Ärsyttää kun anoppi paketoi minulle lahjaksi lehtien tilaajakrääsää

Älä valita, saat sentään lahjoja. Yleensä lehden tilaajalahjat on arvokkaita.

Siis ihan hirveää, miten jaksat :-(

Roskiin? Mitä hittoa. Liian helpolla olet elämässä päässyt jos et viitsi edes kierrättää. Fb:n roskalavoilla ja lahjoituksina nuo menevät heti. Et kyllä tarvitsekaan tuon parempia lahjoja.

Voihan, että on ap:lla ikävä elämä, kun anoppi antaa lahjoja... Monille anoppi ei anna lahjaksi mitään.

Harmi, että sinun ja anoppisi laukkumaku ei osu yhteen, hän todennäköisesti tilaa lehtiä sen vuoksi, että uskoo niiden laukkujen olevan "hienoja". Kaupanpäällislahjojen arvo on yleensä ilmoitettu korkeammaksi kuin lehtitilauksen hinta, joten anoppisi kuvittelee saavansa jotakin laadukasta lahjaksi annettavaa ilmaiseksi.

Mä ymmärrän ap:ta ihan hyvin. Oma äitini on samanlainen krääsän antaja. Yrittää ensin tyrkyttää niitä muuten vaan ja kun en huoli, ne yleensä ilmaantuvat sitten lahjakääreessä seuraavan tilaisuuden tullen. Sitten hän vielä tenttaa puolen vuoden tai vuoden päästä, että oletko käyttänyt sitä tätä tai tuota lahjaa. No en ole.

Mieluummin olisin saamatta mitään lahjaa kuin ottaisin väksin sitä krääsää. Tai kysyisi edes joskus, mitä toiveena voisi olla. Sitä hän ei tehnyt edes lapsuudessani. Itse kysyn aina lahjatoiveet, pyrin niitä noudattamaan ja jos en onnistu niin annan lahjakortin. Annan mieluummin jotain tarpeellista/mieluista kuin sitä turhaa krääsää, jolla vastaanottaja ei tee mitään, mutta joutuu kohteliaisuudesta kiittelemään.

Minulla äitini on aina ollut tällainen, ei siis mene vanhuuden piikkiin. Alkaa jo vuoden alussa keräämään seuraavaa joulua/synttäriä tms. varten krääsää varastoon, jotka sitten voi sysätä eteenpäin lahjana. Ja hän vielä tietää ihan hyvin, että en halua kerätä kotiini mitään turhia, säilytysneliöitä on vähän ja laitan turhakkeet hyvin äkkiä kiertoon tai myyn kirppiksellä.

Joten ei, en ole kiitollinen.

Ole tyytyväinen että saat lahjoja ylipäätänsä. Ei toisten tarvitse ostaa sinulle mitään hienoja kalliita lahjoja, ne ostat ihan omalla palkallasi. Tuollaiset lahjat on sitäpaitsi helppo kierrättää esim. tuparilahjoina. Täytät lasit makeisilla ja iloisen värisillä tuikkukynttilöillä ja kääräiset sellofaaniin. Laukut ja lompakot voit laittaa vaikka UFF:n keräyslaatikkoon. Voit myös kysellä suvun nuorilta, onko heillä käyttöä laukuille. Monet nuoret eivät välitä merkeistä, vaan hakevat asusteista tiettyä tyyliiä.

Niin se minunkin anoppi. Oikein sydämellinen on ja laittaa niitä tilaajalahjoja meille mukaan, kun käydään. Ja sitten en raaski heittää pois. Se on vanhempien ihmisten tapoja. Ja voihan kierrättää. Ehkei osaa sinulle sopivaa antaa muuta. Ja saa siinä samalla sen lehtihyödyn. En panisi pahakeni, jos anoppi paketoisi. Oikeesti kuulostaa herttaisesti mummolta. Ole iloinen. Ota huumorilla. Ota huumorilla myös tuo oma tuskailusi. Ainakin se kuulostaa siltä.. Hupaisalta.

Sun anoppi ei arvosta sua. Lisäksi se luulee, että sä olet niin yksinkertainen että tuollaiset vedätykset menee läpi. Buahhahhhaa :D

onnea!

Kyllä mä ymmärrän ap:tä, mieluummin olisin itsekin ilman lahjoja kuin ottaisin vastaan kaikenlaista krääsää. Muutenkin olen aika tarkka siitä, mitä kotiini haluan. Ei riitä, saa jonkin mukin vaan sen täytyy olla minulle juuri mieluinen. Onneksi läheiseni tietävätkin, että en halua mitään random-tavaraa. Ja näin teen muidenkin kohdalla: kysyn aina, mitä haluavat, ja jos eivät osaa sanoa, hankin lahjakortin. 

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 09:47"]

Niin se minunkin anoppi. Oikein sydämellinen on ja laittaa niitä tilaajalahjoja meille mukaan, kun käydään. Ja sitten en raaski heittää pois. Se on vanhempien ihmisten tapoja. Ja voihan kierrättää. Ehkei osaa sinulle sopivaa antaa muuta. Ja saa siinä samalla sen lehtihyödyn. En panisi pahakeni, jos anoppi paketoisi. Oikeesti kuulostaa herttaisesti mummolta. Ole iloinen. Ota huumorilla. Ota huumorilla myös tuo oma tuskailusi. Ainakin se kuulostaa siltä.. Hupaisalta.

