En millään pääse sen asian yli, että olen idiootti!

Mie oon niin tyhmä että alan itkemään sitä ihan just nyt.

Vierailija kirjoitti:

Idiootti ei kykene kirjoittamaan mihinkään sosiaaliseen mediaan . Et siis ole idiootti.

No mieti mitä olisi olla joku niilo22. Se ei ihan oikeasti voi kirjoittaa mitään, edes tänne vauvapalstalle. Tai voi toki, mutta kaikki nauraisi sille. Todennäköisesti se myös tunnistettaisi heti. Ainoa keino hänelle olla tekemisissä hullun maailman kanssa netitse on tehdä niitä idioottimaisia paasausvideoita, joille kaikki nauraa. 

Joten, jos sulla on asiat paremmin niin et ole vielä idiootti. Olet tavallinen ihminen, eikä tavallisuudessa ole mitään pahaa. Sun kaltaisia huonosti koulussa pärjänneitä perusduunareita on maailma pullollaan. Minä yksi heistä. 

Tervetuloa klubiin. Kyllä omia vajavaisuuksiaan on vaikea hyväksyä, vaikka en ole enää edes mikään nuori. Oma ongelmani ei ole niinkään huono muisti vaan dyskalkulia, en osaa laskea. Nyky-yhteiskunnassa tämä tietysti vaikuttaa vähän kaikkeen, hyvälle alalle on mahdotonta päästä opiskelemaan ja itsetuntokin on murskana. Niinhän sitä sanotaan, että laskutaito mittaa loogista ajattelukykyä, joten jos tämä kyky puuttuu niin sitten on ihminen joka ei osaa ajatella - tyhmä. Ongelma oikeastaan korostuu näin vanhetessa, sillä ikätoverit etenevät uralla ja itse jumittaa pohjalla eikä ylös pääse. Jos nyt jotain positiivista hakee, niin olen oppinut nöyryyttä ja myös empatiaa, en naureskele itseäni heikommille, heitäkin nimittäin löytyy.

Ei kannata murehtia tollasia asioita. Itse olen myös unohtanut paljon asioita, mitä koulussa joskus opiskelin. Ruotsista en tajua enää hölkäsenpöläystä. Fyssassa ja kemiassa oli joskus 10, nyt en osaa enää mitään. Englantia osasin joskus paremmin, nyt en oikein mitään. Pitää varmaan käydä ostaa jostain peruskoulun kirjat kaupasta ja alkaa opiskelee uudestaan. Tsemppiä sinulle elämään.

Vierailija kirjoitti:

Tervetuloa klubiin. Kyllä omia vajavaisuuksiaan on vaikea hyväksyä, vaikka en ole enää edes mikään nuori. Oma ongelmani ei ole niinkään huono muisti vaan dyskalkulia, en osaa laskea. Nyky-yhteiskunnassa tämä tietysti vaikuttaa vähän kaikkeen, hyvälle alalle on mahdotonta päästä opiskelemaan ja itsetuntokin on murskana. Niinhän sitä sanotaan, että laskutaito mittaa loogista ajattelukykyä, joten jos tämä kyky puuttuu niin sitten on ihminen joka ei osaa ajatella - tyhmä. Ongelma oikeastaan korostuu näin vanhetessa, sillä ikätoverit etenevät uralla ja itse jumittaa pohjalla eikä ylös pääse. Jos nyt jotain positiivista hakee, niin olen oppinut nöyryyttä ja myös empatiaa, en naureskele itseäni heikommille, heitäkin nimittäin löytyy.

Näinhän se on. Olen itsekin tyytyväinen itseeni siinä mielessä, että olen keskimääräistä empaattisempi omien ongelmieni takia. Harmi vaan ettei sillä piirteellä kauheesti tee maailmassa mitään. Okei, pari kertaa olen onnistunut helpottamaan jonkun ahdistuneen ihmisen oloa ja saanut kuulla, ettei kukaan muu ole aiemmin ollut heille kiva ennen minua =( .

