Olen yksinäinen, mistä löytyisi seuraa?

aika kuvaavaa, että edes täällä ei kukaan vastannut. Olen täysin... Olematon? Näkymätön?

Jos oikein kovasti kerjään, ehkä miehelläni on minulle aikaa sunnuntai-iltana ennenkuin nukahtaa ja saan jutella aikuisen ihmisen kanssa viisi minuuttia.

En halua vähätellä ystävien puutettasi (johon en osaa antaa neuvoa, kun itselläkin lähes olematon kaveripiiri), mutta kyllä sinun miehesi pitäisi viettää enemmän aikaa kanssasi.

Ei ehdi, aina on töitä ja muita sitoumuksia. kolme viikkoa sitten sanoin, että viikonloppuna voisi viettää kanssani aikaa pari tuntia. Sunnuntai iltana kymmentävaille ykstoista tuli kysymään mitä tehtäis.... nukkumaan mentiin että mies pääsee aamulla töihin ajoissa.

Ei kai tämä muuten niin kurjaa olis, muttakun ei ole kavereita eikä läsnäolevaa puolisoa. Kukaan ei halua kuulla mun iloja ja suruja, kenenkään kanssa ei voi vaan pölistä jotain turhaa.

ap

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 22:19"]

Ei ehdi, aina on töitä ja muita sitoumuksia. kolme viikkoa sitten sanoin, että viikonloppuna voisi viettää kanssani aikaa pari tuntia. Sunnuntai iltana kymmentävaille ykstoista tuli kysymään mitä tehtäis.... nukkumaan mentiin että mies pääsee aamulla töihin ajoissa

Ei kai tämä muuten niin kurjaa olis, muttakun ei ole kavereita eikä läsnäolevaa puolisoa. Kukaan ei halua kuulla mun iloja ja suruja, kenenkään kanssa ei voi vaan pölistä jotain turhaa.

ap

[/quote]

" Ei kukaan sua huomaa, jos et itse mene mukaan". Olisin sinuna ainakin ko viikonloppuna ollut aktiivinen miehesi suuntaan, enkä odottanut sitä, "että muistaako mies, mitä aiemmin lupasi".

Riippuu niin millaisella paikkakunnalla asut, minkälaisia harrastuksia esim on tarjolla. Aktiivinen tietysti kannattaa itse olla ja pyytää vaikka kylään perhekerhossa tapaamiasi äitejä.

Tiedätkö miltä tuntuu kerjätä kaikki toiselta saatu huomio ja aika? Toivon että et. Se on nöyryyttävää, turhauttavaa ja tekee vihaiseksi. Joskus toivoo, että toinen pitäisi edes lupauksensa vaikka ei kiinnostakkaan.

Tuonakaan viikonloppuna hän ei ollut kotona, lauantaina olin jo nukkumassa kun kotiutui. Sunnuntaina tuli joskus 21-22 aikaan, en heti viitsinyt hyökätä kimppuun vaatimaan huomiota kun usein siitä hermostuu.

Ilmaisia äiti-lapsi-harrastuksia on täällä noin pari kertaa viikossa, kesällä tietenkään ei ollut mitään joten se hieman hidasti tutustumista. Puistossa käymme vähintään kerran päivässä ja koitan ajoittaa ne niin, että joku muukin sattuisi paikalle.

ap

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:04"]

et käy kaupassa vai eikö teilläpäin sanota kassalla päivää?

ap

Kuka nyt vanhalle äijälle mitään. Perverssinä pitävät jos nuorille kassaneideille tai rouville alkaa mitään juttelemaan.  En ees yritäkään.  Lapsikin imitoinut kotona niin monta kertaa mun puhetapaa, että parempi kun pidän suuni kiinni ja katseen lattiassa.

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:08"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:04"]

et käy kaupassa vai eikö teilläpäin sanota kassalla päivää?

ap

Kuka nyt vanhalle äijälle mitään. Perverssinä pitävät jos nuorille kassaneideille tai rouville alkaa mitään juttelemaan.  En ees yritäkään.  Lapsikin imitoinut kotona niin monta kertaa mun puhetapaa, että parempi kun pidän suuni kiinni ja katseen lattiassa.

