Lue keskustelun säännöt.
En tajua lapsettomien synttärivalitusta
23.08.2014 |
Väsynyt äiti on lastenhoidon ohessa siivonnut, leiponut tarjottavat, tarjoilee kahvit ja yrittää parhaansa lapsensa synttärien eteen. Sitten tulee lapsettomat vinkumaan että olipas ääntä kun synttäreillä oli lapsia ja ihmettelemään ettei ikinä itse halua moisia. Ja miyen ne on jätetty kasvattamattakin vielä! Siis jestas jää kotiin, kukaan ei halua epäkiitollisia seläntakana vinettäjiä vieraiksi.
Kommentit (51)
Tahattomasti lapsettomana pariskuntana olemme kiertäneet jo vuosien ajan lasten syntympäiviä hyvinkin erilaisissa tunnelmissa.
- Kummilasten (joita meillä on useita) synttärit ovat must, sinne haluamme ihan aidosti ja oikeasti, olivatpa millaiset hyvänsä. Kummilapset ovat meille tuttuja ja tärkeitä, ja tiedämme, että läsnäolollamme on suuri merkitys. Mietimme lasta mahdollisimman paljon ilahduttavan lahjan ja autamme järjestelyissä jos pyydetään (usein esim. kakun leipominen tai ohjelman järjestäminen ovat olleen meidän hommia).
- Sukulaislasten ja ystävien lasten synttärit ovat "pakkopullaa", mutta menettelevät niin kauan, kun muut vieraat ovat myös sukua, eli meille tuttuja aikuisia. Jos valtaosa vieraita alkaa olla päivänsankarin lapsivieraita, en koe, että minua tarvitaan paikalle, ja keksin kyllä muutakin tekemistä. Arvostan toki juhlien järjestäjän näkemää vaivaa, mutta se ei ihan korvaa menetettyä vapaa-aikaa, jonka olisin voinut käyttää haluamallani tavalla. Ja kyllä - kun ystäväpiiri on laaja ja oma työ kiireistä, ohjelmoimaton vapaa-aika on oikeasti arvokasta myös lapsettomalle.
- Kavereiden lapsilleen järjestämät lastenkutsut jätän mieluiten väliin toivoen, että kutsuja ymmärtää olla loukkaantumatta. Näen ystäviäni mieluummin toisenlaisissa olosuhteissa. Tässä on välillä hankalaa rajantekoa, kun kaikilla muilla kavereilla alkaa olla lapsia, ja heille nämä tapahtumat ovat luonnollisesti kivoja: joku on järjestänyt lapsille puuhaa, ja samalla kokoonnutaan yhteen. Kun itsellä ei sitä lasta kuitenkaan ole huomioitavana, en oikein jaksaisi niitä kokoontumisia, joissa kaikilla on lapset mukana ja koko tilanne (ymmärrettävästi) etenee sen ehdoilla.
Oli sellainenkin aika, kun oman lapsettomuuden aiheuttama suru aiheutti sen, että minua alkoi aina lastenjuhlissa itkettää. Osallistuin silti urheasti - vain yhdet sukulaislapsen kekkerit taisin jättää välistä ja lähetin miehen edustamaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että lapsettomilla voi olla myös tällaisia syitä jättäytyä juhlinnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 20:17"]
Jos nyt puhutaan ihan rehellisesti asioiden oikeilla nimillä, niin uskotteko vakavissanne, että yksikään aikuinen nauttii oikeasti lastenjuhlista?
Viiden äiti, joka skippaa kaikki sukulaisten ja ystävien lastenjuhlat, mikäli vain mahdollista.
[/quote] Varsinkin lapsettomana ne oli painajaisia. Olin eräissä juhlissa, mihin oli haalittu lapsen perhepäivähoitajakin. Sillä olisi varmaan ollut vapaapäivänä muutakin tekemistä, kuin istua outojen aikuisten keskellä hoitolapsen synttäreillä.