Mutta jotenkin siitä on tullut vain entistäkin vihaisempi ja katkerampi olo. Koska on niin ihania ihmisiä omine erilaisuuksineen ja rajoitteineen, joille muut vain nauraa ja kiusaa heitä. Ei sen pitäisi mennä näin, että kaikkien täytyy olla menestyneitä. Ihmisyys on niin paljon muutakin kuin menestys ja hienot tittelit.

N43

Idiootilla tarkoitettiin historiallisesti henkilöä, jonka ÄO on alle 30 ja vastaa kehitykseltään alle kolmevuotiasta.

Ei ole siis mitenkään yllättävää, ettet pääse sii yli, kun älyllinen kapasiteetti ei siihen riitä.

Täällä kans yks pösilö. Jotenkin vaikea hahmottaa isoja kokonaisuuksia, tai edes pienempiä. Mitään en muista enää vähän ajan päästä. Tarvitsen todella paljon toistoa esim työelämässä, että asiat jää mieleen.

Tänään taas tunsin itseni ihan tomppeliksi. Lapsi kysyi mikä on fotosynteesi, liittyi jotenkin koulutehtävään. Sanoin ettei mitään hajua, kasveihin liittyy. Sitten tuli mieheni paikalle ja kertoi ihan yksityiskohtaisesti mitä fotosynteesi tarkoittaa. En ymmärrä miten voi muistaa tuollaisia asioita kun kouluajoista jo vuosikymmeniä. Itsellä pysyi jo silloinkin asiat mielessä vain kokeisiin asti (huonosti silloinkin) ja sen jälkeen unohtui samantien.

Ottaisin idiootin paljon mielummin kuin itserakkaan petturin. Tietysti idiootilla pitäisi olla vilpitön sydän ja kaunis mieli.

Vierailija kirjoitti:

Täällä kans yks pösilö. Jotenkin vaikea hahmottaa isoja kokonaisuuksia, tai edes pienempiä. Mitään en muista enää vähän ajan päästä. Tarvitsen todella paljon toistoa esim työelämässä, että asiat jää mieleen.

Tänään taas tunsin itseni ihan tomppeliksi. Lapsi kysyi mikä on fotosynteesi, liittyi jotenkin koulutehtävään. Sanoin ettei mitään hajua, kasveihin liittyy. Sitten tuli mieheni paikalle ja kertoi ihan yksityiskohtaisesti mitä fotosynteesi tarkoittaa. En ymmärrä miten voi muistaa tuollaisia asioita kun kouluajoista jo vuosikymmeniä. Itsellä pysyi jo silloinkin asiat mielessä vain kokeisiin asti (huonosti silloinkin) ja sen jälkeen unohtui samantien.

En minäkään muista kouluopinnoista yhtään mitään. Onneksi mulla ei ole lapsia, koska en itsekään osaisi neuvoa heitä edes läksyjen teossa. Ainoat hyvät arvosanat sain musiikista ja kuviksesta. Itse asiassa musiikin opettaja sanoi mulla olevan niin loistava laulutaito, että yritti maanitella mua mukaan kuoroon. Mutta koska itsetuntoni oli todella alhalla tyhmyyteni takia, en uskaltanut osallistua mihinkään ryhmäjoikhaamisiin. Sinänsä en ihmettele, että omaan hyvän lauluäänen, sillä mun suvussa on oopperalaulajia ja muitakin muusikoita, mutta eipä sillä musikaalisuudellakaan mitään tee, jos on muuten tyhmä kuin saapas.

Kaikki muut numeroni oli sellasta 5-7, joista osa varmasti annettiin säälistä jotta pääsisin edes koulusta läpi. Esimerkiksi matematiikassa mulla kesti kauan tajuta laskutoimitukset, mutta sitten kun loppujenlopuksi kauhean väännön jälkeen perheeni avustuksella tajusin ne laskut jotenkin, niin pääsin rimaa hipoen kokeista edes välttävästi läpi. Mutta sitten heti unohdin miten ne jutut menee, kun kokeet oli ohi. Ja edelleenkin työelämässä hävettää, kun en osaa laskea edes ihan peruslaskuja ottamatta sormet ja varpaat, tai laskukone avuksi. Muistan kuinka muilla tytöillä oli huonoin numero tyyliin 7-8 ja ne oli ihan rikki siitä.