[/quote]

[/quote]

Vaihda kauppaa, ainakin täällä vakio kassatäti on eläkeiässä.

ap

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 22:42"]

Tiedätkö miltä tuntuu kerjätä kaikki toiselta saatu huomio ja aika? Toivon että et. Se on nöyryyttävää, turhauttavaa ja tekee vihaiseksi. Joskus toivoo, että toinen pitäisi edes lupauksensa vaikka ei kiinnostakkaan.

Tuonakaan viikonloppuna hän ei ollut kotona, lauantaina olin jo nukkumassa kun kotiutui. Sunnuntaina tuli joskus 21-22 aikaan, en heti viitsinyt hyökätä kimppuun vaatimaan huomiota kun usein siitä hermostuu.

Ilmaisia äiti-lapsi-harrastuksia on täällä noin pari kertaa viikossa, kesällä tietenkään ei ollut mitään joten se hieman hidasti tutustumista. Puistossa käymme vähintään kerran päivässä ja koitan ajoittaa ne niin, että joku muukin sattuisi paikalle.

ap

[/quote]

Mitä se miehesi sitten tekee kaiken ajan? Miten olette päätyneet tuohon tilanteeseen, että joudut kerjäämään huomiota?

Miksi sinä suostut tuohon? Miehesi harrastelee, mutta ei ole perheelle aikaa.

Tietyssä ammatissa ei tarvitse edes harrastaa mitään muuta kuin työtä, ja siitä huolimatta on lähes jatkuvasti kotoa pois... tai ainakin tulossa tai lähdössä töihin. Ja jos ei ole töissä, niin ainakin törisee kotona enemmän tai vähemmän väsyneenä  useamman yövuoron jälkeen, eikä mikään kiinnosta.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:48"]

Tietyssä ammatissa ei tarvitse edes harrastaa mitään muuta kuin työtä, ja siitä huolimatta on lähes jatkuvasti kotoa pois... tai ainakin tulossa tai lähdössä töihin. Ja jos ei ole töissä, niin ainakin törisee kotona enemmän tai vähemmän väsyneenä  useamman yövuoron jälkeen, eikä mikään kiinnosta.

[/quote]

Jos miehesi ei ole itsenäinen yrittäjä, niin onhan olemassa joku työaika ja työtunnit, mitkä saa tehdä. Itsekin olen tehnyt kolmivuorotyötä ja välillä on useampi päivä vapaana. En siis ymmärrä sitä, onko miehelläsi työn lisäksi joku tiivis harrastus? Onko ollenkaan lapsen kanssa, että pääset hetkeksi vapaalle?

Teettekö perheenä yhdessä mitään, mitä teitte loman aikana? Voisitko ruveta opiskelemaan, harrastamaan jotain esim kansalaisopistossa?

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:36"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 22:42"]

Tiedätkö miltä tuntuu kerjätä kaikki toiselta saatu huomio ja aika? Toivon että et. Se on nöyryyttävää, turhauttavaa ja tekee vihaiseksi. Joskus toivoo, että toinen pitäisi edes lupauksensa vaikka ei kiinnostakkaan.

Tuonakaan viikonloppuna hän ei ollut kotona, lauantaina olin jo nukkumassa kun kotiutui. Sunnuntaina tuli joskus 21-22 aikaan, en heti viitsinyt hyökätä kimppuun vaatimaan huomiota kun usein siitä hermostuu.

Ilmaisia äiti-lapsi-harrastuksia on täällä noin pari kertaa viikossa, kesällä tietenkään ei ollut mitään joten se hieman hidasti tutustumista. Puistossa käymme vähintään kerran päivässä ja koitan ajoittaa ne niin, että joku muukin sattuisi paikalle.

ap

[/quote]

Mitä se miehesi sitten tekee kaiken ajan? Miten olette päätyneet tuohon tilanteeseen, että joudut kerjäämään huomiota?

Miksi sinä suostut tuohon? Miehesi harrastelee, mutta ei ole perheelle aikaa.

[/quote]

Töitä, töitä, töitä ja harrastuksia. Kerjään huomiota, koska muuten en sitä saa.

