Lue keskustelun säännöt.
Tavaran tuoma ilo ja nautinto <3
Taidanpa hankkia vesijetin
20.08.2021 |
Olkoon se "tavara" kumppanin pöksyissä, keräilyesineitä, käyttöesineitä... Tavarapaljous on hieno ja parhaimmillaan suurta esteettistä nautintoa tuova konkreettinen asia - toisin kuin esimerkiksi lomakohteisiin huvilentely, josta ei jää mitään käteen ja rahat kaikkoavat hetkessä savuna ilmaan.
Kommentit (8)
...mutta seuravaksi ostan KOIRAN 😍💕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei teillä kummallakaan ole rahaa. Kunhan brassailette tyhjällä ja valehtelette täällä foorumilla heikkoa itsetuntoa kohentaaksenne.
Vierailija kirjoitti:
Ei teillä kummallakaan ole rahaa. Kunhan brassailette tyhjällä ja valehtelette täällä foorumilla heikkoa itsetuntoa kohentaaksenne.
En mä ainakaan tarkoittanut "brassailla". Jopa hävettää et pitäs säästää asp-tilille (hitaasti etenee) yms ja ostelen vain turhuuksia. Ei pidä olla miljoonia että voi ostaa uuden sohvan, kajarin ja vaatteita pöhkö. Pitää vaan olla budjetti. Ihan normi palkkaa saan.
Se tunne kun tavara liukuu sisään ja ulos kiivaalla jyskyttävällä tahdilla.
Niin, no. Ainakin vanhojen keräily- ja taide-esineiden haaliminen on ekologisesti kestävää verrattuna vesijetteihin. Toki vesijetinkin voi ostaa käytettynä.
En ymmärrä, miksi tavaran MÄÄRÄ tuntuu nykyisin olevan monelle itseisarvoisesti se suurin ongelma. Eikö ratkaisevaa ole pikemminkin se, miksi tavaraa hankitaan tai on alun perin hankittu, mikä on (tai on ollut) käyttötarkoitus, riittääkö säilytystila jne. Miksi tavaran suuresta määrästä pitää väkisin tehdä ongelma? Ehkä se on vain muodikasta nyt. Minimalismi joka tuo hallinnan tunnetta muutenkin kompleksiseen ja kaoottiseen maailmanmenoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei teillä kummallakaan ole rahaa. Kunhan brassailette tyhjällä ja valehtelette täällä foorumilla heikkoa itsetuntoa kohentaaksenne.
En mä ainakaan tarkoittanut "brassailla". Jopa hävettää et pitäs säästää asp-tilille (hitaasti etenee) yms ja ostelen vain turhuuksia. Ei pidä olla miljoonia että voi ostaa uuden sohvan, kajarin ja vaatteita pöhkö. Pitää vaan olla budjetti. Ihan normi palkkaa saan.
Ovatko ne todella "turhuuksia", jos kerran haluat ostaa ne? Silloinhan tavaran ostamiselle on vissi henkilökohtainen motiivi, riippumatta siitä miten joku muu sen turhuuden määrittelee.
Onhan se kivaa mutta ilo haihtuu yllättävän nopeasti.
Hahaa sama. Mä ostelen kokoajan. Hävettää. Onneks kämppä ei ole krääsää täynnä. Mutta olisi kivempi sanoa käyttäneensä rahat elämyksiin kuin vaikka uuteen sohvaan, vaatteisiin ja elektroniikkaan. Mut mun koti on nyt 👌👌👌