Lue keskustelun säännöt.
PELOTTAVIMMAT KUMMITUSTARINAT JAKOON!
12.09.2014 |
Tai muuten vain karmaisevin kokemus, pientä kauhua tähän iltaan :)
Asuin teininä talossa, joka oli kaksikerroksinen ja rapussa oli neljä huoneistoa. Oli hyytävä ja pimeä syysilta, kun saavuin kotiini ystäväni luota. Rapun ovi oli jäänyt auki, se ei sulkeutunut ikinä kunnolla. Huomasin jättäneeni avaimet kotiin, joten soitin huoltomiehen avaamaan oven. Rapusta oli valot palaneet ja istuin rappusilla odottamassa huoltomiestä. Yläkerrasta kuului sellainen ääni, kuin joku siirtäisi jalkaa maata pitkin. Jähmetyin kuuntelemaan. Ääni toistui uudestaan, hitaasti. Hiki nousi pintaan ja nousin hitaasti seisomaan, katsoin rapun ovelle. Yhtäkkiä näen sivusilmällä, kun joku kurkistaa kaiteen yli ja kurottautuu lähelle. Karjuin ja kiljuin sydämeni kyllyydestä!! Juoksin ovesta ulos tielle. Rapussa oli joku minulle tuntematon nainen, laiha ja pelottava. Hän ei asunut rapussa, veikkasin häntä nistiksi joka oli tullut rappuun lämmittelemään. Huoltomies tuli paikalle ja rauhoitteli minua, shokissa tärisevää ja itkevää tyttöä. Hän käski naista poistumaan ja luojan kiitos, tuli vielä vaihtamaan rappuun lamput tämän jälkeen. Tätä odottaessa kurkin ikkunasta, tämä nainen seisoi tiellä ja katseli minua. Vieläkin pelottaa ja puistattaa :D
Kommentit (63)
Tää on karsein kauhutarina ikinä. Kun pelaat netissä ja sitten sul menee hyvin mutta netti katkeaa😱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelottavat? Ei kummituksissa ole mitään pelottavaa, eikä henkimaailmassa yleensäkään. Pikemminkin henget ovat vähemmän pelottavia kuin elävät, koska vaikka jos kyseessä olisikin pahantahtoinen kummittelija, niin sillä ei ole voimaa eikä valtaa oikeasti vahingoittaa fyysisessä olemuodossa olevia eläviä olentoja.
Vierailija kirjoitti:
Siis hetkinen, nainen jolla ei ole muuta kuin kynnet? Eli siis periaatteessa pelkät kynnet kävelevät yksinään?
Oon kuullut tuon saman tarinan, erilaisena versiona. Siinä oli jalaton mummo joka raahautu sen kynsillä eteenpäin
Tosi juttu.
Eräs nainen sai illalla soiton hätäkeskukseen. Nainen vastasi ja sanoi, kuinka voin auttaa. Kysymykseen vastasi vanha mummo, joka kertoi, että ei voi kovin hyvin. Mummo sanoi, että voisiko hätäkeskuksessa oleva nainen pyytää ensiapua paikalle (ihan vain tarkistukseksi). Hätäkeskuksessa oleva nainen sanoi, että tottakai voi. Mummo sanoi, että ovet ovat auki ja että hänen täytyy äkkiä käydä pesuhuoneessa. Hätäkeskuksen nainen sanoi, että älkää sulkeko/jättäkö puhelintanne, ennen kuin antaa siihen luvan, mutta mummo ei ollut enää puhelimessa. Hätäkeskuksen nainen lähetti palokunnan sekä ambulanssin mummon asuntolaan. Kun palokunta ja ambulanssi oli paikalla, melkein heti yksi palomiehistä ilmoittaa:
"Niin siis sanoit, että mummo pyysi apua tänne?"
-Juu, hän tarvitsi ensiapua itselleen, hätäkeskuksen nainen sanoi.
"Voisimmeko lopettaa puhelun hetkeksi?"
