Lue keskustelun säännöt.
Minkä historian tapahtuman/aikakauden olisitte halunneet kokea?
12.09.2014 |
Itseäni on aina jostain syystä kiinnostanut kaikki ns. ikävät tapahtumat kuten Titanicin uppoaminen. Olisin myös halunnut elää 1920-luvun Ranskassa
Kommentit (25)
Riittävältä etäisyydeltä sen, kun asteroidi tai komeetta törmäsi Jukatanin niemimaahan ja teki lopun dinosaurusten valtakaudesta. Jos se murikka olisi mennyt ohi, emme olisi tässä ja nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta olisi ollut kivaa elää 60-luvulla, kun oli Vanhan valtaukset ja toiveikkuus kaikesta. Silloin ajateltiin, että maailmaa voi muuttaa ja että kaikki menee vaan parempaan suuntaan. Nyt kaikki radikaaliajattelu on hörhöilyä, joka ei enää johda mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:18"]
Minun kaipaamani historian aikakausi on vielä kaukana edessäpäin.
[/quote]
Maailmanloppu?
Jeesus. Olisi kiva nähdä onko sillä mitään tekemistä kertomusten kanssa. Voisi vaikka kysyä että arvaapa mitä kaikkea sun nimissä tuleekaan tapahtumaan.
50-60-70-luku. Olen syntynyt 79 ja iloinen siitä että elänyt 90-luvun ja jotain muistikuvaa 80-luvustakin. Onko jonkin muunkin mielestä 2000-luku aika hajuton ja väritön? Millaiset on 2010-luvun bileet myöhemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut elää 50-luvulla. Ei olisi mitään paineita mennä töihin, voisi olla ihan hyvällä omallatunnolla kotirouva lopun iän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:35"]
Maailmanloppu?
[/quote]
Jospa ihmiskunnan jälkeläiset pääsevät sitäkin seuraamaan uusista kodeistaan. Jos edes muistavat tätä pikku palloa.
20-luvun Pariisin modernistien taide- ja intellektuellipiirit. Keskusteluineen, näyttelyineen, iltahuveineen kaikkineen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihistoriasta Berliinin muurin hajoaminen ja Voyagerien lähettäminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:18"]
Minun kaipaamani historian aikakausi on vielä kaukana edessäpäin.
[/quote]
Juuri näin. Ihmiskunnan historia on mennyt aina paremmaksi. Tämä koskee ihmisten elinikää, sotien vähenemistä, ihmisoikeuksia yms. Jopa ympäristön tila on kääntynyt parempaan suuntaan jos vertailukohdaksi otetaan hulluimmat saastutusvuodet. Mielenkiintoista olisi siis päästä katsomaan esim. 100 vuoden päähän tai kauemmaksi.
Jos varsinaiseen kysymykseen vastataan niin kieltämättä 1920-luku (ennen 29 pörssiromahahdusta) olisi ollut kiehtovaa aikaa, mutta silloinkin hauskaa olisi ollut jos olisi ollut rikas englannissa tai USA:ssa ja päässyt bilettämään tai boheeminä Pariisissa.
Vapaa seksi ja vähän huumeita 1960-luvulla olisi myös ollut varmaan ihan kivaa. Rauhaa ja rakkautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesä 1807 Preussin Tilsitissä. Jokilaivassa keisarit Aleksanteri ja Napoleon. Siinä piirrettiin ensimmäisen kerran Suomen historiaa oikein isolla pensselillä. Jos Aleksanteri ei olisi myöntynyt Napoleonin vaatimuksiin, kuka tietää olisiko mitään Suomea tänään olemassakaan, vai olisiko Ruotsissa takapajuinen itälääni, jossa jotkut vielä puhuvat outoa kieltä.
Historia toistaa aina itseään. Ei se loputtomasti paremmaksi mene. Ehkä may-kansakin luuli noin ennen tuhoaan. Ne olivat kauan kehittyneet yjä hienommaksi yhteiskunnaksi
Ranskan vallankumous jonkin semiköyhän pariisilaisen näkökulmasta. Elämää DDR:ssä "keskiluokkaisessa" perheessä ja Berliinin muurin murtaminen.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 12:13"]
Historia toistaa aina itseään. Ei se loputtomasti paremmaksi mene. Ehkä may-kansakin luuli noin ennen tuhoaan. Ne olivat kauan kehittyneet yjä hienommaksi yhteiskunnaksi
[/quote]
Vaikka millä mittarilla katsot niin ihmiskunnan kehitys on mennyt koko ajan parempaan suuntaan. Se että katastrofeja on ollut esim. musta surma tappoi lukemattomasti ihmisiä tai että II MS oli järkyttävä kokemus kaikille niin kaikista noista ihmiskunta on noussut aina parempana.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 11:50"]
Olisin halunnut elää 50-luvulla. Ei olisi mitään paineita mennä töihin, voisi olla ihan hyvällä omallatunnolla kotirouva lopun iän.
[/quote]
Todella kun olisit elänyt silloin sanoisit toisin, kotirouvien arki oli ankeaa. Työhön silloinkin uskottiin perusarvona, mutta myös avioliiton pyhyyteen. Onnellinen se, jolla oli rohkeus erota. Katkeroitunut perheenäiti mielessä joka pyyteli apua muilta, sitä koskaan saamatta.
Minun kaipaamani historian aikakausi on vielä kaukana edessäpäin.