Jos saisit valita nyt uudelleen, hankkisitko lapsia?

Hankkisin, mutta vasta paljon paljon myöhemmin..

Ilman muuta. Lapsi on opettanut minulle niin paljon ja hänen kanssaan on hauskaa. Ja huomenna hänellä on synttärit:-)

Hankkisin ja varmasti samaan aikaan kuin sainkin esikoiseni (23v.). Olisi ollut hyvä tehdä toinen perään. 

En missään tapauksessa hankkisi. Olen epäkypsä vanhemmaksi. En kypsynyt koskaan, vaikka kuvittelin niin käyvän. Lapseni ovat nuoria aikuisia. Ovat aina menestyneet hyvin, ihme ja kumma. Menestyneet minusta huolimatta. Hyvä niin.

Hankkisin ja ehkä jo nuorempana.

Kadun, todella paljon. Jos saisin päättää uudelleen niin en tekisi lapsia, on tää kaikki ollut niin raskasta kaikinpuolin.

Hankkisin, haluaisin samat rakkaat ja ihanat lapset mutta eri isän. Isän laittaisin vaihtoon, en lapsiani en koskaan! <3

Olisin jättänyt yhteen jos olisin tiennyt mikä ydinsota kahdesta syntyy, koska nuo kaksi eivät tule lainkaan toimeen.

Kyllä, ehdottomasti. Minulla on kolme, voisin hankkia vielä kolme jossen olisi liian vanha. 

Koen oloni kokonaiseksi äitinä, elämäni on täydellistä juuri nyt. Lapset ovat jo lähes aikuisia, keskustelut ovat antoisia ja luotto on ehdoton. Arvostan lapsiani ihmisinä ja pitäisin heistä, suoraselkäisistä järkevistä tyypeistä vaikkeivät he olisikaan lapsiani :) 

Kyllä, pikemminkin kauhistuttaa ajatus ettei näitä ihania tyyppejä olisi olemassa!

Hankkisin. Toinen on toiveissa.

Hankkisin, mutta lyhyemmillä ikäeroilla. Tosin voisi olla mahdotonta, koska nytkään ei mitenkään säädelty. Ei näissäkään ikäeroissa mitään vikaa ole, mutta se pikkulapsiaika olisi nopeammin ohi, jos lapset olisi lyhyillä eroilla. Nyt me elettiin sitä kaaosta ja härdelliä hirveän pitkään.

Kyllä, kyllä, kyllä, kolme ihanaa lasta on!

Kyllä, kaikki kolme! Ja varmaan aika samoilla pienillä ikäeroilla (vaikka olenkin onnellinen, että pikkulapsiaika on ohi eikä kaikkea yövalvomista ja vaipanvaihtoa ei tarvitse uusiksi ottaa, onneksi olin nuoruudenvimmassa kun lapset oli pieniä)

En. En hankkisi lapsia, sillä en vain jaksa tätä huolta ja tuskaa. Kun olisi tiennyt....

Lapseni vammautui loppuelämäkseen tapaturmaisesti. Jos ei olisi lapsia, saisin herätä uuteen päivään ilman huolta ja murhetta, saisin mennä nukkumaan tietäen että yön saa nukkua eikä tarvitse herätä lapsen takia. Ja kun tietää, ettei tämä lopu ikinä - tai ehkä sitten kun minun terveyteni pettää. Silloin tulee huoli, kuka pitää huolta ihmisestä, joka ei tule yksin toimeen.

En todellakaan hankkisi jos voisin valita uudestaan, vaikka ihan älyttömästi lapsiani rakastan. Tämä maailma on menossa aina vaan kamalampaan suuntaan, huoli lasten tulevaisuudesta on raastavaa.

[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 22:39"]Miksi tai miksi et?
[/quote]

En välttämättä hankkis, mutta sitten pitäisi muuttaa muutakin. Pitäisi pysyä yhdessä sen lapsia haluamattoman miehen kanssa. Ja en ollut siinä suhteessa onnellinen joten..... Hmmm.

Kyllä! Ja vielä yhden lisää, eli neljännen.

EN!!! Nyt kuolen huolesta, pelkään koko ajan enkä saa ajatuksiani kuriin!! Kauhea vastuu, joka päivä itkettää, pelkään kun uivat, pelkään kun syövät, pelkään kun lähtevät kouluun jne jne. Rakastan heitä enemmän kuin ketään ja kuolisin vuokseen, ja olen onnellinen kun minulla on heidät mutta sekoan huolesta. Ennen lapsia ei ollut murheita! Tosin nyt mulla on syy elää... En tiedä. Näin iltamyöhällä kun ajatukset taas lentää niin sanoisin että en olisi tehnyt. Toista se on kun näkee lapsen hymyn taas aamulla... :)

Aivan ehdottomasti hankkisin. Hankkisin heidät myös nuorempana kuin olen tehnyt. Olin nuoremman syntyessä 34 ja toisen syntyessä 37. 

Jälkeenpäin ajatellen, olin paremmin yövalvomista jaksava alle kolmekymppisenä. Olisin myös halunnut useamman lapsen kuin vain nämä 2, mutta ei tässä enää ehdi. Ikää on nyt jo yli 40. Jos saisin palata ajassa taaksepäin ja tehdä asioita toisin, hankkisin lapset 30 ikävuoteen mennessä ja yrittäisin tehdä uraa vasta sitten. Ei ura lähtenyt koskaan käyntiin sittenkään, vaikka uhrasin sille koko elämäni 32-vuotiaaksi asti. Työttömäksi tyhjäntoimittajaksi päädyin kuitenkin. Kotiäitinä monet vuodet ollut ei tietysti ihan täysin tyhjäntoimittaja ole, paitsi teidän mielestä varmaan on.