Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni persoona muuttui siivoojan työn myötä :(
24.08.2014 |
Onko kellekään käynyt niin, että ystävän persoona olisi muuttunut? Mitä tehdä?
Ystäväni opiskeli yliopistossa tohtoriksi asti. Sitten oman alan töitä ei löytynyt ja hän alkoi tehdä työtä siivoojana. Näin jatkunut nyt pari vuotta.
Ulospäinsuuntautunut ja monenlaisista asioista kiinnostunut ystäväni on muuttunut aremmaksi ja syrjäänvetäytyneeksi. Ennen hän luki kirjallisuuden klassikoita ja muuta kirjallisuutta laidasta laitaan, harrasti säännöllisesti liikuntaa, kuvataiteita, jne. Nyt tuntuu, että meillä ei ole enää juuri juteltavaa. Kirjat ovat vaihtuneet Iltalehden verkkosivuihin ja 7 päivään, muut harrastukset telkkarin tuijotukseen, jutunaiheet tyhjänpäiväisten julkkisjuorujen ja tositvohjelmien päivittelyyn.
Olen hämmentynyt. Näinkö paljon työympäristö määrittää ihmisen persoonaa?
Kommentit (36)
Siivoustyön halveksunta on alkanut näkyä hänessä. Turhaa on halveksua siivoojia. Heitä vaan pidetään jotenkin muka muita tyhmempinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tajuan täysin kaveriasi. Jos on lukenut jonkin tutkinnon ja käyttänyt siihen vuosia aikaa eikä töitä löydy ja joutuu tekemään vaikkapa niitä siivoojan töitä, masentuisin itsekin. Ja taatusti sitä tavallaan "taantuisi" eli einää jaksaisi ne älylliset asiat masentuneena kiinnostaa, koska ei niistä kuitenkaan ole mitään hyötyä uran, työnsaannin tms. kehityksen kannalta.
En väheksy siivoajan työtä sinänsä, on tärkeä työ siinä missä joku toinenkin. Mutta kaverisi ei varmasti tähdännyt opinnoillaan siivoajaksi ja kuvitellut, että vuosia käytetty aika valuu viemäriin.
Tällaisia tapauksia on nykysuomessa paljon. Itse olen FM ja oman alani töissä, mutta moni samaan aikaan valmistuneista kavereistani ei ole. Tekevät hanttihommia ja niitäkin on vaikea saada, koska ovat niin ylikouluttautuneita, kouluttamattomat menevät valinnassa ohi, koska he eivät välttämättä hae koko ajan "omana alan töitä".
Toivottavasti kaverisi jaksaa vielä hakea niin alansa töitä ja elämä voittaa!
En tee itsekään koulutustani vastaavaa työtä vaan täytän marketin hyllyjä. Pakko myöntää että työpäivän jälkeen olen väsynyt ja ei tee niin kovasti mieli lähteä kuntosalille vaan mielellään olisi vain. Mutta kuitenkin minulle nuo ns. kultturellit mielenkiinnon kohteet ovat kuitenkin keino rentoutua tylsien itseään toistavien työpäivien jälkeen. Mutta mitä siihen tulee että ap:n ystävästä on tullut arempi ja syrjäänvetäytyvämpi niin tosia-asiahan on että duunarin on oltava nöyrä ja muistettava paikkansa. Ihminen omaksuu vaistomaisesti miten käyttäytyä uudessa ympäristössä.
Mutta miksi kultturelli ja sivistynyt olisi sama asia. Olihan ne paskanheittäjä-teatterikoululaisetkin kultturellejä, vaikkeivät olleet sivistystä nähneetkään. Kaikki kulttuuri eli elämä on yhtä kultturellia, mutta sivistystä pitäisi arvottaa toisin.
Siivoojat ovat tyhmii ja lihavii yyhoo äitei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 17:04"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 16:55"]
Lol, kukaan nainen ei lue "kirjallisuuden klassikoita" :D
Kyllä se seiska, cosmo ja hömppäblogit muodostavat naisten lukemiston 90 %:ssa tapauksista - koulutustasosta riippumatta.
Niin sun mielestäs.
Ei, kyllä tämä on ihan laajan otannan tulos.
Huomatan vielä, että Anna-Leena Härkönen ja Sofi Oksanen eivät tuotantoineen lukeudu "kirjallisuuden klassikoihin" :D
Tuohon vielä Rosa Liksom, niin alkaa olla klassikkokirjailijat koossa.
Vierailija kirjoitti:
Onko kellekään käynyt niin, että ystävän persoona olisi muuttunut? Mitä tehdä?
Ystäväni opiskeli yliopistossa tohtoriksi asti. Sitten oman alan töitä ei löytynyt ja hän alkoi tehdä työtä siivoojana. Näin jatkunut nyt pari vuotta.
