Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pitäisikö minun vain luovuttaa? Rehellisiä vastauksia!
20.08.2014 |
Tilanne on se, että päälle kolmekymppinen jolla ei ole mitään koulutusta taustalla. Ja hyvin vähän työkokemusta myös. Olen kärsinyt mielenterveysongelmista "aina", mutta sentään olen pysynyt raittiina ja kaidalla polulla elämässäni. Olen naimisissa ihanan miehen kanssa, meillä on kaksi ihanaa lasta. Saan työkyvyttömyyseläkettä, miehelläni on kohtuu hyvä palkka. Emme elä kädestä suuhun, joskaan emme ole varakkaitaan. Ihan tavallisia olemme.
Minusta ei ihan heti päälle päin mitään näe ja tilani olen pitänyt salassa lähes kaikilta. Olen nyt yrittänyt käydä aikuislukiota saadakseni edes jotain tehtyä (että kuuluisin joukkoon?), mutta se takkuaa pahasti. Meinaan saada paniikkikohtauksia päivittäin, häpeän mennä kouluun, pelkään siellä. En haluaisi aloittaa lääkitystä mutta se taitaa olla pakko. En ole kamalan hyvä koulussa, en esimerkiksi ymmärrä matematiikasta yhtään mitään. Englannissa pärjään hyvin, ja historiassa, en muussa. Nyt mietin, että mitä järkeä tässä on? Työelämään en pääse mukaan enää, kukaan ei palkkaa minua ilman koulutusta, ja en pääse esim. ammattikouluun surkean peruskoulutodistukseni kanssa. Valmistuessani edes jostain olisin 34-vuotias. Kukaan ei palkkaa enää sellaista.
Minä en voi sanoa, että olen mielenterveyshäiriöinen koska silloinkaan en tule palkatuksi. Kyllä minä tiedän, miten maailma makaa ja minulle ei paikkaa tunnu täällä olevan. Jos olisit minä, luovuttaisitko ja olisit loppu elämän pienellä eläkkeellä tekemättä mitään oikeaa asiaa? Palkkaako minua kukaan enää?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä palkkaa. Ammattikouluunkin tai aikuiskoulutkseen pääset ja hakemuksia kehiin. Tsemppiä!
Ja mieti,mitä ITSE haluat. Aivan sama,mitä muut ajattelevat.
Kannattaa ikäisenäsi unohtaa jo lukiot sun muut. Etkö voi käydä jonkun helpomman koulun josta valmistut kohtuu ajassa ja työllistyminen on todennäköistä.
Lukio ei oikein sovi jos on mieleterveysongelmia. Eikä muutkaan vaativat koulut.
Valitse sellainen koulu / ala johon taitosi riittävät niin itsetuntosikin kohoaa.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 13:33"]
Kyllä palkkaa. Ammattikouluunkin tai aikuiskoulutkseen pääset ja hakemuksia kehiin. Tsemppiä!
Ja mieti,mitä ITSE haluat. Aivan sama,mitä muut ajattelevat.
[/quote]
Siksi minä olenkin aikuislukiossa, kun en kerta kaikkiaan keksinyt alaa johon riittäisi ammattikoulu ja jossa en masentuisi uudestaan ja tuntisi, etten ole edes yrittänyt toteuttaa mitään omaa haluani. Minä olisin surkea lähihoitaja, sillä en pidä ihmisten kanssa olemisesta niin "ruohonjuuritasolla", minä menen lukkoon ja jumiin. Minusta ei ole myyjäksi tai kaupan kassalle. Haluan enemmän, vaikka hävettääkin sanoa se ääneen. Eihän minulla ole hullun papereilla oikeutta sellaiseen. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti kannattaa mielestäni suorittaa lukio loppuun, ei ikinä tiedä mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa avautuu. Ja 34v ei vielä ole todellakaan vanha ja out työelämästä. :)
Sehän on hyvä asia että olet naimisissa hyvän miehen kanssa ja teillä on lapsia. Moni nainen on pelkästään kotiäitinä lasten kanssa miesten käydessä töissä.
Oma äitini on ollut vuosikymmeniä pelkästään kotona kotiäitinä, mutta kävi lähihoitajan aikuiskoulutuksen kun suurin osa lapsista on aikuistunut, ja valmistui 49 vuotiaana. Hän on tehnyt nyt pari vuotta hoitoalan töitä vanhustenhoidossa ja tykkää kovasti työstään sekä on siitä ylpeä!
