Nipotanko turhasta?

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 20:49"]

Mies on vähän sellainen, ettei paljon stressaa lastenhoidon tai -kasvatuksen ("ai mitä se tarkoittaa?") suhteen, vaikka osallistuukin ja on ajallisesti paljon lasten kanssa. Mutta lapset saa katsoa telkkaria vaikka 1.5h putkeen jos kerran tahtovat (ei kuitenkaan montaa kertaa päivässä miehekkään mielestä), mies ei välitä mikäli eivät malta keskittyvässä yötään vaan juoksevat minuutin jälkeen leikkeihinsä, itse saavat päättää mitä ulos pukevat.. Tänään suutuin miehelle mm siitä, että tämä alkoi taas kerran räplätä ruokapöydässä jotakin lapsen lelua, lapset siinä innolla mukana mutta sillä seurauksella että iltapala jäi taas hieman vähemmälle huomiolle. Maraton miehelle että taas vie keskittymistä (mikä meidän eskarilla muutenkin heikkoa) niin mies pisti pelleilyksi vaan, että no voi kamala.. Sitten kun oli alkamassa iltasadun lukemisen niin pieraisi lapsen huoneessa ja tämä kiljui, että en pysty olee täällä isi haisee. Miestä nauratti. Mua suututti, tuntuu ettei mitään paineita lasten suhteen...jämäkkyys ja opettaminen toissijaisia täysin. Selvästi mies pitää mua nipona ja tiukkiksen, toisaalta kuitenkin toisena hetkenä valittaa kun lapsi levoton eikä keskity ja sotkee..itse mielestäni tällaista vaan ruokkii ja minä taas yritän opettaa, että esim ruokapöydässä olisi tavat ja yhteen asiaan keskityttäisiin kerralla. Milloinkohan mies j eskari ovat pelanneet jonkin pelin loppuun, aina päättyy kesken kun lapsi lähtee riekkumaan ja mies jää siihen makoilemaan. Mutta kuulemma, pikkujuttuja...

mitä mieltä, nipoilenko ja stressaanko turhasta kun tällainen vaivaa päivittäin?

[/quote]

Mitä noi tummennetut tarkoittaa? Ja olet nipo.

hoida lapsiasi ja miestäsi , ennemmin kuin vuodatat av-sontaplastalle kilometrin mittaisen ininäsi. ok?

Sori tekstit :)) eli mies ei välitä vaikka lapset eivät malta keskittyä tekemiseen, esim syömiseen vaan juoksevat leikkeihinsä... Ja marmatin miehelle kun vie keskittymiskykyä lapsilta.. 

P.s. Miten ipadista saa saa poistettua automaattisen tekstinsyötön?? 

Ap

Et ole yhtään nipo. Ärsyttäviä tapoja miehelläsi. 

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 20:58"]

hoida lapsiasi ja miestäsi , ennemmin kuin vuodatat av-sontaplastalle kilometrin mittaisen ininäsi. ok?

[/quote]

hoidin jo lapset sänkyyn, eivät tästä kärsi ;) aikuinen mies ei mitään hoivaa tarvitse tarvitse, tyytyväisenä pieree sohvalla ja katsoo urheilua.. Ap

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 20:59"]

Et ole yhtään nipo. Ärsyttäviä tapoja miehelläsi. 

[/quote]

Huojentavaa. Mitä teen asialle? Ap

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 20:58"]

hoida lapsiasi ja miestäsi , ennemmin kuin vuodatat av-sontaplastalle kilometrin mittaisen ininäsi. ok?

[/quote] Olet törkeä! Saatko jotain tyydytystä tuosta?

En mä ainakaan tollasta akkaa jaksais kattoa - saati että jaksasin itteeni kattoa jos olisin tollanen miehelleni. Minkä ikäsiä lapsia teillä on?

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:03"]

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 20:59"]

Et ole yhtään nipo. Ärsyttäviä tapoja miehelläsi. 

[/quote]

Huojentavaa. Mitä teen asialle? Ap

[/quote]

Samaa mieltä. Et ole nipo, miehelläsi on outoja tapoja. Lisäisin vielä, että vaikuttaa varsin vastuuttomalta.

Voit valita: joko hyväksyt miehesi tuollaisenaan tai muutatte eri osoitteisiin. Ei aikuinen mies tuosta muutu. Kokemusta on. Minä muutin lasten kanssa eri osoitteeseen - tosin syitä oli monenlaisia muitakin kuin tuo oman eksän lapsellinen pelleily lastenkasvatuksessa, mutta ei niistä sen enempää. 

