisitko tapaamissopimuksen tekoa vai jatkaisitko nykyisellä tavalla?
[/quote]
Mitä se paperinpalan vaatiminen auttaa. Se on ihan oikeasti yhtä tyhjän kanssa, jos isällä ei oikeasti ole tahtoa ja tunteita sen lapsen kanssa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi tämäkin kuin ei isää ollenkaan. Lapsella on kuitenkin joku kuva isästään eikä vaan joku mies jossakin, jota ei ole ikinä nähnyt. Musta hyvä ettei edes vaadi yöksi. Mikä siinä on haittana, jos isä tulee teille kylään tai vie lapsen muutamaksi tunniksi jonnekin, jos kuitenkin ihan luotettava ihminen (ei päihteitä, väkivaltaa). Tietysti kun isä ei kerran ole ollut maisemissa, on se tuonut sinulle totaali-yh roolin, mutta sulla varmaan muuten turvaverkkoa. Jos isästä ei ole kokoaikaiseksi isäksi, on se hänen valinta ja hän myös siitä saa tulevaisuudessa kärsiä, koska eihän lapsi tule ikinä häntä kaipaamaan suuremmalti, kun ei itse ole halunnut asioita oikein hoitaa.
Mitä lisäarvoa tuollainen "isä" toisi lapsen elämään?
Ehkä vain parempi antaa olla...
Ei sinulla ole oikeutta määritellä millaista sen isyyden tulee olla. Lapsella on oikeus kuljettaa isää mukanaan vaikka sitten ihan neutraalilla tasolla, ilman se suurempaa läsnäoloa.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 12:35"]
Mitä lisäarvoa tuollainen "isä" toisi lapsen elämään?
Ehkä vain parempi antaa olla...
[/quote]
Tietoisuus isästä ja isän olemassa olosta. Se on lapselle paljon enemmän kuin kokonaan poissaoleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi tuo kun ettei tuntisi isää ollenkaan. Jos pystyt ja jaksat, niin tue isän ja lapsen välejä omalta osaltasi sen sijaan, että miettisin heidän erottamistaan pysyvästi. Lapsi voi joskus miettiä, miksi isä piti niin vähän yhteyttä ja silloin ei tarvitse ainakaan sinua alkaa syyllistämään.
Opi hyväksymään ja elämään sen kanssa, että lapsellasi ei ole mitään oppikirjassa esiintyvää isää. Omalla esimerkilläsi annat myös eväät lapsen oppia hyväksymään elämän vajavaisuuden ilman kuvaa ikuisesta sunnuntaista, jossa kaikki menee aina tismalleen oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Varsinkin jos isä on narkomaani, väkivaltainen tai muuten sairas (voisi jättää lapsen heitteille, pahoinpidellä, asettaa lapsen vaaraan, laiminlyödä..)
Sama pätee, jos isällä on vastaavanlaisia kavereita.
Lapsi pärjää ilman isää. Joskus ihan kaameasta isästä on lapselle vaan haittaa.
vaatisitko tapaamissopimuksen tekoa vai jatkaisitko nykyisellä tavalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin minun lapset ovat hyväksyneet isänsä sellaisena kuin hän on. Nyt pitää kuitenkin muistaa se, että lapset ei ajattele kuten aikuiset. He hyväksyvät myös ne virheet. Ei lapset osaa kaivata poissaolevaa, puuttuvia syntymäpäivä lahjoja jne, jos niistä ei tee isoa numeroa. Isä on kuitenkin heidän ainoa isänsä.
Alue: Aihe vapaa
Minä olen sitä mieltä että jos lapsi ei kaipaa isäänsä ni jatkatte niin kuin tähänkin asti. Siis ilman isän tapaamisia