Nyt kaikki vinkit kehiin: miten aloitetaan liikunta?
Olen oikeastaan varhaisteini-ikäisestä asti istunut suurimman osan vapaa-ajastani kirjoja lukemassa tai nyt myöhemmin somea selaamassa. En ikinä ole ollut lihaksikas vaan todella laiha tikku, kun en syö kovin paljoa. Liikuntaa en ole harrastanut ala-asteen temppukerhon jälkeen juuri lainkaan, jos koululiikuntatunteja ei lasketa.
Nyt heräsin siihen, että olen vuoden sisällä saanut lisää painoa yli 10kg. Olen nyt normaalipainossa, mikä on kai ihan hyvä (44kg -> 54.5kg), mutta kyllä tuollainen nopea painonnousu pistää vähän mietityttämään. Kyllä huomaa kropassakin, että vatsa pötköttää vähän enemmän ja reisissä on selkeästi enemmän rasvaa.
Kysymys onkin: miten liikunnan voi aloittaa näin 25-vuotiaana? Mistä löytää sen liikunnan riemun ja ilon, jos koko elämän ajan kaikki kropan siirtely on ollut pakkopullaa? Ja vielä tietysti, millainen liikuntalaji olisi sellainen, jota on mielekästä harrastaa itsekseen kotona/lenkkipolulla, kun joukkourheilu ei houkuttele? Neuvoja kaivataan!
Kommentit (18)
Aloita siitä mikä sinua kiinnostaa. Kiinnostaako kuntosali / lihasjumppa? Juoksu? Uinti? Kiipeily?
Vierailija kirjoitti:
Aloita siitä mikä sinua kiinnostaa. Kiinnostaako kuntosali / lihasjumppa? Juoksu? Uinti? Kiipeily?
Sen kun tietäisi! Pitäisi kai käydä kokeilemassa, mikä on kivaa. Salille ei ehkä kumminkaan, ei huvita rääkkiä itseään toisten edessä. Joku kotijumppa voisi ehkä mennä, tai nyrkkeilysäkin mäiskiminen. Juoksu ei houkuttele. Voi antaa suosituksia, jos sattuu tietämään jotain kivaa lajia!
-AP
Itsekin olen lukutoukka ja inhoan joukkuelajeja. Olen huomannut, että mua innostaa maisemien katselu ja paikasta toiseen eteneminen, eli vaikkapa hiihto ja pyöräily, ja toisaalta tekniikan hiominen, kuten vaikka tanssi tai käsilläseisonta. Maastopyöräilyssä tai -ratsastuksessa yhdistyy nämä molemmat. Ne ovat sellaisia lajeja, etten edes huomaa olevani ihan hiessä ja hengästynyt kuin vasta suorituksen jälkeen.
Suosittelen uskaltautumaan esimerkiksi tanssitunnille, jumppatunnille tai personal trainer -kokeiluun, koska ryhmäpaine pakottaa sinut parempiin suorituksiin. Se kuuluisa hyvä olo tulee vasta, kun olet ylittänyt itsesi vähän. Ja alkeistunnille uskaltaa aina mennä, oli laji mikä vaan. Vaikka olisit miten huono niin olet juuri tunnin kohderyhmää. Mutta niiden aikataulutettujen jumppien lisäksi suosittelen tosiaan myös yksin liikkumista luonnossa, se on toisella tavalla ihanaa.
Jos nyt siirtelisit jalkojasi, ensin vaikka oikean jalan vasemman jalan etupuolelle, sitten siirrät vaseman jala oikean jalan etupuolelle, jatkat tätä tunnin tai kaksi ja ihmettelet missä olet, käännyt 180 astetta ja alat tehdä samoin niin palaat paikkaan missä jalkojasi aloit siirrellä.
Kokeile eri lajeja. Punttisali on aika tylsä vaihtoehto jos haluaa oikeasti löytää liikunnan ilon ensimmäistä kertaa elämässään. Muista myös hyötyliikunta, esim. siivoaminen, koiran lenkitys, puutarhanhoito, huonekalujen kasaaminen yms.
Jos lukutoukka sietää äänikirjoja, niin sellainen päälle ja kävelylenkille. Vaikka sauvojen kanssa tai maastoom, niin saa vähän vaativuutta lisää. Näin niin kuin "aloituslajiksi".