Mitä tarkoitat oudoilla tavoilla? Mietin ehkä eniten, että onko tuo haitallista lasten kehityksen kannalta oikeasti vai minäkö vaan tunnen niin? Että jospa seonnut hänen tyylinsä ja ok monien muidenkin mielestä? Että minä suoritan ja nipottaa liikaa..on vaikea arvioida kun omassa elämässä ei näe esim. Muiden perheiden sisälle, millaista arki ja kasvatus käytännössä on toisilla. Ap

Mun mielestä ihan normaalia isyyttä ja elämää muutenkin, ei kaikki ole suorittamista ja niin justiinsa. Meillä mies menee tietokoneelle siksi aikaa kun lapset syövät iltapalaa..

Miten joku voi edes ehdottaa eroa tuollaisen takia? Keskustelu voisi olla paikallaan.
Voi sitä elämää välillä ottaa rennomminkin, hyviä lapsia niistä kasvaa, jos saavat höpsötellä isänsä kanssa.

Keskustelua on ollut muttei mies siitä jaksa enempää panostaa. Ylipäätään ei mihinkään suhtaudu niin rakentavasti/määrätietoisesti. Ap

Ihan normaalia, meillä sama juttu. Mies on vähän enemmän hälläväliä, minä taas stressaan enemmän. Aluksi ärsytti, mutta sitten tajusin että mieheni vain on semmoinen, ja äärimmäisen rakastava isä anycase. Tekeehän se lapsillekkin hyvää, ettei molemmat nipota koko ajan. Itse olen ainakin mieheni takia oppinut että joskus voi ottaa rennostikin.

Harmittaa vaan kun selvästi heikentää lasten keskittymistä tuo isän tyyli.. Kaikki jää kesken jne

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:16"]

En mä ainakaan tollasta akkaa jaksais kattoa - saati että jaksasin itteeni kattoa jos olisin tollanen miehelleni. Minkä ikäsiä lapsia teillä on?

[/quote]

Enkä mä tollasta ukkoo jaksaisi kattoo, jos olisin sellainen.

Ei vaan. Ehkei kannata pistää herneitä nenään. Kuulostaa isältä, joka hoitaa lapsia ja perhettä ..voisit löysätä.

Tai voisitte jutella pari sellaista asiaa, mitkä olisi teistä molemmista tärkeitä. Ja panostaisitte niihin. Kun on erilaisia tapoja. Ja onneks toinen välillä löysää. Kyllä meilläkin paukutellaan, eikä se oo kauheeta. Seon perheen pieruhuumoria. Isä kuitenkin luki lapselle iltasadun . Voisit oll tyytyväinenkin, että sulla on tollanen mies ja lapset. Ja on huumoria.

Äidillä ja isällä on eri roolit kasvattajina, tämä kannattaa hyväksyä. Teillä tosin ehkä vähän liikaakin, jos toinen mitätöi tekemisillään toista.

Niin aika erilaisia tosiaan ollaan.

[quote author="Vierailija" time="31.08.2014 klo 21:33"]

Miten joku voi edes ehdottaa eroa tuollaisen takia? Keskustelu voisi olla paikallaan. Voi sitä elämää välillä ottaa rennomminkin, hyviä lapsia niistä kasvaa, jos saavat höpsötellä isänsä kanssa.

[/quote]

Välillä on eri asia kuin aina,

Hei AP!

Meillä on ollut lasten kanssa hyvin samanlaista. Asiat saivat nimen, kun vilkkaalla esikoisella aloitettiin tutkimukset ja todettiin ADHD...siinä sivussa mies sitten minun painostuksesta hakeutui neurologisiin tutkimuksiin ja testeihin ja sai saman diagnoosin. Löytyi syy sille, että kaikki jää vähän kesken ja tilanteiden hallintakyky pettää ja mies oli välillä kuin yksi lapsi muiden joukossa.

Minulla on rakastava ja kiltti mies, mutta arki on ajoittaain ollut melko rankkaa, kun itse on ollut se "järkevämpi" osapuoli, joka pitää narut käsissä. Jatkuva kontrollina oleminen on raskasta ja tappaa naiseutta. Vuosien mittaan molempien on pitänyt opetella pois oravanpyörämäisestä käyttäytymisestä, joka aiheuttaa pahoinvointia. Mä ole päästäny irti ja opetellu rentoutumaan. Miehen taas on pitäny opetella todellista vastuun kantamista ja aikuisuutta pidemmällä tähtäimellä.

Toisaalta kaiken keskellä miehen huolettomuus ja iloisuus on opettanut itseäkin nauttimaan ja iloitsemaan elämästä. Meitä on auttanut miehen lääkitys, henkinen kasvu, tieto ADHD:sta ja terapia. Ollaan oltu yhdessä nyt 20 vuotta. Nykyisin perhe-elämämme on edelleen räiskyvää ja spontaania, mutta myös avointa ja tasapainoista. Olemme edelleenkin meluisa ja eloisa perhe, joka ei tee asioita aina kaikkien sääntöjen mukaan, mutta olemmepahan sakki, joka tuntee olonsa kotoisaksi etelä-eurooppalaisessa spontaanissa elämänrytmissä ja metelissä ;)

Rikkautta tämäkin!