2v uhma ja päiväunista kieltäytyminen

Alkaa olemaan esikoisen kans todella voimat vähissä, on siis jo vauvana ollu vaativa ja huono nukkumaan.
Noin vuoden ikäsenä kaipas jatkuvasti mun huomiota ja jos esim. koitin lukea päivän lehden istu sen päälle tai jos ruokaa piti tehdä niin sai tehdä sen ku toinen huutaa jaloissa vaikka koittaakin siinä samalla huomioda tai ottaa mukaan tai antaa omat kipot.
Nyt on vähän päälle 2 vuotta ja pikkuveli parisen kuukautta. Joka päivä yhtä taistelua ja tappelua joka asiasta jota siis ollu jo ennen vauvan tuloa mutta nyt alkanu päiväunistakin kieltäytymään ja sen lisäks herättää vauvankin tai ei anna nukkua eikä anna munkaan hetkeäkään hengähtää eli ei edes lue rauhassa kirjoja sen hetken aikaa vaikka sanon että nyt on lepohetki vaikkei uni tuukaan.
Ja sitä unta on monesti yritetty 2 tuntiakin, selvästi unet tarvitsis kumminkin.
Tuntuu vaan tällä hetkellä ettei vaan jaksa, en meinaa jaksaa tehdä mitään kivoja juttuja toisen kans tai huomioda, vaikka esikoinen on hirmu rakas ja maailman ihanin meinaan kadottaa sen tunteen välillä kun järki meinaa lähteä ja itkettää vaan. Mitä ihmettä mä tuon kans teen?Ja todellakin oon tehny parhaani huomata ja huomioda toista mutta nyt ei enää jaksa. :( Missä ne seesteiset kaudet on mistä puhutaan? Niitä on ollu kaks noin kuukauden/parin mittasia sen koko elämästä.