Aiotko mennä sokerirasitukseen?

Tottakai menisin, vaikka ei olisikaan mitään oireita tms. Tutkimuksesta kun ei ole MITÄÄN haittaa ja mahdollinen hyöty (jos/kun jotain häikkää löytyy) on suuri, niin äidin kuin etenkin lapsen kannalta. En siis keksisi yhtään syytä kieltäytyä.

Edellinen tuloksesi 5 vuotta sitten ei kerro mitään siitä mikä on tuloksesi tänä päivänä. Hätävarjelusta ei ole kyse, vaan siitä, että raskausdiabetes yleistyy huimaa vauhtia.Kyseessä on kuitenkin vauvan etu, ei sinun kiusaamisesi!

Eli se, että sulla ei viis vuotta sitten ollut raskausdiabetesta ei tarkoita että nyt ei olisi sitä vaaraa.

Niin kuin edellinen kirjoittikin, niin aikaisempi tulos ei kerro mitään nykytilanteestasi.Vauvan parhaaksi se on.

Oman gyneni mielestä olisi ollut turhaa, antoil uvan jättää väliin. Turhaa olis ollut, pissat koko raskauden normaalit, lapsi painoi 3,3kg.

Tuskin pissa pysyisi puhtaana, jos olisi häikkää sokeriarvoissa, näin minä maalaisjärjelläni pähkäilen. -ap

Itselläni pissakin oli ihan puhdas, joten olikin aikamoinen yllätys, kun rasituskokeessa yksi arvoista olikin koholla.Insuliinia en tarvinnut pistää, mutta dieettiä piti noudattaa.Äidin kohonneet arvot kasvattavat vauvaa liikaa. Googleta makrosominen sikiö.

No en todellakaan menisi, jos pitää olla 12 tuntia syömättä! Vähemmästäkin pyörtyy. Ja eiköhän se meikäläisen mahalaukun vetoisuudella tekisi aika pahaa itselleni ja lapselle. Jos olen liian kauan vatsa tyhjänä, en pysty enää syömään oikein mitään ja kestää kauan ennen kuin vatsa on taas tottunut nomaaliin ruokamäärään.Sanokaa vaan oudoksi, mutta se on tämä ruumiini, joka on outo, ja sen ehdoilla on pakko elää, kun ei mitään "parannusta" ole vielä keksitty. "Syö enemmän" ei kertakaikkiaan onnistu, samoin vihjailut asenneongelmasta (wtf?!) ovat törkeitä.

Muuten asiaa kommentoimatta kerron, että pissa voi kyllä olla puhdas vaikka raskausdiabetes olisikin. Itsellä kolmas raskaus menossa joissa raskausdiabetes ja IKINÄ ei ole kymmenissä tutkimuskerroissa pissassa ollut sokeri plussalla.

No en todellakaan menisi, jos pitää olla 12 tuntia syömättä! Vähemmästäkin pyörtyy. Ja eiköhän se meikäläisen mahalaukun vetoisuudella tekisi aika pahaa itselleni ja lapselle. Jos olen liian kauan vatsa tyhjänä, en pysty enää syömään oikein mitään ja kestää kauan ennen kuin vatsa on taas tottunut nomaaliin ruokamäärään.Sanokaa vaan oudoksi, mutta se on tämä ruumiini, joka on outo, ja sen ehdoilla on pakko elää, kun ei mitään "parannusta" ole vielä keksitty. "Syö enemmän" ei kertakaikkiaan onnistu, samoin vihjailut asenneongelmasta (wtf?!) ovat törkeitä.

Maailma on pullollaan labrakokeita, joihin pitää olla syömättä. Aika moni meistä ihmisistä ennemmin tai myöhemmin niihin joutuu ilman että kysellään halukkuutta.Diabetes on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, ja raskausdiabetes on sekä äidin että sikiön terveysongelma. Tiukennetut seulat ovat aiheelliset, sillä diabetses ja raskausdiabetes ovat yleistymässä, ja sokerirasitustesti on halvahko labratesti, mutta antaa todella arvokasta tietoa henkilön sokerinsiedosta.Diabetes kehittyy usein oireetta ja pysyy piilevänä pitkään. Se kuitenkin nostaa riskiä todella moniin sairauksiin. Sikiön riskinä on syntyä suurikokoisena, mikä altistaa synnytyskomplikaatioille sekä alhaisille verensokereille, jotka voivat vaatia osastohoitoa.sh

