Ärsyttävät perhekahvilan ohjaajat
Tällä viikolla oli ensimmäistä kertaa MLL:n perhekahvila meidän paikkakunnalla. Ohjaajat on vaihtuneet kesän aikana ja nyt oli siis kolme uutta henkilöä vetämässä.
Menin paikalle avoimin mielin pitkän tauon jälkeen. Ohjaajat seisoivat ovella rivissä. Heistä yksi ainoastaan tervehti vaikka itse tervehdin ja yleensäkin moikkaan aina kaikkia vaikken tuntisikaan. Yksi tuijotti suorastaan jäätävästi ja se kolmas ei ottanut mitään katsekontaktia. Vähän paska maku jäi siis suuhun tästä. Tuli vain mieleen että siellä ei uusia naamoja kaivattu tai ainakaan meikäläistä joka olen käynytkin harvakseltaan kun en aina näissä piireissä viihdy. Aiemmin ohjaajat ovat olleet tosi kivoja ja jos kukaan muu ei ole ottanut kontaktia niin ohjaajat ainakin ovat yrittäneet huolehtia että kaikilla tuntevat itsensä tervetulleiksi.
Onneksi muut kerholaiset olivat ihan kivoja ja tulikin juteltua monen kanssa. En ole itse mitenkään ujo mutta en myöskään sellainen että tutustuisin hirveän helpolla kaikkiin mutta yleensä jonkun sanan yritän vaihtaa ja varsinkin jos minua lähestytään niin koen kohteliaaksi koittaa keksiä jotain puheenaihetta.
Harmittaa vähän se ohjaajien kylmäkiskoisuus ja en tiedä viitsinkö toista kertaa mennä. Ehkä he mieluiten olisivat vain entisten tuttujensa kanssa. Itse en näissä varsinaisesti etsi seuraa vaan käyn lasten takia mutta olisi kuitenkin kiva se 2-3 tuntia viettää niin ettei koko ajan odota että milloin kehtaa lähteä pois. :) Täytyy myöntää että tuli töihin ikävä kun tajusi taas millaista meininki voi olla. Onneksi seurakunnan kerhossa on kivat ohjaajat ja toivottavast aina iloisesti tervetulleeksi (tietty varmaan työnsä puolestakin) ja sinne mennään seuraavaksi katsomaan.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (26)
No, minä en ole edes ajatellut tervehtivätkö vetäjät vai ei. En käy siellä heidän vuokseen. Toki vetäjien soisi ajavan mukavaa yhteishenkeä. Onneksi meillä on ainakin kahvilassa mukavaa porukkaa, mutta toisaalta en ota itseeni, vaikkei aina juttuseuraa löytyisikään..
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 12:05"]Olen kuullut jonkun muunkin valittavan samasta, että kohtelu on tylyä, varsinkin muiden äitien taholta. Eli uusia ei haluta mukaan. Se on kuitenkin väärin ja perhekahvilan toimintaperiaatteen vastaista. Ei sitä kahvilaa pidetä siksi, että sinne saisi kokoontua vain tietty pieni ja toisensa tunteva sisäpiiri vaan sen kuuluisi olla kaikille avoin. Voisit ehkä kommentoida tästä MLL:on jonnekin astetta ylemmälle taholle. On nimittäin väärin, että tuolla tavalla hoidettu toiminta saa liitolta tukea.
[/quote]
Hmm, mitä tukea paikallistoiminta saa liitolta?
Ne vetäjätkin ovat vain ihmisiä. Se pälyilijä saattoi olla luonteeltaan hirveän arka ja ujo eikä kehdannut katsoa silmiin. Se kylmäkiskoiseksi leimattu saattoi tervehtiä samaan aikaan kuin eka ohjaaja ja jäi siksi huomaamatta ap:ltä. Lisäksi on voinut olla hirveät menkkakivut päällä, alkava migreeni, lapsi valvottanut koko yön, rahahuolia... Ei aina kerta kaikkiaan jaksa olla pirteän iloinen, vaikka tilanne niin vaatisikin, valitettavasti. Minä en ole kylläkään käynyt MLL:n perhekahvilassa, meillä ei sellaista edes ole. Olen käynyt vain srk:n perhekahvilassa, ja siellä on ollut aina tosi kiva ohjaaja.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 11:42"]
Ap, sunlaisten takia välttelen pienten lasten äitejä. Ovat niin hormonihuuruissa, väsyneitä ja kireitä, että repivät elämää suurempia ongelmia jostain perhekahvilan ohjaajan katsekontaktista..
Elämä helpottaa parin vuoden päästä. Yritä jaksaa.
[/quote] Komppaan.
Meidän perhekahvilassa ei myöskään ollut palkattuja äitejä. Kerhoa vetivät erilaiset opiskelijat opinnäytetöinään tai sitten osa äideistä oli aktiiveja ja pyöritti kerhoa.
Itse ainakin olin joskus niin väsynyt, että ohjasin isommat leikkimään ja rojahdin keinutuoliin ja aivottoman istuin ja imetin sen ajan. Ja taatusti joku äiti mietti vieressä, että onpa tylyjä naisia, kun ei puhu mitään ja ihan sisäpiiriä ja minä otan nokkiini ja lähden heti töihin, kun täällä akat on sellaisia ja tällaisia.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 14:21"]
No, minä en ole edes ajatellut tervehtivätkö vetäjät vai ei. En käy siellä heidän vuokseen. Toki vetäjien soisi ajavan mukavaa yhteishenkeä. Onneksi meillä on ainakin kahvilassa mukavaa porukkaa, mutta toisaalta en ota itseeni, vaikkei aina juttuseuraa löytyisikään..
[/quote] No itse en ole koskaan ladannut ohjaajiin mitään odotuksia. Yleensä keväällä alkaa painostus, että kuka alkaa vetämään. Lopulta sinne on pakko alkaa jonkun ja usein se on se kiltein, kenellä on hommaa jo muutenkin tarpeeksi. Ihan samalla tavalla sekin on väsynyt ja ujostuttaa seisoa siinä ja ohjata.
Odotukset ovat todella korkeat, kun etsitään kasvoista ilmeitä ja miten tuijottaa ja mitä puhuu. Monesti äideillä on jo ennakkokäsityksiä tyyliin "minä olen erikoisempi ja en mammojen kanssa tule toimeen ja paskavaipoista jaksa puhua". Odotetaan, että äidit ovat joku homogeeninen ryhmä, joka jauhaa vain paskavaipoista ja eivät ota joukkoonsa.
Sinne mennään, pannaan lapset leikkimään ja odotellaan, että lapset ovat leikkineet. Jos jonkun kanssa tulee juttua, niin sitten jutellaan. Kahvit voi käydä juomassa, jos kiinnostaa. Ne hörppäistään ja sen jälkeen voi mennä takaisin vahtimaan sitä omaa pilttiään siellä muiden lasten joukossa.
täällä Mikkelissä ainakin on kys.paikassa sellainen "sisäpiiri"-meininki, ettei enää huvita käydä ! vielä kun siellä ei juurikaan noin vuoden ikäisiä ole, vaan vähän isompia.. tai sitten ihan vauvoja