He lopettivat puhelun, jolloin palomies soitti omalla puhelimellaan naiselle, joka yleensä tarkoitti sitä, että tilanne oli vähän vakavempi, eikä siitä haluttu puhua hätäkeskuksen kautta, ettei muut työskentelevät kuulisi. Nainen vastasi puhelimeen:
-Mitä on siis tapahtunut? nainen kysyi palomieheltä.
"Koska tämä puhelu mummolta oli sinulle tullut?"
-Noin 8 minuuttia sitten, kuinka niin? nainen ihmetteli.
"Juu kyllä täältä mummo löytyi, mutta hän on maannut kuolleena pesuhuoneen lattialla n. 12 tuntia."
Kuka ikinä sitten oli soittanut hätäkeskukseen, oli nainen aivan shokissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mul oli kaverin kanssa lemmikki sammakko tilalla,mutta eräänä iltana se kuoli kun oli kuivunut,me laitettiin se nuken sisään sentakia ku ei osattu tehä arkkua,se nukke laitettiin aittaan ku ei tykätty muistella sen kuolemaa,oli kulunu jo 20v kun menin sen kaverin kaa sinne maatilalle,oltiin unohdettu jo sen sammakon kuolema kun kuultiin sen maatilan uudelta omistajalta että sieltä aitasta oli kuulunut itkua ja kurnutusta,päätettiin mennä sinne,siel oli se nukke mutta se nukke oli ruhjuinen ja siellä haisi mätä,sit se nukke rupes itkemään,päätettiin mennä nukkuu ku oli jo ilta,talon omistaja antoi meidän nukkuu se yö siel maatilalla,kun oli yö niin siin sängyn viereiseltä tuolilta kuulu ropinaa,sit käännyin,niin se nukke oli siinä,herätin kaverini:hemmetti,se palasi.Sitten se hyökkäs meidän kimppuun,rupes puree meitä mut aurinko nousi niin sit se jähmetty,laitettiin se nukke aittaan takas,mut unohdettiin samal vanha valo päälle sinne,se valo jotenki räjähti,niin sit se koko aitta paloi,nähtiin taivaal jotakin valkosta,näytti haamulta,mutta varmaan se pääsi vapaaks se henki 20vuoden jälkeen,itkettää aina kun ajattalen sitä
Kerran mä olin kaverin kaa ja sit mentiin uimaan ja siellä oli hauki ja sit se hauki oli läpinäkyvä ja me juostiin ja kuulin ääntä me juostiin lisää en muista mut sitten tuli vastaan lentävä puu ja...
Siis tajusiko joku oikeasti jotain tosta sammakkotekstistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli todella kuuma kesäpäivä joskus 90-luvulla, vanhempani olivat pikkuveljen kanssa jossain ja makoilin olohuoneen sohvalla, ovi pönkitettynä auki jotta ilma vaihtuisi. Luin siinä ja napostelin karkkia, kun äkkiä tuli todella kylmä ja nousin ihmeissäni istumaan että mitäs nyt tapahtuu! Ulkona paistoi yhä aurinko, mutta hetkeä aikasemmin lähes tuskaisen kuuma olohuone oli nyt jääkylmä ja melkein hampaat kalisivat kun olin siinä topissa ja sortseissa. Siirryin ymmälläni ulos jossa lämpeninkin nopeasti ja jatkoin lukemista pihanurmikolla , kunnes vanhemmat tulivat. Olohuoneen lämpö oli tässä vaiheessa palautunut normaaliksi ja isäni selitteli tapahtunutta jollain auringon eteen menneellä pilvellä ja tuulenpuuskalla....
Oon pahoillani tosta Ammi jutusta. Ihanaa että hän kävi luonasi. Älkää enään tehkö tuommoista. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat kautta aikojen kertoneet toisilleen kummitustarinoita.
