Miten kertoa lapselle, että mistä vauvat tulevat?
Sanoako suoraan, vai pitäisikö käyttää kiertoilmaisuja?
Kommentit (168)
Olipa minkä ikäinen tahansa, ostat kirjan ja luette sitä yhdessä.
Esim: https://www.adlibris.com/fi/kirja/kuinka-vauvoja-tehdaan-9789511350507
Lapselle anatomisten termien opettaminen suojaa myös mahdollisilta saalistajilta, kun lähestyessään huomaavat puheesta että näistä asioista on keskusteltu aikuisen kanssa.
Mielummin sanon penis, vagina, siittiö ja munasolu kuin pahimmillaan joku etupylly..
Aika hyvin me kaikki olemme oppineet asiasta ilman että olisin lapsena joutunut kuulemaan ja näkemään jotain mikä ei ikätasolle hyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Aika hyvin me kaikki olemme oppineet asiasta ilman että olisin lapsena joutunut kuulemaan ja näkemään jotain mikä ei ikätasolle hyväksi.
Ai ketkä kaikki me? Miten totuus ei ole ikätasolle hyväksi? Jos lapsi osaa tuollaista ihmetellä, ikätaso on riittävä ymmärtämään asioita, mitä kysymys koskee. Ei toki tarvitse selostaa kaikkea juurta jaksain lääketieteellisesti. Yllättävän monella aikuisellakaan ei ole oikeastaan mitään käsitystä, miten vauva kehittyy ja syntyy. Puhuvat pikkulasten termeillä ja käsityksellä. Pysyvät varmaan yhtä häveliään tietämättöminä ahutaan asti. Kannattaisi tutustua aiheeseen. Ainakin, jos on itse tulossa vanhemmaksi.
Sanot vaan että sieltä kakan vierestä.
Kerroin, että vauvat tulevat äidin masusta, jos se äiti kovasti niitä isin kanssa toivoo. Ja, että kaikki eivät toiveestaan huolimatta saa, ja vauvat ovat aina ihme ja lahja.
Tämän takia en ikinä varmaan hanki lapsia. Olisi liian kiusallista kertoa tällaisia asioita.
Älä ainakaan lankea haikaraan.
Kerrot vaan niin kuin asia on, eli lapset tulee pillusta.
Kyllä koulussa sitten kerrotaan. Itse sanoin että netistä tilattiin.
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan lankea haikaraan.
Kerrot vaan niin kuin asia on, eli lapset tulee pillusta.
Miksi käyttää tuommoista alatyylistä ilmaisua? Vagina tai vulva kuulostaa tieteellisemmältä. Älä opeta lastasi kiroilemaan tai sitten hän alkaa teininä hokemaan tiettyä v-sanaa.
Jos lapsi on tarpeeksi vanha kysymään, hän on tarpeeksi vanha tietämään. Toivottavasti sinä olet tarpeeksi vanha vastaamaan. Vastaat kysymykseen, ja jos lapsi kysyy uuden, vastaat siihenkin.
Esim. "Vauva tulee kohdusta."
"Mikä se kohtu on?"
"Se on vatsassa sijaitseva pussimainen sisäelin, jossa vauva kasvaa ennen kuin syntyy."
"Miten se tulee sieltä ulos? "
"Kohdussa on reikä, josta vauva menee vaginaan, ja kun vauva kulkee vaginan läpi, se tulee pimpistä (tms. tuttu sana) ulos."
"Entä miten vauva menee kohtuun sisälle?"
"Vauva saa alkunsa kohdussa, kun munasolu ja siittiösolu yhdistyvät. Sitten noista soluista kasvaa vauva."
Kuulostaa brutaalilta lähestymistavalta, mutta tämä on yleensä kaikista paras tapa huolehtia siitä, että lapsi saa oikeaa tietoa ilman turhia henkisiä taakkoja.
