Lue keskustelun säännöt.
Mistä kaikesta jää paitsi, jos hankkii lapsia?
09.09.2014 |
Aina sanotaan, että lapsiperheen elämä on rikkaampaa kuin lapsettoman ja että lapset antavat paljon sisältöä elämään. Mutta ajatellaan nyt toisinpäin. Jos niitä lapsia hankkii, mistä kaikesta sitä sitten jää paitsi???
Kommentit (20)
Mä en koe jääväni paitsi mistään muusta kuin lapsettomasta elämästä. Ja se sopii mainiosti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päiväunista vaikka 3h mittaisista.
Terv. just heräsin
en ole jäänyt paitsi mistään, en edes urasta
En mä tiedä jäänkö mä mistään paitsi. Aika aikansa kutakin. Juuri nyt kun lapset on pieniä niin ei voida miehen kanssa päättää yht´äkkiä että lähdetään leffaan ja ulos syömään vaan sellainen on suunniteltava etukäteen ja järkättävä lastenvahti... Ehkä ainoa asia mikä tulee mieleen..
Mutta lapset kasvavat ja kohta ne pärjää ihan itse kotona jos jossain halutaan käydä kahdestaan.
Mutta mistään muusta ei ole tarvinnut luopua. hei tietysti se että omasta ajasta joskus joutuu tinkimään.. en tällä hetkellä paljon ehdit kuntosalilla yms. käydä vaan aika menee lasten harrastuksissa ja muuten heidän kanssaan. Mutta en sitä omaa aikaa sen enempää kaipaakkaan mitä mulla on.
Jos haluaa lapsia niin ei jää mistään paitsi. Jos ei halua lapsia niin äitiys veisi kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mistään. On vaan onnelisempi elämä.
Aika usea meistä on elänyt myöskin ilman lapsia. ;) Eiköhän sen ajan vielä muista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä keksi mitään, mistä jäisi paitsi. Lapsettomana pystyi toimimaan sponttaanisti, esim elokuvat, matkustelut sun muut, mutta mikään niistä ei ole/ollut tarpeeksi raskas vaakakupissa päihittääkseen lapsen ja äitiyden. :) En jaksa kyllä ymmärtää, mitä siinä lapsettomassa elämässä voi kadehtia? No, ei minun tarvitsekaan.
Mä keksin yhden.. yksinäisen kuolinvuoteen.. siitä jään paitsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 14:45"]
Mä keksin yhden.. yksinäisen kuolinvuoteen.. siitä jään paitsi.
[/quote]
Mitä jos sun lapset kuolee ennen sua?
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 14:41"]
En kyllä keksi mitään, mistä jäisi paitsi. Lapsettomana pystyi toimimaan sponttaanisti, esim elokuvat, matkustelut sun muut, mutta mikään niistä ei ole/ollut tarpeeksi raskas vaakakupissa päihittääkseen lapsen ja äitiyden. :) En jaksa kyllä ymmärtää, mitä siinä lapsettomassa elämässä voi kadehtia? No, ei minun tarvitsekaan.
[/quote]
Et keksi mistä jäät paitsi ja sitten luettelet esimerkkejä. Kerään miinuspeukut kommentillani: jäät paitsi loogisesta ajattelusta näköjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei tule ihan äkkiä muuta mieleen, kuin että viikonloppuisin ei saa nukkua niin pitkään kun haluaisi, mutta sekin koskee vain ihan pikkulapsiaikaa. Meillä ollaan edelleen aika spontaaneja ja lapsenvahtikin saadaan aina halutessamme, koska on sen verran hyvä tukiverkko. Toki jos ei olisi lapsia, niin varmasti matkusteltaisiin enemmän mutta matkustellaan nytkin eli ehkä se ei kelpaa sellaiseksi, mistä jäädään paitsi.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 15:33"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 14:41"]
En kyllä keksi mitään, mistä jäisi paitsi. Lapsettomana pystyi toimimaan sponttaanisti, esim elokuvat, matkustelut sun muut, mutta mikään niistä ei ole/ollut tarpeeksi raskas vaakakupissa päihittääkseen lapsen ja äitiyden. :) En jaksa kyllä ymmärtää, mitä siinä lapsettomassa elämässä voi kadehtia? No, ei minun tarvitsekaan.
