Tarkoituksella lapsettomista. Oletteko huomanneet?

haluttais lapsi mutta kun ei saada. Helpompi valehdella että ei haluttaiskaan...

Muta voihan se olla niinkin, että kun se eläinlapsi on niin rakas niin perheeseen ei lasta mahdu? Minusta ainakin on uskomatonta, kun perheeseen syntyi vauva jossa on ties kuinka monta näyttelykoiraa ja vauva on viikon ikäisestä asti matkustanut koiranäyttelyiden perässä ympäri Suomea...

Minulla on yksi kaveri jolla on koira muttei lapsia. Kun minä sain ensimmäisen lapseni, hän kysyi minulta miten sinä peset vauvan pyllyn kun hänestä on niin vaikea pestä P****n (koiran nimi) takapuoli lavuaarissa! Katsoin vähän imeissäni, enkä osannut sanoa tähän yhtään mitään.

ennen kuin sain lapsia, 3 kpl. Nyt tulee aika paljon vähemmän koirista juteltua ja enemmän sitten lapsista. Kyllä ne koirat olivat mulle paljon tärkeämpiä just ennen kuin sain lapset - nyt ne menee vähän enemmän vain " siinä sivussa" - en ajattele niitä samalla tavalla, vaikka ne toki vielä ovat mulle rakkaita.

Meillä oli koirat kauan ennen lasta, ja niistä puhuttiin ja kerrottiin juttuja kuten perheenjäsenistä yleensäkin.

Meillä on edelleen koiria ja lisäksi yksi lapsi, ja juttuja kerrotaan edelleen sekä koirista että lapsista. Ts. koirat ovat meille ihan yhtä rakkaita perheenjäseniä nyt kuin ennen lastakin (= koirat eivät koskaan ole olleet meille lapsen korvike). Meillä tulee varmasti aina olemaan koiria jos se vaan jotenkin on mahdollista.

kun vaavi pääsee taaperovaiheeseen niin eläimetkin alkaa taas saada enemmän huomiota ja kissat saa palata makkariin nukkumaan meidän sänkyyn.

ärsyttää ystävä joka vertaa lapsiani aina koiriinsa. Kun esim. puhun kasvatuksellisista asioista, hän sanoo mitä tekisi vastaavassa tilanteessa koiriensa kanssa. Esim. jos lapseni tekee jotain kiellettyä, en suihkauta häntä suihkepullolla, vaikka ystävä sanoo että kyllä se hänen koiriinsa tepsii. Koirat on ok, mutta en kyllä itse ottaisi, jos ne televät ihmisestä tuollaisen...

2:lle tidoksi, että niitä nyt vain on heitäkin jotka eivät HALUA lasta. Ihmisten on vain niin vaikea ymmärtää erilaisuutta, täsä tapauksessa sitä että jotkut eivät kerta kaikkiaan halua lasta, sitten ajatellaan että joo noi ei saa lasta, mutta valehtelevat ettei halua! Minulla on useita ystäväpariskuntia jotka eivät halua lasta syystä tai toisesta. Eräs ystäväni juuri kävi sterilisaatiossa täytettyään 30 ettei ylätyksiä sitten tule.



Anneteen vapaaehtoisesti lapsettomien olla sitä eikä yritetä pakottaa muuttamaan itseään vain siksi että ehkä itse ei ymmärretä heidän ratkaisuaan. Ja ei arvostella haukkuen itsekkäiksi.

Tosin sellaiset ihmiset, jotka toivovat lasta, mutta joille se ei ole toistaiseksi mahdollista, tuppaavat lellimään eläimiä. Eli heillä se on nimenomaan sitä hoivavietin purkamista. Olin itsekin sellainen, ja tiesin jo silloin, että kissojen lelliminen oli jonkinlainen sijaistoiminto, vaikka olen muutenkin älyttömän eläinrakas.



Sen sijaan ne ihmiset, jotka tuttavissani eivät ole suunnitelleet perheen perustamista tai siitä millään lailla haaveile, eivät myöskään lelli eläimiä. Useimmiten heidän elämänsä on sen sorttista, ettei siihen edes eläintä mahdu. Ovat kiireisiä ja meneviä. Ovat kyllä ihan kohtuullisen eläinrakkaita, mutta eivät omista eläintä itse.



Ehkäpä ap:n tuntemat lapsettomat eivät olekaan sitä tarkoituksella?

Vierailija:

haluttais lapsi mutta kun ei saada. Helpompi valehdella että ei haluttaiskaan...