Lue keskustelun säännöt.
Amerikan cockerspanieli kokemuksia?
18.08.2021 |
Kokemukset, kasvattajat, risut ja ruusut amerikan cockerspanieleista kiitos !
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvatulehduksia, allergioita ja turkinhoitoa. Ihana luonne, mutta ihania koiria ei voi ostaa kaupasta, vaan ne koulutetaan ihaniksi...
t. nykyinen borderterrieri-ihminen
Oliko kyseessä rodun viralliselta kasvattajalta hankittu pentu? Reagoiko kasvattaja ongelmiin mitenkään?
Kiitos kaikille vastauksista!
-ap
Ei niitä "virallisia kasvattajia"kiinnosta noi mitenkään hirveesti, "kuuluu rotuun" tietyt vaivat. Raha puhuu tässäkin. Jossain Tampereen seudulla ainakin nyt just ollut pentue ja paljon vaivoja kaikilla pennuilla, vaikka ns."kunnon kasvattaja". :(
No voi p**** :(
Kaikilla rodun sivuilla lukee vaan hyviä asioita ja googlaamallakin aika vähän negatiivisia juttuja. Ollaan jo pitkään nyt haaveiltu omasta amerikancockerista ja selvitetty eri kasvattajia. Meinaa motivaatio mennä etsiessä meidän perheelle mitään vastaavaa terveempää saman kokoluokan seurakoirarotua. Tuo rotu vaikutti niin hyvälle kun minä tykkään laittaa turkkia ja miehellä on metsästysluvat ja haluaisi satunnaisesti ottaa koiran mukaan metsään reippailemaan. Englannin cockeri ei meille sovi.
Ehdotuksia otetaan vastaan
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuon pitäisi olla muita rotuja sairaampi. Jokaisella rodulla omat ongelmat
Mulla on kokemuksia vain cockspanieleista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvatulehduksia, allergioita ja turkinhoitoa. Ihana luonne, mutta ihania koiria ei voi ostaa kaupasta, vaan ne koulutetaan ihaniksi...
t. nykyinen borderterrieri-ihminen
Oliko kyseessä rodun viralliselta kasvattajalta hankittu pentu? Reagoiko kasvattaja ongelmiin mitenkään?
Kiitos kaikille vastauksista!
-ap
Tietysti oli virallinen kasvattaja! En ole edes nähnyt rekkaamattomia cockereita missään. Kasvattaja antoi vain ruokintaohjeen ja harmitteli tilannetta.
Itse olisi pitänyt olla viisaampi siinä vaiheessa, kun kasvattaja kertoi että pennuille pitää syöttää vain yhtä ruokaa ja suositteli vakuutuksen ottamista. Korvatulehduskierre ns. kuuluu asiaan suurikorvaisilla roduilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tosi paljon noissa on nykyään aggressiivisia rähisijöitä. En tiedämiksi. Oiskohan vähän kapeet jalostuslinjat? Niin ja niitä korvatulehduksia ja syöpiä on myös ihan hirveesti. En suosittele.
Minulla ei ole a-cockerria, mutta cockeri kuitenkin. Korvatulehdukset veivät siltä kuulon, ja siitä tuli tosi pelkoaggre. Varmasti myös kipristelevä vatsa ja kutisevat tassut ja silmät lyhentävät pinnaa kovasti. Ihana koira pihassa ja sisällä, mutta todella vaikea ihmisten ilmoilla.
Fieldspanieli? Jos perheessä kerran metsästetään. Kiltti, tasapainoinen eikä niin allerginen kuin a-cocker. Otetaan ensisijaisesti perheenjäseneksi ja on aidosti avuksi metsässä (toisin kuin untuvaturkkinen a-cocker, jonka liikkumista pitkä turkki haittaa). Eikä ole liikuntavaatimuksiltaan yhtä vaativa kuin springersit tai muut "ammattikoirat". Spanielia hankkiessa on tietysti itsestään selvää, ettei 3x korttelinympärikierrosta riitä liikunnaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syöpää tosi paljon kuten muillakin jalostetuilla. Ota mieluummin seropi, varmasti paljon terveempi.
