Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Filosofia lienee turhin oppiaine yliopistolla
07.09.2014 |
Yhtä tyhjän kanssa kuin teologia, ellei jopa pahempi. Kaikki suuret filosofiset kysymykset ovat nykytietämyksen valossa absurdeja. Välttäkää filosofiaa, ajan voi käyttää paljon hyödyllisemminkin.
Kommentit (27)
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:43"]
Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.
[/quote]
Tiedätkö, mikä on tieteenfilosofia. Filosofia on siinä mielessä kaikkien tieteiden äiti, että se antaa perustyökalut tutkimuksen teolle, olipa se laadullista tai määrällistä tutkimusta. Sen avulla voidaan luoda ne perusolettamuksen, joihin ihan kaikki tieteellinen tutkimus nojautuu. Tieteellistä tutkimusta määrittävät ns. paradigmat eli valtavat ja harvoin vaihtuvat teoriarakennelmat, joiden varaan kaikki tieteellinen tutkimus ja eri tieteenalojen teoriat loppujen lopuksi nojautuvat. Ne paradigmat ovat filosofien tuotoksia. Filosofia on laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edellytys.
[/quote]
Toki tiedän tieteen filosofian ja kannatan (loogista) empirismiä ja erityisesti Popperin falsifikaatiokriteeriä demarkaatio-ongelmissa. Mutta käytännön tilastollisessa mallintamisessa, jota työkseni harjoitan, ei tieteen filosofiallakaan ole juuri annettavaa.
Filosofian tutkijat eivät käytännössä tiedä esim. mitä deduktio, induktio ja abduktio konkreettisesti tarkoittavat kun puhutaan kvantitatiivisesta tutkimuksesta.
[/quote]
Ajatteletko siis, että humanistiset ja yhteiskuntatieteet eivät pysty tuottamaan tieteellistä tietoa? Ajatteletko, että psykologiassakin tutkimus voi tapahtua vain tutkimalla vain begavioralistisin menetelmin eli havainnoimalla ulkopuolelta tutkimusobjektin käyttäytymistä?
Kannattaisi ehkä lukea tämä artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/002/michelsen.htm
[/quote]
En vastusta mitään erityistiedettä a priori, mutta totean vain, että todellinen tiede on empiiristä, aivan kuten Einstein jo aikoinaan totesi. Teoriat tulee testata empiirisesti ja todentaa selittävätkö ja ennustavatko ne tutkittavaa ilmiötä. Jos ei, niin teoria joutuu roskakoriin.
[/quote] No jos pidät todellista tiedettä empiirisenä, kaikki yhteiskunta- ja humanistiset tieteet joutavat roskakoppaan, koska niissä eivät toimi empiiriset menetelmät.
[/quote] Miten esim. tehdä historiantutkimusta (koskee ainutkertaisia tapahtumia), koska sen tutkimustuloksia ei kyetä empiirisesti toistamaan? Ja juuri psykologinen tutkimuskin menee lähes kokonaisuudessaan roskakoppaan, koska siinä joudutaan luottamaan tutkimusobjektin omaan lausumaan, joka on täysin subjektiivinen ja mahdoton empiirisesti todentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääaineena turha, mutta jokaisen yliopistossa opiskelevan kannattaisi lukea ainakin muutama kurssi filosofiaa. Auttaa ymmärtämään tiedettä ja omaa alaa, ainakin omalla kohdallani. Ajatusten jäsentely tuli loogisemmaksi.
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:44"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:41"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:43"]
Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.
[/quote]
Tiedätkö, mikä on tieteenfilosofia. Filosofia on siinä mielessä kaikkien tieteiden äiti, että se antaa perustyökalut tutkimuksen teolle, olipa se laadullista tai määrällistä tutkimusta. Sen avulla voidaan luoda ne perusolettamuksen, joihin ihan kaikki tieteellinen tutkimus nojautuu. Tieteellistä tutkimusta määrittävät ns. paradigmat eli valtavat ja harvoin vaihtuvat teoriarakennelmat, joiden varaan kaikki tieteellinen tutkimus ja eri tieteenalojen teoriat loppujen lopuksi nojautuvat. Ne paradigmat ovat filosofien tuotoksia. Filosofia on laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edellytys.
[/quote]
Toki tiedän tieteen filosofian ja kannatan (loogista) empirismiä ja erityisesti Popperin falsifikaatiokriteeriä demarkaatio-ongelmissa. Mutta käytännön tilastollisessa mallintamisessa, jota työkseni harjoitan, ei tieteen filosofiallakaan ole juuri annettavaa.