Meillä täällä neuvolassa saavat lähetteen 25 v ensisynnyttäjät, kaikki joilla on 10kg ja yli sen ylipainoa, sekä yli 30v aiemmin synnyttäneet. Itse täysin juuri 30 ja odotan viidettä. Keksimmäistä odottaessa kävin rasituksessa, ja silloin arvot olivat päin puita, vaikkei mitään siihen viittavaa oiretta ollut aiemmin. Tämä vauva syntyi isona, joka johtui lääkärien mukaan sokeriarvoista. Tuon edellisen raskauden aikana arvot olivatkin ihan kunnossa, kävin sokerirasituksessa ihan vapaaehtoisesti, ja menen nyttenkin. Ajattelin, että kerran yksi kerta on ollut häikkää sokereissa ja vauva oli suuri, ja joutui sairaalassa olemaan tarkkailussa viikon, ainoastaan mun arvojen takia haluan ajoissa selvittää ja koittaa estää ettei näin kävisi nytten. Itse en ole ylipainoinen, päinvastoin. Mutta ihan oman mielenrauhan nimissä menen tuonne soekrirasitukseen. Eipä siitä haittaakaan ole.

Raskausdiabeteksen 2 toteamisessa käytetään tavallista tiukempia verensokeriarvojen rajoja: Jos plasman paastoverensokeri on yli 4,8, 1 tunnin arvo yli 10,0 tai 2 tunnin arvo 8,7 mmol/l, epäillään raskausdiabetestä ja äiti lähetetään lisätutkimuksiin. Nykyään viidellä sadasta (5 %:lla) suomalaisesta äidistä arvot ylittyvät.Jos diabeetikkojen raskauksia ei hoideta tai äiti suhtautuu ongelmaansa välinpittämättömästi, on sikiöillä ja vastasyntyneillä selvästi enemmän ongelmia kuin terveiden äitien jälkeläisillä. Tavallisin ongelma on sikiön kasvaminen kohdussa liian suureksi (makrosomia), joka saattaa aiheuttaa loppuraskaudessa lapselle kroonista hapenpuutetta sekä alatie-synnytyksessä lapsen hartioiden vaikeasta ulos auttamisesta johtuvan hartian hermopunoksen vammautumisen (Erbin pareesi). Myös äidin synnytyskanavan vaurioiden riski on suurempi. Huonossa tasapainossa oleva diabetes raskauden aikana voi aiheuttaa myös äidille useita komplikaatioita (mm. raskausmyrkytys, munuaisten vajaatoiminta, silmänpohjan rappeutuminen)

Syökö kymppi yölläkin jos ei voi olla 12 tuntia syömättä?Nykyään onkin varmasti raskausdiasbetestä, hoitamatonta kun syntyy niin valtavan kokoisia vauvoja mutta eipä ihmekään kun katsoo nuoria naisia, odottavia tai lapsettomia.On makkaraa vyötäröllä ja pyllyssä leveyttä.

joo, meidän neuvolassa pelkkä ikä kriteerinä ohjata sokerirasitukseen, itselläni ei ole ylipainoa. Yön yli nukuttuani ja asiaa mietittyäni tarkemmin, päätin sittenkin mennä sokerirasitukseen. Eipähän tarvitse sitten jossitella jälkeenpäin. Mutta edelleenkin minua mietityttää, että aikamoinen joukko terveitä odottajia ollaan nyt ohjaamassa tutkimukseen. Olkoonkin niin, että raskausdiabetes on lisääntynyt paljon ja ylipainoisia odottajia on paljon. Minulle ei ole ihan helppoa päästä labraan kahdeksi tunniksi istuskelemaan, on kolme pientä lasta kotona hoidettavana. Nyt sitten isukki joutuu olemaan kaksi tuntia työpaikaltaan pois, että pääsen labraan, joten kyllä tästä henk.koht. kustannuksia tulee. Eikä se paastoaminenkaan niin herkkua ole, kun ei saa edes vettä juoda aamulla. ja labra-aikani on vasta klo 8. Mutta kyllähän sen kestää, vauvan terveys on minulle tärkeää, vaikka joku tuossa jo välinpitämättömäksi leimasikin.

Odotan neljättä, kaksi kertaa olen testissä käynyt, alle normien arvot. Sanoin lääkärille, etten nyt joutaisi sinne, kun siellä menee koko aamupäivä ja edellinen testaus oli vuosi sitten. Lääkäri tuumas, että eipä siinä mitään. EI se mikään pakko ole mennä.