Kirjoititko nuorena ajatuksia, missä olisit 5 ja 10 v kuluttua?

Löysin päiväkirjani sattumalta muuton yhteydessä ja löysin kirjeeni tuolta välistä. Kuinka tuskanen ja vihainen olen ollutkaan, olen vihannut koko maailmaa ja toivonut omaa kuolemaani. Olin todella järkyttynyt siittä kaikesta.



Toki en ole unohtanut nuoruuttani ja kuinka paskaa se oli, en silti muistanut tuota kaikkea. Aika kultaa muistot.

Tuon kirjoituksen ja nykypäivän erottaa oikeastaan vain se, ettei meillä isoa iguaania vaan sen tilalla on kissa... ;)

Enkä siis halunnut avata, kun elämäni oli sillä hetkellä kaukana omista toiveistani.

" Tavoitteena" oli saada kaksi lasta ja olla naimisissa alle 25-vuotiaana. Lisäksi ensiasunto olisi pitänyt olla samassa aikataulussa ostettuna.



Nyt täytän 25-vuotta. Ei ole lapsia, kun mies ei niitä halua. En ole naimisissa, kun mies ei halua naimisiinkaan. Eikä asuntoakaan ole ostettu, koska miehen tili on aina miinuksella eikä hän tämän takia saa lainaa. Vituttaa ja olenkin ollut todella masentunut viimeiset 2 viikkoa kun nuo syntymäpäivät lähestyy.

Ainoa mikä tapahtu on että miehelläni on tosiaan on ruskeat silmät, heh :)



Minusta piti tulla kuuluisa tähti ja ties mitä. No eipä tullut. Rikaskin piti tulla, no eipä tosiaankaan tullut.

ap

Kirjoitin siinä, että älä luule aikuisena, että me 13-vuotiaat emme ymmärrä mitään, sillä me ymmärrämme KAIKEN. ilmeisesti minua ärsytti silloin, kun aikuiset kohtelivat usein niin kuin pikku lasta.