Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tutnuu ihan käsittämättömän pahalta...
22.08.2014 |
Kun odotin opiskelujen alkamiselta oikeastaan pelkästään sitä, että tutustuisin ihmisiin ja saisin ehkä jopa ystävänkin, mutta heti alkuun jään ulkopuolelle. Muut on sopineet keskenään yhteisiä illanistujaisia joista ei mulle ole mainittu mitään, ja niissä illanistujaisissa sitten on syntynyt jo omia kaveriporukoita. Mulla on aika rankka tausta koulukiusattuna, ja tiedän että olen siksi vähän yliherkkä. Mutta pahalta se tuntuu kyllä silti. No, kai niistä opinnoista selviää yksinkin, niinkuin elämästö muutenkin :(
Kommentit (6)
No älä ny. Löyttäydy mukaan jengiin, hymyile. Tuo koulukiusaustausta voi vaikuttaa, mutta ainoastaan sun päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa sitäkö ne sosiaaliset taidot tarkoittavat, että heti alkuhetkillä jo kärppänä solmitaan nopeasti sosiaaliset klikit ja sitten kauppa kiinni? Huh. Jos näin on niin en enää ihmettele miksi olen aina jäänyt piirien ulkopuolelle. Taidan olla hieman hidas. Oh well, voihan sitä tosiaan elämänsä yksinkin sitten tallustaa, ehkä kaikkia ei vain ole luotu sosiaalisiin verkostoitumishässäköihin :)
EI ne heti uudessa koulussa varsinkaan ujoilla tule ne kaverit! Veljeni juuri kertoi amk kokemuksista, 4v nyt ollut siellä, ja kaikki on kaikkien kavereita. Alkuviikkoina ja kuukausina kuulemma kukaan ei puhunut välitunteisin juurikaan, oli vain kireätä meininkiä.
Varmasti tulee vielä tilanteita joissa pääset "joukkoon" mukaan. Kunhan et vain itse vetäydy syrjään aina kun mahdollisuuksia on. Ohimenevässä juttelutuokiossa käytävällä saattaa olla ystävyyden alku. Ole aktiivinen.
Ja jos näet, että porukka jossai juttelee (joihin haluaisit tutustua) muttet uskalla mennä suoraan juttelemaan, osoita katseella ja hymyllä kiinnostusta äläkä räplää kännykkää. Ihmisiä hekin ovat, ja arvostavat, jos näkevät olevasi kiinnostunut heidän jutuista/seurasta.
Alue: Aihe vapaa
Mietityttää nyt tätä lukiessa, että aika usein se kuvaus on juuri tämä sama. Ikään kuin toiset olisivat liittoutuneet sinua vastaan, ja pettymys on kova, koska olit palkinnon toivossa liikkeellä.
Oletko tullut ajatelleeksi asiaa niin, että omat sosiaaliset taitosi eivät taida olla kovin hyvät? Siitähän seuraa, että olet väistämättä hitaampi juuri alussa, jossa ihmiset etsivät turvaa toisistaan uudessa tilanteessa. Etkö ole hyväksynyt tätä asiaa, jos et ollut valmistautunut asiaan jo etukäteen?
Useimmissa ryhmissä kai tapahtuu uudelleenryhmittymistä myöhemmin, koska alussa harvoin löytyy ne kaikkein omimmat yksilöt, kun pitää vain olla nopea. Älä heitä toivoasi. Ja huolehdi siitä, että itselläsikin on jotain annettavaa, etkä vain odota linnunpoikana, että onni lentää taivaalta suoraan kitaan.