Lue keskustelun säännöt.
Oppiiko Helsingissä asumaan?
22.08.2014 |
Olen 21-vuotias ja muutin maanantaina Helsinkiin opiskelemaan suht pieneltä paikkakunnalta, jossa asuin kaksiossa melko lähellä pientä keskustaamme. Nyt asun pienessä nuhjuisessa yksiössä laitakaupungilla, johon kulkee vain bussi ja matkaa keskustaan on reippaasti. Naapurustossa asuu epämääräistä porukkaa, lähikaupassa näyttää kalja myyvän hyvin. Harmittaa että vain se kallis Alepa lähellä, Prismaan pääsee vielä pyörällä mutta ei enää talvella.
En tunne täältä ketään. Meillä on ollut nyt orientoiva viikko, mutta jutusteluasteelle ollaan jääty. Olen hidas tutustumaan.
Ihmiset tuntuvat kiireisiltä. Ihmettelin yliopiston tulostimia, en saanut tulostettua kun niissä on joku korttisysteemi. Kysyin apua, kyllä minulle vastattiin mutta kiireisesti enkä ihan pysynyt perässä. Jäi tulostamatta tällä kertaa.
Muutenkin vaikea ottaa kaupunki haltuun: missä kannattaa harrastaa, käydä lenkillä, mihin päin kaupunkia pyrkiä töihin ettei olisi kohtuuton työmatka... Etäisyydet kaikkialle vaikuttaa tosi pitkiltä.
Haluaisin kotiin.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ainakin olen ikionnellinen Helsingissä vaikka olen pikkupaikkakunnalta kotoisin. En voisi enää kuvitellakaan asuvani missään muualla Suomessa.
kannattaa kertoa missä päi asut hki niin ainakin minä olen valmis kertomaan missä kannattaa lenkkeillä, käydä kaupassa ja harrastella :)
Tekemistä täällä HKI löytyy, älä murehdi ja kavereita saat varmasti pian kunhan koulut starttaavat kunnolla.
Itse muutin suht isosta kaupungista Helsinkiin, mutta olin tottunut siihen, että keskustassa on kaikki ja se on kompakti. Täällä Helsingissä kaikki on hajallaan, enkä jaksa edes mennä shoppailemaan keskustaan sen takia. Puhumattakaan asioiden hoitamisesta, ei jaksa laahautua pitkiä ja vaikeita matkoja edes takaisin. Kesäillan viettokaan ei tunnu samalta kuin kotikaupungissa, koska sellaista kaunista paikkaa ei ole, johon kaikki kokoontuisivat nauttimaan illasta. Lisäksi en jaksa tätä autojen määrää. Keskustassa pörrää autot kokoajan ympärillä, ja keskustan ulkopuolella on moottoriteitä, moottoriteitä, moottoriteitä... Eikä kunnon pyöräilyreittejä.
Sori en osannut auttaa. Etsi vain uusia kavereita, niin kyllä se siitä.
[quote author="Vierailija" time="22.08.2014 klo 20:18"]Itse muutin suht isosta kaupungista Helsinkiin, mutta olin tottunut siihen, että keskustassa on kaikki ja se on kompakti. Täällä Helsingissä kaikki on hajallaan, enkä jaksa edes mennä shoppailemaan keskustaan sen takia. Puhumattakaan asioiden hoitamisesta, ei jaksa laahautua pitkiä ja vaikeita matkoja edes takaisin. Kesäillan viettokaan ei tunnu samalta kuin kotikaupungissa, koska sellaista kaunista paikkaa ei ole, johon kaikki kokoontuisivat nauttimaan illasta. Lisäksi en jaksa tätä autojen määrää. Keskustassa pörrää autot kokoajan ympärillä, ja keskustan ulkopuolella on moottoriteitä, moottoriteitä, moottoriteitä... Eikä kunnon pyöräilyreittejä.
Sori en osannut auttaa. Etsi vain uusia kavereita, niin kyllä se siitä.