Näitä lisää! Mä uskon henkimaailmaan ja siihen et kuolleet pääsee tänne meidän luo jos tahtoo, esim sukulaiset vähän ohjailemaan oikeaan suuntaan ym. Mä en oo kovin herkkä tuntee tai näkee mitään yliluonnollista, mut jotain pientä onneks kokenu joskus. Semmosta tunnetta et joku tarkkailee, mun läpi on menny kylmä "hahmo" oviaukossa. Ja meillä on kello, johon ei ikinä oo vaihdettu pattereita, se alko pysähtelee kun mun mummo kuoli. Jonkun aikaa on liikkumatta ja lähtee taas käymään jonkun ajan päästä, joskus jopa "oikeaan" aikaa :) Mä ajattelen aina kun se pysähtyy, et mummo tuli moikkaa meitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin lapsi /nuori kotini lähellä olivat palaneen talon rauniot ja alikulkutunneli, puhuttiin että sieltä raunioista kuuluu itkua ja lentelee mustia hahmoja ja ihmisten kimppuun käydään tunnelissa.
En uskonut juttuihin, kunnes teininä palasin kotini iltapimeällä ja tunnelissa törmäsin näkymättömään esteeseen .Tuntui että ihminen seisoi edessä mutta ei siinä ketään ollut. ...
olipa kerran parhaat kaverukset jotka olivat aina yhdessä heitä kutsuttiin replicoiksi.Eräänä päivänä toinen tytöistä nimeltaan Alisia sai uuden kaverin.Lola jäi yksin.*kuukausi myöhemmin*Alisia oli uuden kaverinsa Joyn kanssa alkanut kiusaamaan Lolaa.Lola ei enää kestänyt ja eräänä päivänä koulussa hän hyppäsi katolta.Seuraavana päivänä Lola kuoli saamiinsa vammoihin.*tasan kuukausi myöhemmin* arvaa mitä Loy.sanoo Alisia tylsistyneenä. Mitä nyt A. kysyy Loy. oon alkany kuulla ääniä mun huoneesta yöllä ja oon nähny huonoja unia... *huoh* Lolasta. ei se haittaa sehän on vaa ääliö tyhmyri. lola korotti ääntään.
alisia:se oli sentään replica ennen ja umm...
Loy:mitä?
Alisia:onko toi L-l-l-l-l-l-l... mutta hän ei ehtinyt sanoa sanaansa loppuun. kaikki pimeni ja valot räjähtivät rikki.. Loy oli kuollut hänen silmiensä edessä. hän sulki silmänsä ja toivoi että se oli unta. kun hän avasi silmänsä hän näki Lolan. hän oli sairaalakaavussa,verinen,raajoja oli eri paikalla,hampaat veressä ja silmiä ei ollut.niiden tilalla oli vain verta ja mutat kolot.
seuraavana päivänä Alisian äiti ilmoitti alisian kadonneeksi.tasan kuukausi myöhemmin Alisian kadulla kuolleena raajat irti,päässä reikiä ja hymyillen luonnotonta ilotonta hymyä.myöhemmin kun poliisit tutkivat Alisian palan osia he huomasivat että sydän pumppasi yhä.he olivat kauhuissaan ja kuusivät tytön pään sanovan ANSAITSIN SEN LOLA ON OIKEASSA OLET SEURAAVA HAHAHAHAHAHAHAHAAAA... sen jälkeen kenestäk''n heistä ei kuultu.
leila:noin päättyy lolan tarina
sona: coolia en oo kuullu siitä koskaan
leila: niin ja jos kuulet sen naurun olet SEURAAVA. yhtäkkiä kuuluu naurua
leila ja sona näkivät lolan.