Miksi suostun tähän? No mikä on vaihtoehto? Ja voi kyllä, olen puhunut asiasta.

ap

[quote author="Vierailija" time="04.09.2014 klo 00:04"]

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 23:48"]

Tietyssä ammatissa ei tarvitse edes harrastaa mitään muuta kuin työtä, ja siitä huolimatta on lähes jatkuvasti kotoa pois... tai ainakin tulossa tai lähdössä töihin. Ja jos ei ole töissä, niin ainakin törisee kotona enemmän tai vähemmän väsyneenä  useamman yövuoron jälkeen, eikä mikään kiinnosta.

[/quote]

Jos miehesi ei ole itsenäinen yrittäjä, niin onhan olemassa joku työaika ja työtunnit, mitkä saa tehdä. Itsekin olen tehnyt kolmivuorotyötä ja välillä on useampi päivä vapaana. En siis ymmärrä sitä, onko miehelläsi työn lisäksi joku tiivis harrastus? Onko ollenkaan lapsen kanssa, että pääset hetkeksi vapaalle?

Teettekö perheenä yhdessä mitään, mitä teitte loman aikana? Voisitko ruveta opiskelemaan, harrastamaan jotain esim kansalaisopistossa?

[/quote]

Ei ole yrittäjä, mutta töitä piisaa seittemän päivää viikossa ja vissiin kellon ympäri jos viitsii tehdä. Sitten harrastaa siihen päälle ihan normaalin rajoissa.  Sitten pitää käydä korjaamassa kaverin kattoa ja mummon mökkiä ja ja...Pohjimmiltaan kai siinä on kyse siitä, mitä hän mieluummin tekee.

Kuten todettu, minulla ei ole ystäviä eikä varaa harrastaa mitään. Että ei sillai ole omaa aikaa, tosin enemmän kaipaisin seuraa.

Mistä päin oot? T kotiäiti espoosta :)

vaadi miehes laittamaan elämänsä uuteen tärkeysjärjestykseen! toi on jo lasta kohtaan väärin. tunteeko teidän lapsi edes isäänsä, tai isä lastaan?

Vaihda miehesi maahanmuuttajaan. He ovat ihanan perhekeskeisiä ja antavat huomiota perheelle jopa arkipäivisinkin, sillä tavallinen suomalaismies ja perheensiä joutuu tekemään töitä hankkiakseen perheen tarvitseman asunnon ja elatuksen kallissa maassaMME.  Maahanmuuttaja monesti saa nuo kaikki yhteiskuntamme tarjoamana ja kustantamana.  Jää kai siinä enemmän aikaa ja jaksamista, mikäli halua riittää annettavaksi perheelleen ja puolisolleen.

Voiko tuota edes kutsua seurusteluksi? Ettehän te edes vietä aikaa yhdessä. Mikä sellainen parisuhde on, että täytyy neuvotella kuukausitasolla, että vietettäisiinkö kahdestaan pari tuntia aikaa joku ilta.

[quote author="Vierailija" time="03.09.2014 klo 20:57"]

Mies on aina duunissa tai harrastuksissa, käy kotona vaan nukkumassa. Kavereita ei ole, ei oikein sukuakaan. Olen kotiäitinä ja käyn kyllä lapsen kanssa perhekahvilassa jne, mutta uudella paikkakunnalla tuntuu kuviot olevan jo vakiintuneet eikä uudelle tulokkaalle ole tilaa. En ole ujo tuppisuu, en kyllä mitenkään yltiösosiaalinenkaan, ihan ok tulen ihmisten kanssa juttuun. Jutut vaan jää sitten hyvänpäivän toivotusten tasolle. Onko netissä jotain chattia tms joka olisi tavalliselle jutustelulle eikä seksinvonkaus paikka? Hajoo pää kun päiväkausiin puhuu vaan lapselleen ja kaupan kassalle :/

[/quote]

Jaa. Puhut sentään kaupan kassalle. Mä vaan yritän lapsen kanssa jutustella. Tosin huonolla menestyksellä kun murkkuikäinen.

et käy kaupassa vai eikö teilläpäin sanota kassalla päivää?

ap