Julma ihminen ei mieti yhtään, mitä toiselle sanoo

Multa sydän revittiin irti rinnasta, kun olin elämäni ahimmassa paikassa. Myöh. lisää, mutta onko teillä kokemuksia, jolloin olette joutuneet jonkun ihmisen täydellisen itsekkyyden eteen, sellaisen ihmisen jota piditte aiemmin ystävänne .

Ystävä voi sanoa suoraan. Ei ole julmuutta. En tiedä mitä sulle on sanottu.

Kaverin ex on hyvin kaunainen. Vainosi kaveria kevään ja kun kaveri sairastui, mies jatkoi vainoa. Kaveri ei jaksanut sitä ja tuli ero. Mies toivoo kaverin kuolemaa. Haukkui masn rakoon tämän, vaikka oli aiemmin sanon tämän olleen paras nainen vaikeuksista hiolimatta. Mies löysi heti uuden ja ovat olleet uuden kanssa molemmat vihamielisiä.

Moni kuolee kaverin sairauteen. Jos miehellä olisi yhtään järkeä päässä, hän olisi ollut kaverilleno ystävällinen ja toivottanut parantumista kuolemantoiveen sijaan.

Harvinaisen empatiakyvytön mies.

Voimia ❤

Puolisoni sairasti syöpää, joka muuttui parantumatomaksi ja lopulta hän siihen menehtyikin. Eräs tuttavani "väittteli" kanssani kumpi tapa on pahempi jäädä leskeksi, pidemmän aikaa seurata rakkaimpansa sairastamista ja odottaa loppua vai jäädä tapaturmaisesti leskeksi. En olisi tuollaisesta aiheesta halunnut edes puhua. Miksi asioita pitää vertailla? Minulle siitä ei ainakaan ollut mitään lohtua.  

Vierailija kirjoitti:

Ystävä voi sanoa suoraan. Ei ole julmuutta. En tiedä mitä sulle on sanottu.

Ystävä myös miettii, mitä sanoo ja miten sanoo. Jos ihminen sanoo niin pahasti, että mieli menee entistä enemmän maahan, niin se ei ole ystävyyttä vaan pirullisuutta.

Voimia. Olen ollut useammankin kerran tilanteessa (mieheni kuoleman jälkeen ja itse syöpään sairastuessani), jolloin olen saanut kuulla tarpeettoman julmia kommentteja läheisiltäni. Mm. Mieheni kuoltua nuorena ja äkillisesti ystäväni totesi, että on multakin kuollut mummo... että semmosta se elämä on.

Kun sisareni yllättäen kuoli, mieheni veli tokaisi : " Aaa, luulin, että oikeasti jotain ikävää on tapahtunut". 

Julma ihminen nimenomaan mietti mitä hän toiselle sanoo. Punnittua ja ilkeää puhetta, joka osataan tähdätä tarkasti maaliin. Julma puhe ei koskaan ile vahinko tai tahatonta, niinkuin ei mikään muukaan julmuus.

Kyrpäpaskaaa!!!!!!!!!:)))))

Usein juuri menetyksen kokeneena ihminen on herkimmillään.

Mökkinaapurinaisella, n.80v. on aina ollut pakkomielle minun ja puolisoni mökilletulosta.

Ilmoitin hänelle puhelimitse äitini kuolemasta, jotta hän olisi kyselemättä mökilletuloistani, ja siten minun ei tarvitsisi pahoittaa niistä mieltäni, että joku kyselee tietämättä menetyksestäni.

Ilmoitin suru-uutisen. Tyhmänä luulin, että tämä puolitoista vuosikymmentä tuntemani ihminen juttelisi kanssani hetken, rauhoittelisi ja kuuntelisi minua. Esittäisi surunvalittelunsa etc..

Hän kyseli, että olenko jo ilmoittanut miniälleen ja pojalleen asiasta. Mistä olisin voinut tietää heidän keskinäisen nokkimisjärjestyksen siitä, kenelle pitää ensin ilmoittaa?

Yritin kertoa tapauksesta, niin nainen kysyi puhuen päälleni, että KOSKA TE TULETTE MÖKILLE.? Vastasin ihan ystävällisesti, että minullahan alkaa nyt tämä kuolinpesän selvittäminen. Lausetta en ehtinyt lopettaa, kun hän alkoi huutamaan oikein perseestä asti. "Mie en nyt jaksa tällaisia puheluja...LOPPU OLI IHAN KÄSITTÄMÄTÖNTÄ HULLUNMOLOTUSTA, MISTÄ EI SAANUT YHTÄÄN MITÄÄN SELVÄÄ."

Odotin, koska hän soittelisi minulle. Minulle soittamisen sijaan hän soitti minun ex puolisolleni valehdellen, ettei ole saanut minuun yhteyttä ja oli muun muassa kutsunut hänet minun mökilleni, hyvin tietäen meidän eronneen. Puhui hänelle kysellen äitini hautajaisista ja tilanne välillämme oli se, että oli tosi vähästä kiinni, ettei ex-miesystävä kuullut mökkinaapurilta äitini kuolemasta.😢

No saatuaan tietää hautajaisten ajankohdan hän ilmoitti sen pojalleen ja äitiäni ei ollut vielä maan poveen laskettu kun tämä poika laittoi minulle tekstiviestin, että olenko vielä tämän kesän puolella tulossa mökille? hän terästi viestiä vielä sillä, että kirjoitti että täällä kasvaa kaikenlaista ja tuo puukin on kaatunut.