Leila ja sona: SE EI OLEKKAAN UNTA. IIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIkkkkkk
vielä tänäkin päivänä lapsien ruumiit ja lolan kätyrit etsivät alisian näköisiä ihmisiä ja tappavat heidät.siis muista jos kuulet lolan olet seuraava lopuu :)
kiitos jos luit ja sori virheistä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on käyny mun kuollu mummo "opastamassa" mua elämän poluilla. Mulla oli siis huoneen seinällä taulu, jossa oli mummo. Yhesti kun mulla oli ongelma ( olin opiskellut toiseen ammattiin johon vanhemmat halus mut halusin toiseen ammattiin) niin illalla alko kuuluu ääntä sellasta "marja" "marja" (mun nimi on marja) menin kattoo siellä ei ollu ketään mut mummon taulu oli liikkunu. Otin taulun pois ja huomasin taulun takana lapun. Lapussa luki: Tee omia päätöksiä, anna elämän kuljettaa. Olin varma ettei tuota ollut ennen. Mummo kyllä tapasi sanoa noin aina kun olin lapsi...
Jeesusta EI OLE
kummitusta EI OLE
Joulupukkia EI OLE
ikuista rakkautta EI OLE
Mummon lapsi kirjoitti:
Mulla on käyny mun kuollu mummo "opastamassa" mua elämän poluilla. Mulla oli siis huoneen seinällä taulu, jossa oli mummo. Yhesti kun mulla oli ongelma ( olin opiskellut toiseen ammattiin johon vanhemmat halus mut halusin toiseen ammattiin) niin illalla alko kuuluu ääntä sellasta "marja" "marja" (mun nimi on marja) menin kattoo siellä ei ollu ketään mut mummon taulu oli liikkunu. Otin taulun pois ja huomasin taulun takana lapun. Lapussa luki: Tee omia päätöksiä, anna elämän kuljettaa. Olin varma ettei tuota ollut ennen. Mummo kyllä tapasi sanoa noin aina kun olin lapsi...
Näin unen jossa isä katseli minua liekkimerestä
Olin isän tyttö
Tässä olisi tällainen kanava. Noin 15 osaa Karmaisevia kertomuksia ympäri suomea. https://www.youtube.com/channel/UC4P-M0ScMXO_pWV8iVoFvqg
En tiiä onko kauhee, mutta tässä nyt kuitenkin :)
Olin kotonani kun tämä tapahtui. Elikkäs äitini sanoi, että hän käy kaupassa ja ottaa pikkusiskon mukaan. Hän kysyi myös tulisinko minäkin. Minä vastasin "EI", ja äitini sanoi vain okei sekä että ei menisi kauaa. Kun he lähtivät, olin tietty tietokoneella, koska ei olisi ollut mitään tekemistä. Hetken surffailtuani netissä kuulin kolinaa isoveljeni huoneesta.(isoveljeni ei siis ollut kotona). Heti mielessäni alkoi pyörimään sellaiset ajatukset, että rupesin pelkäämään. Ja kun hetken olin pelosta kankeana ja enkä uskaltanut katsoa edes oveakaan päin, uskaltauduin ja menin katsomaan mikä hemmetti sen kolinan aiheutti. Kun pääsin isoveljen ovelle, aukaisin ja katsoin mikä se oli, huomasin..... että isoveljeni tietokonetuoli oli kaatunut sekä käsipainot lentäneet toiselle puolelle seinää vasten. Se ei olisi voinut olla mahdollista, mutta totta kuin totta. Rupesin melkein itkemään ja ryntäsin äkkiä puhelimeni luo ja soitin aivan helvetin nopeeta äidille. Äiti ei vastannut. Kohta 5 minuutin päästä siitä kun soitin äitille, hän soitti mulle takaisin ja kysyi "mitä?". Sanoin heti äitille, jotta tule nyt äkkiä sieltä kotiin!! Äiti kysyi miksi ja sanoin sen mitä koin juuri äsken. Hän rauhoitteli minua ja sanoi tulevansa pian kotiin. Arvatkaa oliko kivaa odottaa kunnes tultiin vasta kotiin. Minun mielestäni ainakaan ei :(
En nyt tiiä oliko hyvä, mutta jos oli, niin tykätkää :)
Kiitos!