[/quote]
Helsingissä on aika hyvät pyörätiet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuliko kotipaikkakunnalta ketään muuta Helsinkiin? Vaikka ei olisikaan läheinen ystävä, niin sellainen hänestä voisi tulla. Osakunnat on olemassa. Välttämättä Helsinkiin ei totu, mutta kyllä monelle ne spurgutkin jossain vaiheessa alkaa tuntua kotoisilta. Ota aina kontaktia muihin. Ilman omaa aktiivisuutta voi jäädä yksinäiseksi. Veikkaan kuitenkin, että nuorelle ihmoselle löytyy mukavaa seuraa.
Opiskelukavereiden hankkimisesta: mene iloisella ja avoimella mielellä mukaan uusien iltapäivään, fuksiaisiin tms opiskelijoiden järjestämiin tilaisuuksiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulostettua saat opiskelijakortillasi. En jaksa kirjoittaa tähän tulostusohjeita, mutta uskon, että ne sieltä jostain löytyvät tulostimien tai koneiden yhteydestä.
Mene mukaan kaikkiin tutustumistapahtumiin ja ainejärjestön järjestämiin juttuihin, varmasti löytyy vähitellen tuttuja ihmisiä sieltäkin. Toisaalta - sun kannattaa etsiä myös omat piirisi. Mene harrastamaan asioita siltä pohjalta, mikä sinua kiinnostaa niin kohtaat ihmisiä sitäkin kautta.
On vaikea neuvoa muuta, kun ei tiedä missä päin Helsinkiä asut. Joissakin kohtaa Helsinkiä pyörä on järkevä kulkuväline. Toisaalta julkisilla pääsee hyvin, ainoa hankaluus voi olla poikittaisliikenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysi jatkaa: jos harrastat liikuntaa, unisport on varteenotettava paikka, koska se on yliopisto-opiskelijalle järjettömän halpa. Sekä erilaisia ryhmäliikuntatunteja, kuntosalit ja erilaisia kursseja.
Mutta muutoin edullisempaa liikuntaa: uimahallit (urheiluhallit.fi), Helsingin kaupunki (->liikunta), friskissvettis.fi
Itsellä eka vuosi oli todella hankala. Se muuttuu helpommaksi ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se siitä. Sä olet vasta ollut täällä muutaman päivän, totta kai on koti-ikävä! Se kuuluu asiaan, muutti mille uudelle paikkakunnalle tahansa.
Mene mukaan kaikkiin opiskelijarientoihin: bileet, osakuntatapahtumat, harrastekerhot, ainejärjestötoiminta. Siellä on pilvin pimein samassa elämäntilanteessa olevia. Yksin uudella paikkakunnalla. Jos vaan saat suusi auki edes jonkun kerran, saat sieltä tuttuja. Ja kun on kavereita ja menoja, niin ei ole enää ankeaa.
Toiset rakastavat Helsinkiä, toiset vihaavat. Sanoisin, että Helsingin hyviä puolia on se, että on tapahtumia, ihmisiä, palveluita. Ihmiset ovat aika vapaamielisiä keskimäärin. Yhteisöllisyyttä löytyy samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten parista, esim. just harrastuspiirien kautta. Itse kaipaan kotiseudulta lähinnä luonnon hiljaisuutta. Toiset taas eivät koskaan sopeudu ja palaavat kotiseudulleen jos vaan saavat työpaikan.
Katso nyt kuitenkin ensin muutama vuosi, miltä opinnot alkavat maittaa. Yritä nauttia opiskeluvuosista! Tsemppiä, kyllä se fiilis siitä pikkuhiljaa paranee!
Ota myös syksylle pakollisia kielten kursseja, jos vain sopii lukujärjestykseesi. Niissäkin tulee juteltua enemmän muiden kanssa. Jos sulla on massaluentoja niin olen huomannut vaan että niillä voi olla tosi vaikea tutustua kehenkään. Ylipäänsä luennoilla voi olla vaikea tutustua opiskelijoihin, ellei mahdotonta. Riippuu toki paljon sun laitoksesta ja millaisia kursseja on.