Ulospäinsuuntautunut ja monenlaisista asioista kiinnostunut ystäväni on muuttunut aremmaksi ja syrjäänvetäytyneeksi. Ennen hän luki kirjallisuuden klassikoita ja muuta kirjallisuutta laidasta laitaan, harrasti säännöllisesti liikuntaa, kuvataiteita, jne. Nyt tuntuu, että meillä ei ole enää juuri juteltavaa. Kirjat ovat vaihtuneet Iltalehden verkkosivuihin ja 7 päivään, muut harrastukset telkkarin tuijotukseen, jutunaiheet tyhjänpäiväisten julkkisjuorujen ja tositvohjelmien päivittelyyn.
Olen hämmentynyt. Näinkö paljon työympäristö määrittää ihmisen persoonaa?
Tuollaista kaveria pitäis rohkaista ja pitää silmällä.
Se sentäs yrittää. Ei ole elättinä. Mä ainakin hyysäisin sitä edes hiukan takaisin niihin sen omiin juttuihin, mistä se Ammensi elämänilonsa ennen. En kyllä alkais siis täyspäiväiseksi huolehtijaksi, mutta rohkaisisin kuitenkin.
Surullista.
Todella surullista....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla kans yliopistokoulutus ja toimin siivoojana. En mainosta taustaani, koska aina jotkut yksinkertaiset ihmiset paheksuu tai pitää säälittävänä tms.
Sama ihminen olen kuin ennenkin. Seiskaa en lue, juorut ei kiinnosta, kirjoja luen yhä...
Siivoojia kohdellaan ala-arvoisesti työpaikoilla. Olisin varmaan itsekin masentunut jos olisin tehnyt sitä kauemmin.
Mitä siivoojat usein kokevat:
1) Seksuaalista ahdistelua
2) Vähättelyä
3) Komentelua
4) Täyttä huomioimatta jättämistä
5) Stressaantunut palveluesimies purkaa ahdistuksensa alaisiin
6) Huonot työajat
7) Heikohko palkka (Huom! Liittona PAM)
8) Arvostuksen puutetta
9) Iso työalue suhteessa käytettävissä olevaan aikaan
10) Ei välttämättä anneta kovin hyviä työvälineitä
Varmasti hyviäkin yrityksiä on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en usko tähän hetkeäkään.
Laitoshuoltaja, FM, tässä järjestyksessä
Minun mieheni, empaattinen ja lämmin Santeri muuttui ihmissudeksi kun hänestä tuli aivokirurgi, eli kyllä tätä tapahtuu :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse työskentelen porrassiivoojana ja päiväni kuluu mukavasti erilaisia podcasteja ja äänikirjoja kuunnellen. Kuulokkeiden käyttöhän on meidän työpaikalla kielletty mutta suoraan sanottuna en kestäisi tätä työtä jos en saisi minkäänlaista virikettä aivoilleni.
Koen saavani tässä työssä hyvää liikuntaa ja sivistystä siinä samalla, vaikka tiedän että monet katsoo siivoojia nenänvarttaan pitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa.
Olen itse siivoushommissa nyt kymmenettä vuotta ja luen kyllä klassikkokirjallisuutta, viimeksi Victor Hugon "Notre Damen". Taidenäyttelyissä tai kulttuuritapahtumissa käyn luvattoman harvoin, sillä minun on hankala löytää kiinnostunutta seuraa sinne.
Muuten sivistän kyllä itseäni seuraamalla maailman ilmiöitä ja peilaamalla niitä historian tapahtumiin. Seuraan myös tieteen edistymistä mielenkiinnolla.
Energiani ja aikani riittää näihin erinomaisesti, sillä työ ei syö henkisiä voimavaroja käytännössä lainkaan eikä seuraa kotiin.
Tämä aloitushan oli tietysti provo.
Itse aikoinani päätin masentuneena ryypätä kunnes ainakin puolet aivosoluistani olisivat kuolleet enkä tuntisi enää vastustamatonta kiusausta päättää omia ja työkavereideni päiviä, kun vietin joka saatanan arkipäivä 9 tuntia ihmisten kanssa joiden keskustelut olivat tosissaan typerintä vauvapalstatasoa.
Nykyään hengailenkin vapaaehtoisesti täällä.
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 17:26"]
[quote author="Vierailija" time="24.08.2014 klo 17:18"]
Menepäs teini takaisin sinne ylilaudalle.
[/quote]
Ummm..?
Valitettava tosiasia on, että tämän päivän korkeakoulutettu (yleensä tosiasiallisesti valtion virkakoneistossa jurnaava humanisti) nainen katsoo olevansa kultturelli ja sivistynyt luettuaan Fifty shades of greyn.
[/quote]
Havahduin siihen, että olen syrjäytynyt. En tiedä mihin suuntaan peukuttaa, koska ei hajuakaan muiden ihmisten lukemistoista tai sivistystasoista. Henkilökohtaisesti en kyllä osu kuvaukseesi, mutta jäin nyt miettimään, että voiko yhteiskunta olla oikeasti sillä tasolla, että minkä tahansa hömpän lukeminen on mukamas sivistynyttä...