Ota mieluummin American Bulldog. Terve rotu, omille ihmisille kiltti, muttei tarvitse kodin puolustuksesta enempää huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos tykkäät turkinhoidosta,niinota isovillakoira. On hyvä metsästyksessä ja varsin helppo ja terve, kiva kotikoira. :)
Ei mikään koira "nauti" turkin hoidosta. Ne oppivat sitä kyllä sietämään mutta eivät tasan tarkkaan nauti pöydällä tuntikausien seisomisesta, föönaamisesta, takkujen aukomisesta, trimmerista ja saksimisesta. Paljon mieluummin rypevät metsässä... Sääli, että monen turkkirodun liikkumista rajoitetaan, koska turkki menee likaiseksi ja takkuiseksi ja tuo rapaa ja roskaa sisälle. Itsellä myös turkkirotu eli keskarivillakoira mutta koska emme harrasta näyttelyitä, pidän sen lyhyessä kotiturkissa, on silloin helppohoitoinen eikä lähde lainkaan karvaa eikä pesujen ja trimmien välillä (n. 1kk) tarvi tehdä juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelisin jotain "tylsää ja turvallista" rotua, kuten labbis, kultsu tai keskikokoinen villakoira. Kahdesta ensimmäisestä löytää metsäkavereita.
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään koira "nauti" turkin hoidosta. Ne oppivat sitä kyllä sietämään mutta eivät tasan tarkkaan nauti pöydällä tuntikausien seisomisesta, föönaamisesta, takkujen aukomisesta, trimmerista ja saksimisesta. Paljon mieluummin rypevät metsässä... Sääli, että monen turkkirodun liikkumista rajoitetaan, koska turkki menee likaiseksi ja takkuiseksi ja tuo rapaa ja roskaa sisälle. Itsellä myös turkkirotu eli keskarivillakoira mutta koska emme harrasta näyttelyitä, pidän sen lyhyessä kotiturkissa, on silloin helppohoitoinen eikä lähde lainkaan karvaa eikä pesujen ja trimmien välillä (n. 1kk) tarvi tehdä juuri mitään.
Ontuva yleistys.
Meidän entisen koiran lelukopassa oli mm. harja ja aika usein se tuli harja suussa syliin että pääsee harjattavaksi. Vesisateella lenkillä kiersi vesilammikot kaukaa eikä mielellään "rypenyt" yhtään missään. Suihkuun olisi halunnut päästä aina kun me omistajatkin oltiin. Ei kaikki koirat ole enää mitään sutta vastaavia, vaan erilaisia rotuja löytyy kyllä jokaiseen makuun. Jos haluaa söpön pienen luppakorvan niin ehkä turha ehdotella mitään alkukantaisia rotuja, jotka on kaukana seurakoirasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään koira "nauti" turkin hoidosta. Ne oppivat sitä kyllä sietämään mutta eivät tasan tarkkaan nauti pöydällä tuntikausien seisomisesta, föönaamisesta, takkujen aukomisesta, trimmerista ja saksimisesta. Paljon mieluummin rypevät metsässä... Sääli, että monen turkkirodun liikkumista rajoitetaan, koska turkki menee likaiseksi ja takkuiseksi ja tuo rapaa ja roskaa sisälle. Itsellä myös turkkirotu eli keskarivillakoira mutta koska emme harrasta näyttelyitä, pidän sen lyhyessä kotiturkissa, on silloin helppohoitoinen eikä lähde lainkaan karvaa eikä pesujen ja trimmien välillä (n. 1kk) tarvi tehdä juuri mitään.
Ontuva yleistys.
Meidän entisen koiran lelukopassa oli mm. harja ja aika usein se tuli harja suussa syliin että pääsee harjattavaksi. Vesisateella lenkillä kiersi vesilammikot kaukaa eikä mielellään "rypenyt" yhtään missään. Suihkuun olisi halunnut päästä aina kun me omistajatkin oltiin. Ei kaikki koirat ole enää mitään sutta vastaavia, vaan erilaisia rotuja löytyy kyllä jokaiseen makuun. Jos haluaa söpön pienen luppakorvan niin ehkä turha ehdotella mitään alkukantaisia rotuja, jotka on kaukana seurakoirasta.
Ketjussa ei ole edes ehdotettu alkukantaisia rotuja! Minun shelttini tykkää piehtaroida raadoissa ja kantaa metsän sisään, eikä se ole ensinkään alkukantainen rotu 😂
Korvat!!!! :(