11 kk vauva ei "juttele"
On siis melko hiljainen välillä pitkiäkin aikoja esim.kun leikkii. Välillä saattaa sanoa äitti, mämmäm, namnam, eiei, määmää tms. Pitäisikö jokellella koko ajan, vai onko vaan temperamenttikysymys?
Kommentit (22)
Lapsen puheenkehitys on kyllä jännä prosessi.
Itse opin lapsena kuulemma tosi nuorena puhumaan kokonaisia lauseita, jo puolitoistavuotiaana. Asiaa ihmetteli meillä vieraillut lastenlääkärikin. Mutta toinen puoli asiasta oli ehkä se, että opin kävelemään vasta vuoden ja kolmen kk:n iässä ja en kontannut ollenkaan. Mulla jäi siis jalka kielen alle, eikä päinvastoin.
Nähtävästi istuin leikkikehässä ja vaadin vuotta vanhempaa siskoani tuomaan lelut sinne. Opin vissiin, että puhumalla onnistuu käskeminen, ei tartte itse liikkua.
Lapsen puheenkehitystä voi auttaa sekin, että vanhempi ei liian hyvin ymmärrä lapsen ei-kielellisiä viestejä. Tämäkin toteutui meillä hyvin, äitini tai isäni eivät taatusti olleet tässä suhteessa liian ymmärtäväisiä, vaan päinvastoin. Puhumaan oppimiselle oli siis aitoa tarvetta.
Sisareni poika oli myös lapsena tyypiltään enemmän liikunnallinen ja visuaalinen, neuvolassa olivat jo harkinneet puheterapian tsekkausta, mutta alkoikin sitten puhua ongelmitta ennen kuin ehdittiin asiaan tarttua. Tyttö taas oli alusta asti ahkera jokeltelija. Isoja yksilöllisiä eroja on lapsilla kyllä ihan normaalikehityksen puitteissa ja tosiaan liikunnalliset lapset ehkä keskittyvät siihen kävelyn opetteluun ensin.
Jos se pärjää ilman puhetta, niin silloin se ei tartte puhua. Tuttavan lapsi alkoi puhuvaan vasta päiväkodissa. Kotonaan oli pärjännyt eleillä ja mölinällä, mutta päiväkodissa sillä ei päässyt pitkälle. Hän oli jo kolmevuotias silloin ja puhe rupesi sujumaan todella nopeasti. Sanavarasto oli kuitenkin jo valmiina, sitä ei vaan viitsini käyttää.