Loukkaantuisitko jos olisit kutsuttu kaverin juhliin "varavieraana"?
Kaveripariskunta järjesti illanistujaiset (oli miehen synttärit).
Keskustelin juhlista yhteisen tutun kanssa ja harmittelin etten pääse paikalle kun kutsu tuli niin lyhyellä varoitusajalla, etten pystynyt vaihtamaan enää työvuoroa. Tuttu sitten siihen ihmeissään totesi, että kutsuhan tuli jo yli kuukausi sitten! No, itse sain kutsun vasta 4 päivää ennen juhlia... Aloin sitten katsella tarkemmin Facebookin tapahtumasivua ja siellä tosiaan ihmiset keskustelivat jo kuukautta aiemmin juhlista ja merkkailivat että "osallistuu" jne.
Kävi lopulta ilmi, että pariskunnalla oli ns. varavieraslista, eli he kutsuivat ekana osan ihmisistä ja sitten jos tämä "ykkösväki" ei päässyt, he lähettivät kutsuja "vähemmän toivotuille" vieraille. Myöhemmin kutsuminen ei siis koskenut vain minua.
Itse nyt en tosiaan juhliin työvuoron takia edes päässyt, mutta en olisi muutenkaan mennyt yllämainitun vuoksi. Olenko outo, jos ns. "varavieraana" oleminen hieman loukkasi? Minulle ei siis ole ongelma se, etten ollut heidän "ykköslistallaan", sillä onhan itsellänikin läheisiä ja ei-niin-läheisiä kavereita, mutta loukkaavaa oli mielestäni se, että asia tuotiin julki eli että me "kakkostyypit" saimme tietää olevamme "varalla".
Kommentit (8)
Aika normaaliltahan toi kuulostaa. Kun ei kaikkia vaan voi kutsua niin sitten osaa voi pyytää vasta, kun joku peruu. Varsinkin johonkin illallisjuttuun mahtuu vain rajallinen määrä porukkaa. Mä kyllä ymmärrän, enkä jaksaisi tuollaisesta loukkaantua.
Haluavat esim läheiset mukaan ja sitten on kaverit seuraavaksi jos läheisistä ei joku pääse
Loukkaantuisin vain jos minulla olisi ollut aivan erilainen käsitys omasta suhteestani juhlien järjestäjiin. Olen tullut kutsutuksi esim. hääjuhliin (mutta ei kirkkoon) n. viikkoa ennen tapahtumaa, niin etten ollut kuvitellutkaan olevani ko. pariskunnan lähipiiriä. Törmäsin heihin sattumalta ja sain sen "varasijakutsun", eikä mitään ongelmaa.
Sen sijaan se vähän harmittaa että isäni (vanhempani eronneet ja uusissa naimisissa) kutsuu minut oman uuden sukunsa juttuihin päivänselvästi vain varasijalla, jos ollenkaan. On suht sattumanvaraista mistä heidän merkkitapahtumistaan edes kuulen.
Tuosta syystä ihmisten pitäisi ilmoittaa hyvissä ajoin pääsekö juhliin vai ei, vaikka kyseessä olisikin ns. "vain synttärit" ei häät tmv. isot juhlat.
Fiksua olisi toimia avoimesti eli sanoo ihan suoraan että osa juhlijoista perui tulonsa haluatko tulla kun ruokaa on varattu niin paljon tmv. sen sijaan että kutsuu niin ettei mainitse mitään siitä että on ns. varavieras.
Minusta on ihan ymmärrettävää että esim. kaverisi miehellä (jonka synttärit kyseessä) on ehkä "vaimon kavereita" läheisempiäkin ystäviä, eli en kokisi loukkaavana sitä etten ole ensimmäisenä vieraslistalla.
Mutta näissä voi olla alueellisiä eroja, esim. omissa yo-juhlissani tarjottavaa oli paljon ja jossain vaiheessa päivää äitini sanoi mummolle että soittaa naapurinsa meille syömään kun ruokaa on paljon jäljellä. Ja niin pari iäkkäämpää pariskuntaa mummon naapurista tulikin, sellaisia jotka eivät muuten olisi ollenkaan olleet "vieraslistalla" koska hädin tuskin tunsin heitä, mutta äiti koitti haalia ihmisiä pitkin kyliä syömään tarjottavat loppuun :)
Se tuotiin julki Fb-sivun aikaleimojen lisäksi siten, että pariskunta oli itse laittanut muutaman kerran sinne sivulle viestiä tyyliin "rsvp hei kaikki mahdollisimman pian, että voidaan kutsua listan perästä lisää ihmisiä jos joku ei pääse!"
Ehkä se on mun huono itsetunto sitten tai joku minkä takia tää otti vähän koville tai jotenkin ”loukkaannuin”. Ollaan itse miehen kanssa aina kutsuttu heidät meidän juhliin ja he ovat aina tulleetkin mielellään, niin jotenkin en olettanut olevani "kakkosvieras" :D Tai siis ainakaan en olisi halunnut tietää sitä, koska tuon tiedon jälkeen en jotenkin olisi osannut käyttäytyä enää luontevasti siellä vaan olis tehny mieli vaan sanoo että ”toivottavasti en nyt pilaa teidän juhlia vaikka tulin” :D
Ap
Oli tilaa tietylle väki määrälle ja osa vastakutsuja jne luulisin. Että menisin jos huvittaisi ja pääsisin, sen kummemmin pohtimatta.
Kuka toi julki? EI ne kutsujat...
Ei, ei mua haittaa, vaikka joskus olen varasijalta päässytkin johonkin juttuun, se on elämää, ei sen kummempaa.