[/quote]
Et keksi mistä jäät paitsi ja sitten luettelet esimerkkejä. Kerään miinuspeukut kommentillani: jäät paitsi loogisesta ajattelusta näköjään.
[/quote] No niin no joo, en luetellut esimerkkeJÄ, vaan esimerkin eli sponttaanius ei toteudu ainakaan nyt lasten ollessa pieniä, mutta enpä minä elokuvista ja matkustelusta silti paitsi jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli lapset vain antaa eivätkä koskaa vaadi tai vie mitään... :D
Joopa joo.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 14:45"]
Mä keksin yhden.. yksinäisen kuolinvuoteen.. siitä jään paitsi.
[/quote]
Kyllä sinne kuolinvuoteen äärelle saa vaikka seurakunnan diakonissan valvomaan. Vaikkei kuuluisi edes kirkkoon. Onneksi me kirkkoon kuuluvat maksamme ateisteille senkin ilon kirkollisveroillamme.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 15:56"]
Eli lapset vain antaa eivätkä koskaa vaadi tai vie mitään... :D
Joopa joo.
[/quote] Mikä tahansa ihmissuhde myös vaatii, jotta pysyy kunnossa. Jos sinulla on ihmissuhteita, jotka eivät ikinä vie tai vaadi mitään, niin katsopa peiliin ja tarkista oletko hyväksikäyttäjä
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 15:56"]
Eli lapset vain antaa eivätkä koskaa vaadi tai vie mitään... :D
Joopa joo.
[/quote] Mikä tahansa ihmissuhde myös vaatii, jotta pysyy kunnossa. Jos sinulla on ihmissuhteita, jotka eivät ikinä vie tai vaadi mitään, niin katsopa peiliin ja tarkista oletko hyväksikäyttäjä
[/quote]
No niinpä! Eli lapsettomana jää paitsi huolehtimisesta, kasvatusvastuusta, sydänsuruista ja taloudellisista menetyksistä.
Toki nämä ovat positiivisia asioita heille, jotka ovat lapsia halunneet.
Kyllähän siinä luopuu ainakin isosta määrästä rahaa, jos ihan konkretiaa haetaan. Lapsettomilla pariskunnilla on varmasti ihan eri tavalla "ylimääräistä" rahnaa.
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 16:06"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 16:03"]
[quote author="Vierailija" time="09.09.2014 klo 15:56"]
Eli lapset vain antaa eivätkä koskaa vaadi tai vie mitään... :D
Joopa joo.
[/quote] Mikä tahansa ihmissuhde myös vaatii, jotta pysyy kunnossa. Jos sinulla on ihmissuhteita, jotka eivät ikinä vie tai vaadi mitään, niin katsopa peiliin ja tarkista oletko hyväksikäyttäjä
[/quote]
No niinpä! Eli lapsettomana jää paitsi huolehtimisesta, kasvatusvastuusta, sydänsuruista ja taloudellisista menetyksistä.
Toki nämä ovat positiivisia asioita heille, jotka ovat lapsia halunneet.
[/quote] Vastaan vain kyllä tuohon viimeiseen lauseeseen.
Minä, ja moni muu kaverini jäimme paitsi urakehityksestä. Jäimme määräaikaiselta sopparilta äitiyslomalle ja hupsista vaan, takaisin ei olekaan tulemista (minulle sanottiin suoraan, että he eivät palkkaa pienten lasten äitejä). On tosi hankalaa hakea töitä avoimilta työmarkkinoilta kun lapset ovat pieniä, koska työnantajalle se ei ole mikään meriitti.
Meistä kaikkien on ollut pakko hankkia uusi ammatti, kun laman aikana kilpailu työpaikoista on muutenkin kovaa ja monet meistä olivat alalla jolla menee juuri nyt huonosti. Joten tässä sitä ollaan, 35-vuotiaana perheellisenä opiskelijana. Ei mennyt ihan niin kuin kuvittelin.