Lue keskustelun säännöt.
Mikä mua vaivaa? Mitä teen?!
07.09.2014 |
Olenko vaan uupunut/väsynyt, vai mikä vikana, kun vastoinkäymiset saavat aivan järjettömät mittasuhteet? Perheemme sisällä kuohuvat ongelmat ym. saivat aikaan niin suuren ahdistuksen ja pahanolon tunteen, että haluaisin vain pois, kadota, kaikki tuntuu turhalta, haluaisin kuolla. Olen viime päivien aikana kärsinyt itsetuhoisista ajatuksista, haluaisin viedä ahdistusta pois viiltelemällä jne jne.
Kuitenkin olen äiti, raskaanakin viimeisillä viikoilla, kaikkea hyvääkin on viime aikoina tapahtunut, mutta nyt sai paha olo vain yliotteen. Kuitenin vastoinkäymisiä ja haastavia elämäntilanteita tulee jokaiselle, ja niitä pitäisi kestää, miksi nyt romahdan? Uskallanko vain odottaa että kamelin selkä joko katkeaa lopullisesti tai sitten se ehkä kuitenkin kestää? Vai pitäisikö tähän hakea apua JOSTAIN (mistä?)? Välillä tuntuu että koko perhe voi pahoin.
Kommentit (5)
Uusioperheen ongelmia, isäpuoli ja oma esikoiseni eivät tule toimeen... isäpuoli kasvattaa lastani selkäni takana lapsen pelkoja lietsoen ja ohtelee muutenin lastani aika kylmästi. Lapsi alkoi jo hieman oireilla ja itse yritän pujotella siinä välissä...
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 18:16"]Uusioperheen ongelmia, isäpuoli ja oma esikoiseni eivät tule toimeen... isäpuoli kasvattaa lastani selkäni takana lapsen pelkoja lietsoen ja ohtelee muutenin lastani aika kylmästi. Lapsi alkoi jo hieman oireilla ja itse yritän pujotella siinä välissä...
-ap-
[/quote]
En jäisi hetkeksikään suhteeseen, joka aoheuttaa pahaa oloa lapselleni. Sinä olet se ihminen, kenen täytyy pitää lapsesi puolia ja nyt et ole. Ei tämä ole mikään vastoinkäyminen! Sun lapsella on niin kurjaa, että hän jo oireilee. Kuinka pitkään annat tilanteen jatkua? Sun oma olo kohenee vasta, kun tiedät, että olet tehnyt kaikkesi suojellaksesi lastasi.
Tilanteeseen on haettava apua HETI. Ei sinun, vaan lapsesi takia.
Ymmärrän todella hyvin ahdistuksesi. Voisitko soittaa esim. johonkin kriisipuhelimeen, olisi tärkeää että voisit jutella tästä jonkin ulkopuolisen kanssa?
Ja puutu ihmeessä tuohon isäpuolen ja lapsesi tilanteeseen, ymmärrän todella että olet huolissasi.
Halaus! Muuta en osaa sanoa!
Minäkin neuvoisin soittamaan johonkin kriisipuhelimeen. :) Saisit jutella luottamuksellisesti jonkun kanssa tilanteestasi ja siellä myöskin osaisivat varmaan neuvoa, löytyisikö paikkakunnaltasi jokin taho, jossa jatkossa voisit käydä juttelemassa. (Googlaamalla löytyy monenlaista puhelinnumeroa kyllä.)
Ihan hirveästi voimia ja tsemppiä! <3 Kaikki järjestyy, aivan varmasti.
Mitä ne vastoinkäymiset on?