Väänsin hänelle rautalangasta, mitä kaikkea tekemistä on läheisen kuoleman jälkeen.

Tämä mökki naapurin poika, tämä jumalan hylkäämä, äitinsä tahdissa räkyttävä sekarotuinen rakkikoira, soitti minua syvästi loukanneelle ex-puolisolleni, ja kertoi, että heistä kukaan ei tykkää minun jutuistani. Nämä henkilöt jotka eivät tykkää olivat siis tämä äiti, hänen rakkikoira poikansa ja sen vasta naitu vanha muijansa.

Loppukaneettiksi totean, että kyllä on vanhusten huolto nimenomaan mielenterveyden huolto, mennyt maassamme todella surkeaksi. Jos pojan pitää yrittää väkisin ulkoistaa jonkun vanhan äitinsä mielenterveysongelman hoito.

Tämä kuitenkin herättää kysymyksiä. Onko niin, että poika pelkkää äitinsä kajahtavan lopullisesti, ja joutuvan laitoshoitoon? Kaikkihan me tiedämme että laitos ottaa kaikki rahat ja omaisuudet maksuksi tuosta hoidosta Sinne menisi sitten kaikki pojan perintö rahat kuin monokin kitaan.

Olenko hyväksikäytetty?

Tapasimme ystävien kesken ja eräs heistä avautui parisuhteen pitkäkestoisista ongelmista. Hetken päästä toinen, juuri uuden suhteen aloittanuy ystävä, alkoi hehkuttaa miten hänen uusi miehensä kehuu heidän seksiä ja kuinka hän on hyvä sängyssä.

En tiedä onko julmuutta mutta tämmöinen tuli mieleen.. kun itse olet väsynyt ja kuormittunut elämässä ja toinen tietää sen. Siitä huolimatta tämä toinen kaataa säännöllisesti kaiken toisen niskaan, tai vastavuoroisesti kehuu kaiken olevan hänellä niin hyvin. Ainakaan empatiaa ja tilannetajua, kykyä asettautua toisen ihmisen saappaisiin ei ole.

Minä en useinkaan mieti sanomisiani. Onneksi lähipiirini sentään tietävät mt-ongelmistani. Otan kyllä vastuun sanomisistani, pyydän anteeksi ja kadun puheitani jälkikäteen. Toiminnanohjaukseni ylipäätään on umpisurkea ja arkeni on yhtä kaoottista sekoilua.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin ex on hyvin kaunainen. Vainosi kaveria kevään ja kun kaveri sairastui, mies jatkoi vainoa. Kaveri ei jaksanut sitä ja tuli ero. Mies toivoo kaverin kuolemaa. Haukkui masn rakoon tämän, vaikka oli aiemmin sanon tämän olleen paras nainen vaikeuksista hiolimatta. Mies löysi heti uuden ja ovat olleet uuden kanssa molemmat vihamielisiä.

Moni kuolee kaverin sairauteen. Jos miehellä olisi yhtään järkeä päässä, hän olisi ollut kaverilleno ystävällinen ja toivottanut parantumista kuolemantoiveen sijaan.

Harvinaisen empatiakyvytön mies.

Kaverisi valitsi paskan miehen, pääsi tästä eroon ja nyt ihmettelee, miksi tämä ei olekaan kiva ja empaattinen. Sun kaverin kannattaa katsoa peiliin, siellä se vika on.

On se kova ja sankari oikein.

Vierailija kirjoitti:

Kaverin ex on hyvin kaunainen. Vainosi kaveria kevään ja kun kaveri sairastui, mies jatkoi vainoa. Kaveri ei jaksanut sitä ja tuli ero. Mies toivoo kaverin kuolemaa. Haukkui masn rakoon tämän, vaikka oli aiemmin sanon tämän olleen paras nainen vaikeuksista hiolimatta. Mies löysi heti uuden ja ovat olleet uuden kanssa molemmat vihamielisiä.

Moni kuolee kaverin sairauteen. Jos miehellä olisi yhtään järkeä päässä, hän olisi ollut kaverilleno ystävällinen ja toivottanut parantumista kuolemantoiveen sijaan.

Harvinaisen empatiakyvytön mies.

Ja tällaisella on aina uusi nainen. Sitä en tiedä mistä tullut, kun naiset ei pidä kusipäistä, eiku...

Julma ihminen miettii tasan tarkkaan mitä toiselle sanoo. Julma ihminen nauttii toisen ihmisen satuttamisesta. Tervettähän se ei ole, mutta julma ihminen ei siitä välitä.

Sukulaisissa on yksi  todella ailahteleva suorasukainen, ilkeä, joka sanoo todella ilkeästi läheisilleen. Kuulostaa tosi tyhmältä hänen touhu, mutta ei edes välitä vaikka tekee itsestään pellen. Joku mielenterveyden ongelma täytyy olla. Muuten ei voi sanoa niin.

Vierailija kirjoitti:

Kun sisareni yllättäen kuoli, mieheni veli tokaisi : " Aaa, luulin, että oikeasti jotain ikävää on tapahtunut". 

Mitäs tuon jälkeen tapahtui? On jotenkin vaikea kuvitella tämä. Olisin varmaan tempaissut nokkaan ennen kuin olisin tajunnut mitään itse. Sittenpähän sopii ihmetellä kipeää nenäänsä, ja todeta, että taisipa tapahtua sittenkin.