9
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sitä sopeutuu melkein mihin vaan. Muista itse tuon koti-ikävän tunteen kun muutin Tampereelle opiskelemaan. Sitä kesti melkein puoli vuotta, ekan kuukauden vain itkin. Tampere osoittauitui kuitenkin ihanaksi kaupungiksi ja haikein mielin sen jätin, kun oli pakko muuttaa työn perässä Helsinkiin. Mutta Helsinkiinkin olen sopeutunut hienosti. Täälläkin on kuitenkin sitä tiettyä "pikkupaikkuntien" meninkiä, kun pikkuhiljaa vahingossa tutustuu niihin alepan kassoihin ja rupeaa moikkaamaan niitä ihmisiä, jotka aina tulee sillä lenkkipolulla vastaan. En haluaisi muuttaa pois, on niin kätevä kun ravintolaan/teatteriin/kaupoille pääsee niin kätevästi julkisilla, vaikka Helsingin itäisimmässä kolkassa asustelenkin. Jos haluaa, voi asua kuin isossa kaupungissa, mutta jos ei halua, voi hyvin linnoittautua siihen omaan kaupunginosaansa ja tutustua alueen ihmisiin, tapoihin ja tapahtumiin.
Jaa, voihan tuo Helsingin vierastaminen olla ihan vain koti-ikävää ja suuren elämänmuutoksen tuomaa ahdistusta. Minulle riitti Kouvola, ei tarvinnut olla sen suurempi paikka. Turvalliselta tuntunut kotipaikkakunta kavereineen jäi taakse ja kaikki oli uutta. Ikävöin poikaystäväänikin hirveän paljon. Ensimmäisenä iltana Eskolanmäen opiskelijasolussa tuntui siltä, että vähintäänkin tukehdun ahdistukseen ja kuolen. Jäin henkiin. Voin lohduttaa, että pikku hiljaa totut ja löydät verkostoa itsellesi.
Noi tuntemukset kuulosta tosi tutuille! Mäki muutin pari vuotta sitte helsinkii ja tuntu, etten viihdy ollenkaan. Itseasiassa vuos siihen tais kaiken kaikkiaan mennä, että vähän kotiutu (: nyt on tutustunu opiskelukavereihin paremmin, sain kivan kämpän täältä ja osaa vähän liikkua kaupungissa paremmin. Kyllä mä voin nyt sanoa viihtyväni tosi hyvin! Vaikka ei tosiaan tuntunukkaa siltä silloin pari vuotta sitten..
asioilla on tapana järjestyä ja kyl se siitä ! (: kannattaa muistaa, että helsinkiin kuitenkin muuttaa todella paljon ulkopaikkakuntalaisia opiskelemaan, joten et oo yksin asian kanssa (:
Ei kai heti voi olettaa asioiden olevan täydellisesti? Ja ystävyyden löytyminen vaatii aikaa
Pyydä opiskelukavereiltasi apua, ja alat pikkuhiljaa saamaan ystäviäkin. Itse olen onnelisesti jo takaisin opiskeluiden jäljiltä kotipaikunnallani. Viihdyin hyvin Helsingissä, mutta lapsien kanssa en siellä asuisi.
Itse muutin aikoinaan työn perässä helsinkiin. Kavereita oli vain ihan muutama täällä, joiden kanssa aika harvoin ehdittiin nähdä. Työ aika yksinäistä, ei siis pahemmin työkavereita. Ekan puoli vuotta oli aika paljon yksin, mutta sitäkin enemmän tutustuin helsinkiin. Kartta taskuun ja lenkkivaatteet päälle, niin vietin monia iltoja, mutta tulipahan tutustuttua eri alueisiin.
Pikku hiljaa sain enemmän kavereita, aloin käymään kaupungin jumpissa yms. tekemistä. Ihan alkukankeuden jälkeen olen viihtynyt todella hyvin.
Sinulla opiskelut edessä, joten varmasti saat pikkuhiljaa kavereitakin. Ei nyt mitään tulostimia moni muukaan osaa samantien käyttää, älä siis stressaa.