Totuuden kieltäjät
Mikä ihmeen piirre joissain ihmisissä on, kun he eivät voi myöntää muille selkeästi näkyviä piirteitä itsessään? Millä pokalla ne kielletään?
Pari esimerkkiä: minulla on työkaveri, joka usein sanoo tulevansa aikaisin töihin. Työaikamme alkaa kahdeksalta, liukuma 9.30 saakka virallisesti. Hän tulee yleensä noin 9.50. Nytkin kello on 9.25 eikä häntä näy.
Yksi kaverini väittää olevansa poikkeuksellisen herkkä ja ihmisläheinen, on kuulemma yliluonnollisia kykyjä, meediokin hän on. En tunne ketään muuta, joka puuttuisi yhtä röyhkeästi asioihin, jotka eivät hänelle kuulu, töksäyttelee, myöhästelee ja tekee ohareita.
Kaverini tapauksessa jotenkin ymmärrän, että hän haluaa ehkä kieltää ikävämmät ominaispiirteensä, mutta mikä pointti työkaverilla on? Tarkoitan, että miksi sitä ei voi myöntää, että olen toivottoman aamu-uninen ja siksi tulen myöhemmin duuniin, koska niinhän oikeasti kuitenkin tapahtuu?
Sekava aloitus, toivottavasti joku saa kiinni siitä, mitä tarkoitin!
Kommentit (3)
Ihmiset eivät välttämättä huomaa omia taitojaan tai puutteitaan, koska he eivät kiinnitä niihin huomiota. Kerrankin yksi työkaveri kertoi miten pahasti olin kerran puhunut hänelle ja olin aivan yllättynyt. Kun mietin asiaa itsekseni totesin hänen olleen oikeassa ja pyysin anteeksi käytöstäni.
Ihmisillä on tapana puolustella itseään, kun heitä syytetään. Niin tyhmää kuin se onkin. Ehkä kannattaa myös mietiskellä sitä, että kannattaako olla se totuudentorvi, joka sormella osoittaen "paljastaa" muista ihmisistä ne asiat, jotka ovat päivänselviä kaikille muille, ihan ilman mitään erityistä ääneen sanomista.
Ymmärsin heti, mitä tarkoitit. Samaa mieltä. Tunnen muutaman, jotka raivostuttaa juuri tuolla tavalla. En ymmärrä, miksi pitää selittää ja kaunistella asioita.