Kun ei kehtaa kieltäytyä, kun sitten juhlanjärjestäjä loukkaantuu ja haukkuu itsekkääksi
Sitten on niitä tahattomasti lapsettomia ystäviä tai sukulaisia jotka loukkaantuu ellei kutsuta :/
Minulla ei ole lapsia mutta kaverit ja sukulaiset kutsuvat minutkin penskojensa synttäreille. Ja minä menen koska tykkään heistä ja heidän lapsistaan. Ihmetyttää se oletus, että kaikki lapsettomat automaattisesti inhoavat ja ärsyyntyvät lapsista, metelistä ja sotkusta. Oma kokemukseni on, että äidit on niitä joita vituttaa toisten kakarat, niitä ei ole kasvatettu, ne on rumia jne. Vain ne omat lapset on ihania nuppusia.
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 21:38"]
Ihmetyttää se oletus, että kaikki lapsettomat automaattisesti inhoavat ja ärsyyntyvät lapsista, metelistä ja sotkusta.
[/quote]
Aika usein se oletus kuitenkin pitää paikkaansa. Mutta totta on, että kutsujen järjestäjä voi kutsua, kenet haluaa, ja paikalle tulevat he, jotka haluavat ja ehtivät tulla. -a4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 20:28"]
Samalla tulee opetettua omille lapsille, että kaikki ei mene lasten ehdoilla, vaan on myös aikuisten juhlia, joissa lapset istuvat nätisti ja poukkoilematta ja häsläämättä mukana pöydässä. Tämä on hyvää tapakasvatusta.
[/quote]
Että lapsella on synttärit ja ne ovat sitten Aikuisten Juhlat, jossa lapset ei saa näkyä ei kuulua? Ketä varten ne synttärit oikein järjestetään?
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 20:58"][quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 20:09"][quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:49"]
Minkä takia sinne pitää kutsua lapsettomia? En ymmärrä.
[/quote]
No vaikka siksi, että mun mielestä olisi aika loukkaavaa jättää joku ystävä tai perheenjäsem kutsumatta tuosta syystä.
[/quote]
Kutsu ne jotka viihtyy lasten hälinässä? Ne jotka eivät viihdy, luultavasti valittavat jälkeenpäin. Eivätkä kehtaa olla tulematta jos kutsuttu on.
[/quote]
No mistä sen voi tietää kuka oikeasti viihtyy ja kuka ei?
[/quote]
Ihan suoraan kysymällä. Mullekin kutsu on esitetty joskus kysymällä kiinnostaako lasten pippalot. Nykyään jo tietääkin läheiset ettei ne kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 19:41"]
Emäntä voi valita ketä kotiinsa kutsuu. Lapsettomat tuttavat voi tavata myös muualla kuin keskellä kakaralaumaa. Näin minä ainakin olen tehnyt jo vuosia, eli lastenkutsuille tulee vain ne, jotka porukassamme viihtyvät ja lapsettomien kanssa tapaan ilman lapsia jossakin muualla. Kaikki ovat tyytyväisiä.
[/quote]
Curling-ystävyys, mulle ihan uusi ilmiö!
Lapsille ja äidin kavereille eri kutsut.
Kaikilla on kivempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 20:56"]Meillä on järjestetty kahdet bileet. Lapsille lastenkutsut ja aikuisille sukulaisille aikuisten illalliset. Niihinkään ei kutsuta kuin isovanhemmat ja kummit. Kaikkia kaukaisempia sukulaisia EI tarvitse kutsua, ja tuskin kukaan sellaista odottaakaan. Illallisilla pari lasta menee joukon jatkona hyvin, koska pieni lapsimäärä ei riehu yhtä paljon kuin joku tarharyhmä lastenkutsuilla. Meillä lapset on opetettu istumaan nätisti aikuisten kanssa illallispöydässä ja leikkimään keskenään ruuan jälkeen.Jos äidin pitää valvoa leikkejä, se onnistuu matalalla profiilillakin ilman, että lapset melskaavat keskellä olohuonetta ja aikuiset yrittävät keskustella metelissä.
[/quote]
Siis järjestätte aikuisten illalliset kun lapsellanne on synttärit? Miksi???