[/quote]

Mitä ihmeen hupaisaa siinä on, kun miehen äiti osoittaa lahjoillaan, että ei arvosta miniäänsä yhtään vaan käyttää tätä turhan krääsän ilmaisena kaatopaikkana?

Kohtelisitko itse ihmisiä niin? Jos et, niin miksi yrität yliymmärtää sellaisia ihmisiä ja nähdä heidän tökeryyteensä hellyttävänä? Toivon, ettei minusta ainakaan tule ikinä noin "hupaisaa" mummoa.

Ei kai ap valittanut sitä, että lahjat ovat liian halpoja? Ehkäpä ap ottaisi mielellään vastaan halvan, itselleen mieluisen lahjan kuin ruman turhakkeen? Ja vaikka olisi kuinka hieno tavara, niin jos se on turha, se on turha. Mitä esim. tekisin hienolla seinäkellolla, kun mulla on jo sellainen?

Siis oikeastiko aikuiset ihmiset ottaaa vastaan mitä tahansa roinaa, jotta vain saisivat lahjoja?

Älä anna materialistille materiaa. Tämä on hyvä nyrkkisääntö.

Usein tilanne on se, että vaikka se anoppi päällään seisois- mikään ei riitä, koska se on "anopilta". Ollaan iloisia, jos joku joskus muistaa omalla tavallaan - ottaen huomioon reunaehdot: sukupolvien väliset kuilut, eri ikäluokkien käsitykset lahjoista ja lahjoiksi sopivista jutuista, iän tuoma höperyys jne.  Omat odotuksetkin on syytä tarkistaa. Harvan anoppi tai edes äiti antaa Vuittoneita lahjaksi. Ja epämieluisan lahjan voi laittaa vaate-/ tavarakierrätykseen.  

Ei ole tärkeää mitä lahjaksi saa, vaan se että muistetaan. Jos et muuta keksi niin vie kierrätykseen. Kiitä kauniisti. Vai pitäisikkö sinulle olla jotain huitsin kallista ja merkkitavaraa. Et kai oleta että sinä itse päätät mitä sinulle lahjaksi annetaan.

Miksi pitää ottaa lahjat niin tosissaan? Minulla tuollainen menee "liikutuslahjojen" pikkiin vähän samalla tavalla kuin lastenkin antamat lahjat. Osaisiko ap ajatella polyannamaisesti ja vähän laajemman elämänfilosofian läpi? Ts. joskus elämässä on arvokasta saada epäarvokas lahja? Vai olemmeko rystyset valkoisina vain hamuamassa "lisää, enemmän, tänne heti"...?

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 09:21"]

Olen saanut ainakin 7 erilaista, toinen toistaan huonompilaatuisempaa ja rumempaa laukkua. Niin nytkin. Roskiin menivät lompakko ja laukku kuten edeltäjänsä. Monet kerrat on tullut parit halpisglögilasit tai mukit, joilla ei voi tehdä muuta kuin heittää vesilintua. Tulee todella arvostettu olo.

[/quote]

Minkä ikäinen anoppisi on ja onko hän vielä "voimissaan"?
Mummoni oli vähän samanlainen, paketoi ja antoi lahjaksi juuri noita tilauslahjoja, kirpputori"löytöjä", tai suklaalevyn tms.
En ottanut sitä vittuiluna vaan vanhan ihmisen vilpittömä haluna muistaa ja ilahduttaa minua.
Nyt on alzheimerin tauti jo niin pitkällä ettei tunnista enää ketään läheisistään, elää aikaa kun on ollu itse pikku tyttö :/

Älyttömän tylsää. Lahjojen antamisen ja saamisen juju on yllätys. Oispa tosi kivaa toimittaa lahjoja "tilauksesta" ja saada kylmä lahjakortti kirjekuoressa. Lahjan arvolla ei ole väliä, mutta odotan ja itse panostan ideaan. Joskus idea tulee kalliiksi ja joskus halvaksi.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 09:57"]

Kyllä mä ymmärrän ap:tä, mieluummin olisin itsekin ilman lahjoja kuin ottaisin vastaan kaikenlaista krääsää. Muutenkin olen aika tarkka siitä, mitä kotiini haluan. Ei riitä, saa jonkin mukin vaan sen täytyy olla minulle juuri mieluinen. Onneksi läheiseni tietävätkin, että en halua mitään random-tavaraa. Ja näin teen muidenkin kohdalla: kysyn aina, mitä haluavat, ja jos eivät osaa sanoa, hankin lahjakortin. 

[/quote]

mUN ANOPPI ANTAA NITÄÄ KORULAHJOJA RIPPI YM LAHJOIKSI:)))))

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 12:01"]mUN ANOPPI ANTAA NITÄÄ KORULAHJOJA RIPPI YM LAHJOIKSI:)))))
[/quote]

noloo !!!!!!!

Mun mielestäni lehtien tilaajalahjat ovat kauniita ja tyylikkäitä.Mitä nykyajan nuoret oikein tahtoo kun mikään ei kelpaa? Minulla on Tapio Wirkkalan ihana hopeinenkaulakoru,en tiedä olisinko raaskinut ostaa itselleni.Käytämme sitä tyttären kanssa vuoronperään.Tyttäreni isä valitsi tilaajalahjaksi mustan aistikkaan käsilaukun jolla ilahdutti tytärtämme.Itse sain joskus kesäisen rannekellon,ei se ollut korkeaa laatua,mutta hauska kesäkello.Minua piristää lehtien tilaajalahjat.