Laitat vaan lenkkarit jalkaan, avaat ulko-oven ja lähdet kävelemään. Se liikunnan ilo syntyy ja kasvaa sitä mukaa kun saat endorfiinit liikkeelle. Sitten voit miettiä muita lajeja, kun oot tarpeeksi kävellyt.
Do and it's done. Liikkuminen on tekoja, ei sen suunnittelua.
Vastaa näihin kysymyksiin:
1. Haluaisitko mielummin liikkua yhdessä jonkun kanssa/ryhmässä vai itseksesi ?
2. Mikä on vahvuutesi? Onko sinulla esim. vahvat jalat, kädet tai vatsalihakset? Mikä liikuntamuoto on vähiten ärsyttävä-?
3. Tykkäätkö rauhallisesta vai kunnon rääkistä?
4. Mikä on päätavoitteesi liikunnan suhteen? Esim. terveys, yleiskunto, lihaskunto, ulkonäkö
5. Mitä haluat tehdä liikunnan aikana? Esim. kuunnella musiikkia/äänikirjoja/bodcasteja/radiota, harjoitella jotakin liikettä, katsoa tv:tä, seurata peliä ja oppia eri pelitaktiikoita, rauhoittua ja meditoida,
Vierailija kirjoitti:
Jos lukutoukka sietää äänikirjoja, niin sellainen päälle ja kävelylenkille. Vaikka sauvojen kanssa tai maastoom, niin saa vähän vaativuutta lisää. Näin niin kuin "aloituslajiksi".
Olin ehdottamassa tätä. Lajia en osaa neuvoa. Olen itse pullea keski-ikäinen. Kaikki liikunta on minusta edelleen epämiellyttävää tai vähintäänkin tylsää. Äänikirjat tekevät kävelylenkeistä siedettäviä.
Tässä sulle vertaistukitsemppausbiisi😊
Aloita liikunta kävelylenkeillä. Kuuntele samalla mukavaa/kiinnostavaa äänikirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloita siitä mikä sinua kiinnostaa. Kiinnostaako kuntosali / lihasjumppa? Juoksu? Uinti? Kiipeily?
Sen kun tietäisi! Pitäisi kai käydä kokeilemassa, mikä on kivaa. Salille ei ehkä kumminkaan, ei huvita rääkkiä itseään toisten edessä. Joku kotijumppa voisi ehkä mennä, tai nyrkkeilysäkin mäiskiminen. Juoksu ei houkuttele. Voi antaa suosituksia, jos sattuu tietämään jotain kivaa lajia!
-AP
Ongelma on siinä, että jos olet kovin rapakuntoinen, niin mikään liikunta ei ole kivaa. Liikunta muuttuu mukavaksi vasta sitten, kun sitä jaksaa edes jotenkin suorittaa.
Kuntopyörä, voi lukea samalla kirjaa kun kuntoilee.
No menet ostarille ja kävelet siellä, maailman helpointa liikuntaa. Ihmisillä on ihme käsitys että pitää pukea lenkkivaatteet tai muuten se ei ole liikuntaa.
siirretään jalka aina toisen jalan edelle, sitä toistetaan joltisenkin aikaa, niin liikunta on aloitettu.
Mä innostuin ekaa kertaa liikunnasta vasta +20v:nä kun kokeilin joogaa. Olin rapakunnossa, niin aloitin kerta viikkoon kansanopiston hatha jooga kursseilla. On enemmän venyttelevät, kuin rankkaa.
Sitä kautta sain kipinän ylipäätään liikuntaan. Oon käynyt salilla ohjatuissa jumpissa, jopa lenkkeillyt (inhosin juoksua nuorena).
Suosittelen, että aloitat tosi kevyesti, ettet kyllästy ja väsähdä alkuunsa. Etsi itsellesi sellainen laji, joka kiinnostaa ja tuntuu hyvältä. Äläkä mieti pelkkiä painoasioita, vaan liiku terveys edellä. Itselläni ainakin paino aina ensin nousee kun aloittaa liikunnan pitkän tauon jälkeen. Keho jotenkin pelästyy ja kerää rasvaa varastoon, ennen kuin tajuaa, ettei ole mitään hätää, vaan ravinnon saanti jatkuu.
😆😆😆😆😆😆😆