Filosofian tutkijat eivät käytännössä tiedä esim. mitä deduktio, induktio ja abduktio konkreettisesti tarkoittavat kun puhutaan kvantitatiivisesta tutkimuksesta.
[/quote]
Ajatteletko siis, että humanistiset ja yhteiskuntatieteet eivät pysty tuottamaan tieteellistä tietoa? Ajatteletko, että psykologiassakin tutkimus voi tapahtua vain tutkimalla vain begavioralistisin menetelmin eli havainnoimalla ulkopuolelta tutkimusobjektin käyttäytymistä?
Kannattaisi ehkä lukea tämä artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/002/michelsen.htm
[/quote]
En vastusta mitään erityistiedettä a priori, mutta totean vain, että todellinen tiede on empiiristä, aivan kuten Einstein jo aikoinaan totesi. Teoriat tulee testata empiirisesti ja todentaa selittävätkö ja ennustavatko ne tutkittavaa ilmiötä. Jos ei, niin teoria joutuu roskakoriin.
[/quote] No jos pidät todellista tiedettä empiirisenä, kaikki yhteiskunta- ja humanistiset tieteet joutavat roskakoppaan, koska niissä eivät toimi empiiriset menetelmät.
[/quote] Miten esim. tehdä historiantutkimusta (koskee ainutkertaisia tapahtumia), koska sen tutkimustuloksia ei kyetä empiirisesti toistamaan? Ja juuri psykologinen tutkimuskin menee lähes kokonaisuudessaan roskakoppaan, koska siinä joudutaan luottamaan tutkimusobjektin omaan lausumaan, joka on täysin subjektiivinen ja mahdoton empiirisesti todentaa.
[/quote]
Ei toistettavuus ole itse tarkoitus ja empiria on eri asia kuin toistettavuus. On paljon tilastollisia menetelmiä, jotka sallivat ainutkertaisten ilmiöiden tarkastelun ja myös upottamaan subjektiivisiä näkemyksyä analyysiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo ja kun niin monista vielä tulee filosofian maistereita!1 Lopettaa pitäiskoko yli opisto!!
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:09"]
[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:43"]
Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.
[/quote]
Tiedätkö, mikä on tieteenfilosofia. Filosofia on siinä mielessä kaikkien tieteiden äiti, että se antaa perustyökalut tutkimuksen teolle, olipa se laadullista tai määrällistä tutkimusta. Sen avulla voidaan luoda ne perusolettamuksen, joihin ihan kaikki tieteellinen tutkimus nojautuu. Tieteellistä tutkimusta määrittävät ns. paradigmat eli valtavat ja harvoin vaihtuvat teoriarakennelmat, joiden varaan kaikki tieteellinen tutkimus ja eri tieteenalojen teoriat loppujen lopuksi nojautuvat. Ne paradigmat ovat filosofien tuotoksia. Filosofia on laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edellytys.
[/quote]
Toki tiedän tieteen filosofian ja kannatan (loogista) empirismiä ja erityisesti Popperin falsifikaatiokriteeriä demarkaatio-ongelmissa. Mutta käytännön tilastollisessa mallintamisessa, jota työkseni harjoitan, ei tieteen filosofiallakaan ole juuri annettavaa.
Filosofian tutkijat eivät käytännössä tiedä esim. mitä deduktio, induktio ja abduktio konkreettisesti tarkoittavat kun puhutaan kvantitatiivisesta tutkimuksesta.
[/quote]
Ajatteletko siis, että humanistiset ja yhteiskuntatieteet eivät pysty tuottamaan tieteellistä tietoa? Ajatteletko, että psykologiassakin tutkimus voi tapahtua vain tutkimalla vain begavioralistisin menetelmin eli havainnoimalla ulkopuolelta tutkimusobjektin käyttäytymistä?
Kannattaisi ehkä lukea tämä artikkeli:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/002/michelsen.htm
[/quote]
En vastusta mitään erityistiedettä a priori, mutta totean vain, että todellinen tiede on empiiristä, aivan kuten Einstein jo aikoinaan totesi. Teoriat tulee testata empiirisesti ja todentaa selittävätkö ja ennustavatko ne tutkittavaa ilmiötä. Jos ei, niin teoria joutuu roskakoriin.
[/quote] No jos pidät todellista tiedettä empiirisenä, kaikki yhteiskunta- ja humanistiset tieteet joutavat roskakoppaan, koska niissä eivät toimi empiiriset menetelmät.