Jos työkyvyttömyyseläke on varma tulonlähde lopun ikää, eikä se hierrä parisuhdettanne, en kauheasti stressaisi asiaa. Lukio voisi olla hyvä suorittaa, ihan oman itsetunnonkin vuoksi, mutta jos se ahdistaa liikaa, eikä apua löydy, jätä se suosiolla. Kokeile ennemmin esim. kansalaisopiston tai avoimen yliopiston kursseja, vaikka ne hieman maksavatkin. Voit saada sieltä kipinän omaan alaan ja sitä kautta esim. yrittäjyyteen. Ei sen yrittämisen tarvitsisi olla mitään suurielkeistä, mutta josta saisit itsellesi tyydytystä ja tunteen, että saat jotakin aikaiseksi ja kannat kortesi kekoon. Älä käsitä tätä väärin, mutta kadehdin tilannettasi. Elämästä voi nauttia niin monella tapaa ilman isoa omaisuuttakin, ja sinulla on siihen mahdollisuudet. Mutta tiedän myös arvottomuuden tunteen. Toimin itse yrittäjänä, pienimuotoista niin että tulee toimeen, mutta linnoja ei rakenneta. Olen korkeasti koulutettu, mutta tämä työ tuo minulle paljon enemmän tyydytystä kuin esim. tutkijana oleminen. Sukulaiset eivät sitä ymmärrä, ja koen aina pientä alemmuutta siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä luovuta! Mieti mikä ala sinua kiinnostaa. Itse sain lääkkeistä apua (mielialalääkitys, tarvittaessa rauhoittavaa). Kun sopiva lääkitys löytyi, pystyin kouluttautumaan ja olemaan mukana työelämässä. Oppilaitoksessa kannattaa luottamuksella kertoa sairaudestaan opettajalle tms. Itseä ainakin helpotti! Suosittelen myös keräämään kokemusta cv:n täytteeksi esim. Vapaaehtoistyöstä, pienistä koulutuksista ja opiskeluaikasista työpätkistä.
Herranjumala, sulla on ongelma, joka estää sun normaalia elämää, mutta jota voi tehokkaasti hoitaa lääkkeillä ja sä vaan mietit, että pitäiskö niitä lääkkeitä harkita kokeiltavaksi otettavaksi käyttöön. No pitäisi! Sekä paniikhäiriö-, että ne lääkkeet niihin muihim mainitsemiisi mt-ongelmiin.
Veikkaan, että matikan ongelmatkin vähenee kun saat pääsi kasaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
korota iltakoulussa peruskoulun päästötodistuken arvosanoja, jonka jälkeen voit hakea johonkin toisen asteen oppilaitokseen tai oppisopimuskoulutukseen.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 13:45"]
korota iltakoulussa peruskoulun päästötodistuken arvosanoja, jonka jälkeen voit hakea johonkin toisen asteen oppilaitokseen tai oppisopimuskoulutukseen.
[/quote]
sorry, en lukenut kaikki viestejä, sinulla ei siis ole mitään kiinnostusta mihinkään toisen asteen tutkintoon vaan nimeomaan tahdot käydä lukion ja jatkaa ilmeisesti yliopistoon (koska muualle lukio ei ole pakollinen)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei! Aikuslinjoille ihan mihinkä tahansa ammattikouluun ei vaadita peruskoulutodistusta, pelkästään työkokemusta, MUTTA tässäkin ollaan joustavia, tuttu haki sekä kokki-, että lastehoitajalinjalle (lähihoitaja) n. 6 keskiarvolla, työkokemuksena kahdeksan vuoden kotiäiteys. Pääsi kummastakin valintakokeesta läpi ja on nyt suurtalouskokkina koululla, sopivasti sekä rauhaa että vilinää :)
Alue: Aihe vapaa
Kävisin sitä aikuislukiota. Voit kertoa opettajille luottamuksellisesti paniikkihäiriöstäsi, jos koet sen hyväksi. Suosittelisin myös keskustelua esimerkiksi psykiatrisen sairaanhoitajan tai psykologin kanssa.