Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi ja isi kotona
19.08.2014 |
Auttakaa. Olen ollut kotiäiti ja nyt taas töissä. Mieheni kanssa olemme onnellisia, suunnitelleet kihlausta ja pian yrittämässä toista lasta. Päävastuu lapsen hoidosta on minulla ollessamme koko perhe kotona vapaalla tai reissusssa, ym. Mies tekee kun pyydän, omatoiminen ei ole. Jossain vaiheessa valitin asiasta, nykyään teen vaan enkä jaksa valittaa. Välillä väsyttää kyllä. Nyt kuitenkin kun palasin töihin ja mies ja 1v tytär jäivät kotiin (5kk näin olisi tarkoitus), ensimmäisen kahden vkon aikana olen töiden päälle saanut hoitaa lähes kaikki kotityöt. Mies tyhjentää tiskikoneen, mutta kaikki muu jää minulle. Lapsen kanssa hän viettää päivän sisällä joten ulkoilukin jää minun hoidettavaksi. Tänään pinnani kiristyi ja sain kunnon raivokohtauksen asiasta, oliko tähän aihetta? Ja tämän lisäksi pitkään opeteltu päivärytmi meinaa sekoittua, sillä mies sitä mieltä että ei se ole niin justiinsa. Hän yrittää noudattaa rytmiä, mutta ruokailuajat heittelee tunnilla ja pottailu saattaa unohtua koko päiväksi vaikka potalla on käyty säännöllisesti jo pitkään. Kannattaako tätä suhdetta enää jatkaa? Vai onko tämö aivan turha syy erota? Muuten olemme kuin luodut toisillemme, olleet 10v yhdessä ja mies on kohtelias, kiltti, rehellinen ja ahkera työssään. Mutta äärettömän laiska kotona. Töistä tullessa lattialla lojuu likaisia sukkia, vaippoja... ja itse ärsyynnyn sotkusta ja joudun suoraan aloittamaan siivoamisen kun tulen töistä.
Kommentit (26)
Anna aikaa, ja mielummin päästä mies töihin. Kotona olo ei vaan sovi kaikille, ja oikeasti vauvan (alle 1 v) kanssa kotona on oikeasti tosi paljon leppoisampaa kuin yli 1 vuotiaan. Taaperon kanssa tulee sotkua ja kodin siistinä pitäminen vaatii paljon enemmän kuin vauvan kanssa.
kun olette molemmat vanhemmat töissä, niin koti pysyy siistimpänä ja sun hermot ei mene niin helposti. Toisaalta silloin on myös helpompi jakaa kotitöitä, kun molemmat on tasa-arvoisessa asemassa eikä töissä käyvä ajattele toisen vaan laiskottelevan kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei vaan olisi äipällä vähän eroahdistusta :) Kyllä ne lapset pärjää isienkin kanssa, vaikka ei ihan niin nutturakireällä pidetäkkään kiinni ruokailuajoista. Kotityöt se mies kyllä saisi tehdä jos kerran on kotona työkseen.
t. mies
Minulla oli samanlainen mies ja se on nykyään entinen mies.
Ihana kutonen.
meillä samantyyppistä, mutta ei minulle riittävä syy eroamiseen.
lisäksi meillä miehen ratkaisu jokaiseen asiaan on, että "pyydetään ukkia ja mummia auttamaan(siis hänen vanhempiaan)". Tämä on siis vastaus, jos joskus pyydän häntä hakemaan lapsen päiväkodista klo 17 mennessä (joka on kuulemma törkeen aikaisin, eihän kukaan uraa tekevä voi lähteä töistä noin aikaisin). Tai jos jonkun pitää päivystää kotona korjaajaa varten, tai jos pitää käydä postissa hakemassa pakettia, viedä lapsia harrastuksiin tai oikeestaan ihan mitä vaan... Ja ukki ja mummi ovat siis 75 v ja yli, mutta he tekevät tässä huushollissa enemmän kotihommia kuin mieheni. Onneksi meillä välit on hyvät ja pärjäämme hyvin keskenämme. Mutta miehen asenne ärrrsyttää. Ja kun joskus tuli puheeksi että hänen vanhemmilleen pitäisi viedä synttärikukkia, niin mies tokaisi että "pyydetään lapsia viemään".
11 jatkaa vielä.
palkattu apukin on meillä hurjasti käytössä. Mitään kodin remppaa ei mies tee itse (vastikään vaihdatti lampun sähkömiehellä, tosin muiden sähkötöiden ohessa), kodin siivoaa siivoojat, pesula silittää paidat, pihan siistii puutarhuri... JA voi sitä murinaa, kun yritän selittää että ennen siivoojia pitää tavarat laittaa paikoilleen, jotta pääsevät tekemään työnsä (ei kuulemma tarvi). Onneksi miehellä on hyväpalkkainen duuni, muuten homma ei toimisi pelkkien minun ja ikääntyneiden appivanhempien avulla.
Alue: Aihe vapaa
Ainiin ja tehtiinkö lisää lapsia vasta kun äiti jaksaa? kyllä. Erottiinko, kun lapsiluku täynnä? Kyllä.
Hoidan arjenpyörityksen paljon paremmin yksinäni kuin silloin kun mies oli kuvioissa sotkemassa niin asuntoa, kuin lasten päivärytmiä.
Nyt oon kolmen lapsen onnellinen lähiäiti, lapset näkee isäänsä harvakseltaan, isovanhempiaan ja isänpuolen sukulaisia usein. (Anoppi tuntee poikansa..). Hyvä näin.
t. 6