Äitini teki mulle aika pahasti ollessani nuorempi

Yleensä kotoota lähdetään omasta halusta, kokeilemaan niitä omia siipiä, omaa elämää. Mä lähdin kotoota koska äiti sai häädön, muutin silloisen poikaystäväni luo jonka olin hädin tuskin tuntenut kuukauttakaan, mutten muutakaan keksinyt. Tätä häätöjuttua ennen kävin töissä, ensimmäisessä sellaisessa, tukityöllistettynä tosin, mutta en halunnut notkua kotona.

Ostin äidilleni ensimmäisestä palkastani pesukoneen ja toisista Hackmanin kattilalasarjaa. Sain sitten ensimmäisen veroehdotuksen jonkin ajan päästä. Mätkyt reilu 5 000 markkaa! Siksi, koska äitini ei muistanut kertoa että tuloihini vaikuttaa hänelle maksettu eläke meistä lapsista (isämme kuoli ollessani 14v. ). Mulla meni luottotiedot pitkäksi aikaa, koska en tottakai sittemmin työttömänä (pääsin vasta aikuisena opiskelemaan) pystynyt tuota maksamaan - saatikka tiennyt että verottajan kanssa olisi voinut kenties sopia tai jotain. Mulla ei ikinä ollut turvallista ja vakaata nuoruutta tai hyvää tietä aikuisuuteen, musta ei huolehdittu tai patistettu. Äiti istu baarissa arjet ja viikonloput, me nähtiin nälkää kotona. 

Oon jo 40 enkä tahdo päästä näistä yli. Äidin kanssa välit on pahasti rikki, hän elää jossakin ihme kuplassa ettei mitään koskaan ole tapahtunutkaan. Miten mä pääsen tästä koskaan yli?