Vertailun vuoksi oma äitini yritti parhaansa, mutta epäonnistui surkeasti. Kun ensin kysyin näitä kysymyksiä, hänen mielestään liian nuorena, hän vain nauroi eikä vastannut mitään. Oli tosi pelottavaa, kun äiti ei vastaa. Sitten, kun aloin käyttää koulusta kuulemiani seksisanoja, hänen mielestään edelleen liian nuorena, hän vihaisesti kielsi käyttämästä niitä, eikä selittänyt, miksi. Opin, että näistä asioista ei saa puhua. Mutta sitten kun vanhempana, äitini mielestä oikean ikäisenä, kysyin, mikä kortsu on (tajuamatta, että sekin oli seksisana), niin kysymykseen vastaamisen sijaan äiti pysäytti kaiken, mitä oli tekemässä, istutti minut alas kymmenien minuuttien pituiseen palaveriin, ja selitti kaiken, siis aivan kaiken alusta lähtien, vakuutellen koko ajan vaivaantuneella äänellä, että "nämä ovat sitten ihan normaaleita asioita ja näissä ei ole mitään hävettävää". Tämä outo puhe ja vaivaantunut vakuuttelu alleviivasi minulle sen, että tämä tieto on häpeällistä ja pahaa, ja että samasta aiheesta ei koskaan kannata kysyä äidiltä enää mitään, koska silloin jos kysyin jotain oikeasti epähäpeällistä, kuten "mikä on eduskuntatalo", niin äiti vain vastasi kysymykseen normaalisti ja elämä jatkui. Älkää siirtäkö tätä turhaa häpeää omille lapsillenne.
Jollet tiedä niin sitten sanot ettet tiedä. Tai jos muuten vain olet idiootti niin sanot että pillusta putkahdit yhtenä päivänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä ainakaan lankea haikaraan.
Kerrot vaan niin kuin asia on, eli lapset tulee pillusta.Miksi käyttää tuommoista alatyylistä ilmaisua? Vagina tai vulva kuulostaa tieteellisemmältä. Älä opeta lastasi kiroilemaan tai sitten hän alkaa teininä hokemaan tiettyä v-sanaa.
Vagina ja vulva ovat eri asia. Vagina on se sisällä oleva tuubi, jonne työnnetään tamponi. Vulva on kaikki se, mikä näkyy ulospäin, eli häpyhuulet, klitoris yms. Vagina ei ole osa vulvaa, koska vaginaa ei normaalisti näe ulospäin.
Annat lapsen yllättää teidät hommissa ja kerrot sitten esimerkin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Annat lapsen yllättää teidät hommissa ja kerrot sitten esimerkin kanssa.
Suora lähestymistapa on toki paras, mutta ehkä voisi harkita muitakin vaihtoehtoja ennen tätä.
Minä kuulin vasta viidennellä luokalla, että haikara ei tuo lapsia. Olen silti palstan älykkäin.
Kummallista jos tuollaista asiaa ei pystyisi kertomaan ilman, että se n kertoo juurtajaksain.
Mä kerroin aikoinaan van että masussa kasvaa vauva, kun lapsi ihmettelee, niin voi sanoa, että isi laittoi sen sinne. Kun sitten lapsi kysyy, miten se pääsee pois tai tuleeko sen kanan mukana niin voi sanoa, ei vaan siellä on toinen paikka josta se tulee pois. Tälläiset ensitiedot ei vahingoita mitenkään lasta.
Meillä sanottiin 4v ja 12v pojillemme suoraan että pillusta ne lapset tulevat ja kun saunassa kyselivät niin täytyi vilauttaa kun eivät tieneet mikä on pillu!
Mun 8-v. lapsi kysyi tuota niin sanoin ihan rehellisesti että joko sitä synnyttää alapään kautta tai sitten vauva leikataan mahasta pois.
Kerrot vaan kiertelemättä rehellisesti miten asia on lyhyesti, ei sen kummempaa. Lapset ovat hyviä huomaan millon aikuiset valehtelee ja yrittävät keksiä siihen syytä ja tekee omat johtopäätökset ja siitä voi tulla, ei ehkä heti, myöhemmin vuosien karttuessa tieto kantapään kautta. Tai sitten sanot vain ettei sen tarvi sitä tietää vielä, ehtii sen joskus toiste tms. Eikä lapset normaalisti edes osaa kysellä sellaisia, jos eivät ole jostakin saaneet siihen syytä.